Luontokokemukset ovat yhteydessä parempaan terveyteen ja elämänlaatuun. Luonto ikääntyneiden palveluissa ei ole vain toimintaa tai menetelmä, vaan se on osa laajempaa ajattelutapaa. Siinä ikääntyneen ihmisen suhde ympäröivään maailmaan nähdään arvokkaana ja hyvinvointia ylläpitävänä voimavarana.
Digitalisaation ja tekoälyn vähittäinen arkipäiväistyminen haastaa myös perinteistä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamistapaa.
Tarkastelemme tässä artikkelissa digiasioinnin keskeisiä reunaehtoja Lapin maakunnan alueella alueellisen saavutettavuuden, lainsäädännön sekä digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kypsyysasteen näkökulmista.
Asiakasymmärrys voidaan määritellä asiakkaista eri lähteistä kerätyn datan, käyttäytymistiedon ja palautteen systemaattiseksi hyödyntämiseksi päätöksenteossa.
Kun laitteet ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa tuottaen reaaliaikaista dataa, voidaan asiakasymmärryksen laatua kehittää entistä älykkäämmin ja tarkemmaksi. Digitaaliset kaksoset (Digital Twins) voivat nousta tärkeäksi työkaluksi.
Alustatalous edustaa laajempaa muutosta, joka ei rajoitu yksittäiseen toimialaan tai oikeudenalaan. Kyse on kehityssuunnasta, jossa palveluiden tuotanto hajautuu, verkostoituu ja siirtyy yhä useammin organisaation ulkopuolelle. Yritykset eivät enää toimi selkeästi rajatuissa rakenteissa, vaan osana sopimusverkostoja, joissa toimijoiden roolit ja vastuut voivat vaihdella tilanteesta toiseen. Tämä kehitys haastaa myös perinteisen käsityksen riskienjaosta.
Myös rakennusalan tulee tarkastella vakiintuneita toimintatapojaan, jotta voimme turvata lastemme ja tulevien sukupolvien tulevaisuuden. Voisivatko siirrettävät tilaelementit olla yksi konkreettinen toimi?
Tilaelementtien valmistaminen tehdasolosuhteissa haastaa perinteisen käsityksen työmaalla tapahtuvasta rakentamisesta.
Tekoälyalalla vuodet ovat koiran vuosia. Reilussa kahdessa vuodessa teknologia on mennyt valtavasti eteenpäin, paljon nopeammin kuin yhteinen kielemme tai kulttuurimme pystyy muutosta omaksumaan. Ajan tasalla pysyminen olisi kuitenkin tärkeää. Kun ymmärrämme isoja kehityskulkuja, saamme ainakin yhden selityksen sille, miksi nuori ei löydä ensimmäistä työpaikkaansa tai miksi naapuriin aletaan rakentamaan Googlen datakeskusta.
On kaksi keskeistä syytä sille, miksi tekoälystä on hankalaa saada järkevää kokonaiskuvaa muodostettua.
Lyhyessä ajassa tekoäly on vakiintunut osaksi monen työntekoa ja tuonut monipuolisia mahdollisuuksia esimerkiksi markkinointiin ja sisällöntuotantoon. Kuluttajien mielipiteitä ja näkemyksiä tekoälyllä generoituun sisältöön on alettukin tutkia.
Tarkastelen tässä artikkelissa GenAI:n käyttöä ja vastuuta erityisesti kuluttajan ja työntekijän käsissä: Mitä merkitystä on visuaalisen sisällön laadulla, kuka on siitä vastuussa, ja mitä vaikutuksia sillä voi olla uskottavuuteen ja luottamukseen?
Tutkimustieto digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuudesta on osin ristiriitaista. Digitaalisten ratkaisujen lisääntyminen siirtää hoitotyön vastuun painopistettä entistä vaativampaan näyttöön perustuvaan päätöksentekoon, hoidon koordinointiin sekä potilasturvallisuuden ja yhdenvertaisuuden varmistamiseen, muodostaen näin keskeisen perustan saavutettavalle ja vaikuttavalle hoitotyölle pitkien etäisyyksien alueilla.
Keskustelevaan tekoälyyn pohjautuvissa chatbot-palveluissa keskusteluaiheet ovat yleensä arkaluontoisia ja vaativat sensitiivisyyttä, laajaa tietoperustaa ja kykyä tehdä yksilöllisiä tilannearvioita. Palvelun loppukäyttäjä on yleensä tavalla tai toisella haavoittuvassa elämäntilanteessa.
Tämän artikkelin tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta eettisistä lähtökohdista kehitettäessä keskustelevaan tekoälyyn pohjautuvia palveluita.
Sosiaalialalla ei ole perinteisesti kerätty vaikuttavuustietoa, mutta eri hyvinvointialueilla on parhaillaan käynnissä kehittämistoimia vaikuttavuustiedon saatavuuden parantamiseksi.
Artikkelissa avataan vaikuttavuuden ja sen arvioinnin monitasoisuutta sekä analytiikan mahdollisuuksia tukea sosiaalihuollon vaikuttavuuden arviointia ja tiedon hyödyntämistä.
Tässä artikkelissa esitellään tekoälyn hyödyntämistä matkailuyrityksiä palvelevassa ennakoinnissa. Aluksi käydään läpi ennakoinnin periaatteita, ennakointitiedon tuottamista tekoälyn avulla ja myöhemmin kokemuksia pilottikokeilusta.
Tekoäly vaikuttaa kokeilujen perusteella olevan hyvä väline matkailuyrityksiä tukevaan ennakointiin. Trendien tai heikkojen signaalien katsaus onnistuu sen avulla nopeasti ja mikä huomattavaa, annettuun asiayhteyteen räätälöidysti.
Tekoäly matkailun myynti- ja markkinointiprosessien tukena hankkeen laadullisen nykytilaselvityksen tavoitteena oli tarkastella tekoälyn (AI) hyödyntämiseen liittyviä myynti- ja markkinointikäytäntöjä Lapin matkailuyrityksissä.
Selvitys pohjautuu kolmeen eri aineistoon, jotka on kerätty huhtikuun 2024 ja tammikuun 2025 välisenä aikana Lapin matkailuyrityksissä.
Yleiset kielimallit kuten ChatGPT, Gemini ja Copilot ovat näppäriä kääntämään tekstiä. Laatu on parantunut huomattavasti alkuajoista. Tekoäly tarjoaa aikaa säästäviä keinoja ylittää kielimuureja sekä opetuksessa että liiketoiminnassa.
Tässä artikkelissa käydään läpi osin tuttujakin sovelluksia, jotka auttavat murtamaan kielimuureja arjessa. Mukana on hyödyllisiä ja helppokäyttöisiä sovelluksia ja ratkaisuja niin korkeakouluyhteisölle kuin yrittäjillekin.
Transformatiivinen oppiminen muuttaa ihmisten ajattelua ja toimintaa kohti tulevaisuuskestävää yhteiskuntaa sekä edistää taitoja toimia kompleksisessa ja epävarmassa ympäristössä. Miten tekoäly voi tukea oppimista, jonka tavoitteena on uudistaa ihmisten perustavia uskomuksia ja maailmasuhdetta sekä edistää heidän kasvuaan ekososiaalisen sivistyksen hengessä?
Tässä artikkelissa kuvaan, kuinka tekoäly voi toimia kumppanina ja osana emansipatorista oppimista, jossa vapaudutaan rajoittavista ajattelumalleista ja kasvetaan kestävää tulevaisuutta rakentaviksi toimijoiksi.
Tekoälyn kanssa jaettu toimijuus tarkoittaa, että opiskelija hyödyntää tekoälyä tavoitteiden saavuttamisessa, arvioi sen tuottamaa sisältöä ja säätää omaa toimintaansa vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa.
Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten tekoälyn kanssa jaettu toimijuus uudistaa korkeakouluopetuksen rakenteita, pedagogiikkaa ja arviointia. Luonnostelemme myös Lapin AMKin omaa opintojaksokohtaista tekoälyn käyttöselvitystä.
Interaktiivinen neulontaan tarkoitettu selainsovellus digitalisoi perinteistä neulontaprosessia ja mukautuu neulojan nopeuteen ja käsialaan. ACTIVE-hankkeen pilotissa tutkittiin myös, miten NFT-teknologiaa voitaisiin käyttää suojaamaan neulemallien luojan tekijänoikeuksia ja mallien kaupankäyntiä. Lisäksi ideoitiin 3D-tulostustuotteita neulontaan ja tekstiiliteollisuuteen.
Pilottia kehitettiin yhteistyössä Raikas Digitalin, Henna Knits & Lankastudion ja Vanhalan lammastilan kanssa.
Hankesparraaja AI on erinomainen esimerkki onnistuneesta opiskelijaprojektista: se ei ole vain teknologinen kokeilu, vaan konkreettinen työkalu, joka tukee yrityksiä ja organisaatioita hankkeiden suunnittelun alkuvaiheen ideoinnissa. Kun yhä useampi toimija tarvitsee apua rahoitushakujen valmistelussa, uudenlainen, helposti lähestyttävä tekoälysparraaja osuu ajankohtaiseen tarpeeseen.
Tekoälyavusteiseen palveluun kuuluu kaksi osiota: Olen yrittäjä ja Olen hankeammattilainen -osiot.
Tekoälyn kokeileminen kannattaa aloittaa uteliaalla asenteella. Leikkimielisyys ja lupa epäonnistua tekevät oppimisesta nopeampaa.
AImama-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut kokeilla generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä myös hankeviestinnässä mahdollisimman monipuolisesti. Tavoitteena ei ollut automatisoida viestintää, vaan käytännön kokeilujen kautta ymmärtää, millaisia uusia mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa. Lähtökohtana on ollut ajatus siitä, että opit ja työkalut olisivat sovellettavissa myös ilman viestinnän tai visuaalisen suunnittelun koulutusta.
Tekoäly tarjoaa ICT-alalle merkittäviä mahdollisuuksia työn mielekkyyden, tehokkuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Samalla sen hallitsematon tai huonosti johdettu käyttöönotto voi lisätä stressiä ja epävarmuutta.
Projektien loppuarviointeja hyödynnetään yleisesti tulevien projektien suunnittelussa. Harvemmin tuloksia tarkastellaan projektitoimijoiden työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Matkailualalla etsitään laadukkaita, resurssiviisaita ja operaatioita sujuvoittavia tekoälyratkaisuja, jotka helpottaisivat yrittäjien arkea. Samalla ratkaisujen tulisi tukea entistä kitkattomammin matkailijoiden kokemuksia palvelupolun jokaisessa kosketuspisteessä. Luonto ja lappilaisuus kaikkine erityispiirteineen asettavat tärkeän vastapainon tekoälylle ja sen verhon takaiselle toiminnalle. Luonto vastuuttaa meidät alueen toimijoina eettiseen, osin kriittiseenkin tarkasteluun etsiessämme tekoälyratkaisuja tulevaisuuteen.
Artikkelissa tarkastellaan digitalisaatiota, erityisesti tekoälyä matkailun myynnissä ja markkinoinnissa.