Vastuullisuusviestinnän haasteena on monimutkaisten asioiden yksinkertaistaminen. Siksi sen toteuttaminen käytännössä vaatii ymmärrystä yrityksen vastuullisuustoimista sekä viestinnän strategisen suunnittelun osaamista. Vastuullisuusviestinnän itsearviointityökalu auttaa mm. kartoittamaan vastuullisuusviestinnän nykytilan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
Luova talous nousee kulttuuriin, taiteiden ja luovan osaamisen ytimestä ja kasvaa luovuutta keskeisesti hyödyntäviksi toimialoiksi. Parhaassa tapauksessa matkailu ja luovat alat kuten kuvataide, käsityöt tai esittävä taide tukevat toisiaan ja tarjoavat elämyksellisiä sisältöjä niin matkailijoille kuin paikallisillekin. Voisiko yksi skenaario luovien alojen tulevaisuuksista olla kulttuurimatkailussa?
Nykypäivän matkailijaa kiinnostavat pienet ja erikoiset kohteet. Tämä elvyttää matkailupotentiaalia myös poro- ja kotieläintiloilla harvaan asutuilla alueilla. Kartoituskäynnit lappilaisilla tiloilla toivat esille niillä piileviä mahdollisuuksia.
Living Lab Pruntsi -hankkeessa kehitetään oppimis- ja kehittämisympäristöä ikääntyneiden kotona asumisen tueksi. Ympäristössä voitaisiin mm. testata hyvinvointiteknologisia ratkaisuja ja uusimpia apuvälineitä niiden käyttäjillä.
Tässä artikkelissa tarkastellaan hankkeessa tehtyjen kyselyjen ja työpajojen tuotoksista opiskelijoiden vastauksia.
Työelämän koulutustarpeiden ennakointi ja arviointi ovat luonteva osa ammattikorkeakoulujen alueellista kehittämistehtävää. Ennakoinnin ja kehittämisen YAMK-tasoisen asiantuntijakoulutuksen suunnittelussa onnistuttiin yhdistämään olemassa oleva vankka projektiosaaminen intuitiiviseen tulevaisuuden osaamisen tunnistamiseen.
Joka kokee ympäristön ja ilmaston hyvinvoinnin itselleen tärkeäksi, haluaa todennäköisesti valita matkustusmuotonsa arvojansa tukevalla tavalla.
Ilmastoaktivismistaan tunnetussa Ruotsissa keskustelu matkustamisen ilmastovaikutuksista on tuottanut jo useammankin uuden sanan: flygskamin ja smygflugan lisäksi sanastoon on liittynyt tågskryt.
Pohjoisessa koulutetut kansainväliset osaajat eivät useinkaan jää hyödyntämään Lappia. Kielitietoinen työnantaja motivoi kansainvälistä työntekijää opettelemaan suomen kieltä. Resurssiviisas työyhteisö puolestaan on tietoinen suomenkielisten jäsentensä kielenkäyttäjäprofiileista ja hyödyntää niitä tarkoituksenmukaisesti.
Työn muotoilussa on kyse jokaisen henkilökohtaisen arjen hallinnasta. Muotoilemalla työtään työntekijä muokkaa työtään ja työympäristöään mahdollisuuksien puitteissa itselleen sopivaksi, mielekkääksi ja työn imua tukevaksi.
Living Lab Pruntsi -hankkeessa suunnitellaan ikääntyneiden kotona asumista tukevia teknologisia ratkaisuja kokoavaa toimintaympäristöä. Hankkeessa on pohdittu myös ekologisen kestävyyden ilmenemistä ja vastuullista kuluttamista.
Resurssiviisas työskentely kehittämishankkeessa käynnistyy jo hankkeen varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Osallisten on tunnistettava oma paikka alueen toimijoiden joukossa.
Käsittelemme tässä kirjoituksessa paikallisen yhdistyksen, Meän Talon ja Lapin AMK:n välistä kehittämisyhteistyötä resurssien ja niiden välisten rajapintojen hyödyntämisen näkökulmasta.
Kestävyysmuutoksen aikaansaamiseen ei riitä pelkkä tieto. Olennaista on saada aikaan muutos ihmisten ajattelussa, käyttäytymisessä ja toiminnassa.
Mitä annettavaa ammattikorkeakoululla on kansalaisen osallisuuden tukemisessa kestävyysmuutoksen voimavarana?
Omaa työympäristöään ja yhteisöään aktiivisesti kehittävät työtekijät ovat valtava voimavara. Onnistuessaan työympäristön kehittämisen tulokset voidaan huomata jo lyhyessä ajassa. Laita artikkelin vinkit testiin!
Tulevaisuudessa voi hyvinkin olla, että entistä useammat taloyhtiöt laittavat aurinkopaneelit joko katolle tai seiniin ja tuottavat näin osan kuluttamastaan energiasta itse.
Jos poronomistaja on tuotannon lisäksi osallisena myös taljan myynti- ja markkinointiketjussa, saa hän luonnollisesti myös suurimman hyödyn taljan arvonnoususta. Koko tuotanto- ja myyntiketjusta vastaaminen vaatii kuitenkin runsaasti resursseja.
Lannoitteiden hinnat ja saatavuus ovat vaihdelleet jyrkästi yhteiskunnallisten muutosten myötä. Hevosenlanta on jo pitkään ollut tunnistettu monikäyttöinen hyödyke aina lämmöntuotannosta lannoitukseen. Usein haasteena hyödyntämisessä on kuitenkin ollut byrokratia, teknologia, logistiikka ja toimijoiden eri intressit.
Ammattikorkeakoulujen tulee jatkossa itse määritellä omat kiertotalousprofiilinsa ja sen myötä kehittää omia tuotteita, palveluita ja tarjontaa niin, että yrityksetkin voivat hyötyä niistä.
Lappilaiset matkailu- ja palvelualan yritykset kutsutaan mukaan kehittämiskokeiluun. Tavoitteena on tunnistaa työn merkityksellisyyden muodostumiseen, motivoitumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä yhteistyössä työyhteisöjen kanssa ja vahvistaa työyhteisöjen pitovoimaa.
Indigenous people often have a deep connection to the land and natural resources. A practical example of a sustainable and circular indigenous community business is Angeli reindeer farm and tourism company in Inari.