Tanja Suomalainen, FT, yliopettaja, Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu
Eila Seppänen, asiantuntija, Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu
Tässä kirjoituksessa perehdymme todellisten kehityskulkujen pohjalta syntyneeseen vastakkainasetteluun harvaan asuttujen alueiden ja kaupunkien verkkoyhteyksien toimivuuden ja kehityksen välillä. Tarkastelemme polarisaatiota ilmiönä (Suomi sanakirjan määritelmän mukaisesti), jossa kaupunkien ja maaseutujen tai harvaan asuttujen alueiden ja asukkaat jaetaan kahteen erilliseen ryhmään. Julkaisun kirjoittajat osallistuvat EU:n Interreg Aurora -ohjelman Arctic 6G -hankkeeseen, jossa tutkitaan arktisten syrjään asuttujen alueiden yhteiskunnallisen sietokyvyn haasteita. Hankkeeseen osallistuvat Lapin ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja Luulajan yliopisto. Hanke on käynnissä vuosina 2023-2025 ja sen rahoittaa EU:n Interreg Aurora -ohjelma ja Lapin Liitto. Hankkeessa selvitetään 6G-yhteyksien vaatimaa teknologiaa sekä loppukäyttäjien kohtaamia haasteita verkko- ja mobiiliyhteyksiin liittyen.
Vähentääksemme polarisaatiota pyrimme tietoisesti tutkimushankkeessa keräämään ja analysoimaan dataa eri näkökulmista huomioiden tasa-arvoisesti eri käyttäjien lähtökohdat. Tämä liittyy vahvasti Yhdistyneet kansakunnat (YK) kestävän kehityksen tavoitteisiin, erityisesti tavoitteisiin 10 (Eriarvoisuuden vähentäminen) ja 9 (Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria). Tutkimuksemme tarkoituksena on purkaa polarisaatiota käymällä keskustelua ja selvittämällä harvaan asuttujen alueiden ja syrjäseutujen verkkoyhteyksiä sekä tarpeita niiden kehittämiselle. Parantamalla yhteyksiä ja edistämällä digitaalista tasa-arvoa pyrimme luomaan pohjaa yhteiskunnalliselle resilienssille ja varmistamaan, että kaikki, riippumatta asuinpaikasta, voivat hyötyä uusista teknologisista ratkaisuista. Tämä tukee myös tavoitetta 11 (Kestävät kaupungit ja yhteisöt), sillä laadukkaat yhteydet vahvistavat elinvoimaisuutta myös syrjäseuduilla. Arctic 6G-hankkeessa kerättyjen tulostemme avulla voimme edistää yhdenvertaisuutta, turvallisuutta ja jopa yhteiskuntarauhaa.
Polarisaatiota voidaan purkaa, kun ilmiö on tunnistettu (Attiaks 2018). Polarisaation purkaminen tapahtuu dialogin avulla, mikä tulee käydä oikeiden henkilöiden kanssa oikeista aiheista, oikein asemoitumalla ja oikealla sävyllä. Tästä syystä olemmekin halunneet kutsua tutkimuksemme mukaan ne henkilöt (eli harvaan asuttujen alueiden asukkaat) joita ei yleensä kuulla. Mielekkään ja polarisaatiota purkavan keskustelun aikaan saamiseksi, Arctic 6G -hankkeen aiheena on dilemma, joka nostaa esille harvaan asuttujen alueiden asukkaiden todelliset huolenaiheet verkkoyhteyksien kehittymiseen liittyen. Tutkimuksessa pyrimme puolueettomaan ja kuuntelevan ilmapiirin luomiseen, mikä mahdollistaa erilaisten näkemysten, todellisten huolenaiheiden ja ihmisiä askarruttavien asioiden käsittelyn sekä mahdollistaa yksilöiden mukaanpääsyn keskusteluun. Pyrimme purkamaan polarisaatiota nostamalla esille eri näkökulmia ja tarpeita ja käymään keskustelua sekä esittämään tuloksia eri näkökulmia arvostavalla tavalla.
Verkkoyhteyksien erot syrjäalueilla ja kaupungeissa
Syrjäalueet ympäri maailmaa ovat kamppailleet vuosikymmeniä kehittääkseen turvallisia ja luotettavia yhteyspalveluja kaikille asukkaille ja vierailijoille. Tämä haaste koskee myös Pohjois-Suomea. Viime aikoina kasvava eriarvoisuus kaupunkien ja syrjäalueiden yhteyspalveluiden välillä on saanut entistä enemmän huomiota. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja nykyinen maailman tilanne mukaan lukien Euroopassa käynnissä oleva sota on korostanut tarvetta kestävälle, turvalliselle langattomalle infrastruktuurille, joka on kaikkien saatavilla. Resilienssin luominen syrjään asutuilla alueilla on koko Suomen etu.
Kansainvälinen Televiestintäliitto (ITU) on julkaissut IMT-2030 käyttötapaukset, jotka ohjaavat tulevaa 6G mobiiliteknologian kehitystyötä (ITU, 2024). Tämä merkitsee ensimmäistä kertaa mobiiliteknologioiden historiassa kestävän kehityksen ja kaikkien saatavilla olevien yhteyksien huomioimista. Näiden käyttötapauksien määrittäminen on tärkeä askel kohti tulevaisuuden langattomia verkkoja, jotka eivät ainoastaan tarjoa nopeita ja luotettavia yhteyksiä, vaan myös edistävät kestävää kehitystä ja tasa-arvoa yhteiskunnassa.
Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka mahdollistavat syrjäalueiden 6G-yhteyksien kehittämisen eturintamassa, jotta näiden alueiden 6G-asennukset olisivat ensimmäisten joukossa hyödyntämässä uutta teknologiaa. Tähän asti on ollut tyypillistä, että kaupungit ovat olleet ensimmäisten joukossa hyödyntämässä uusia teknologioita, ja sen jälkeen ovat seuranneet niiden lähialueet ja pikkuhiljaa maanteiden varret. On tärkeää, että tulevaisuuden 6G-asennuksissa otetaan huomioon myös syrjäalueiden tarpeet ja mahdollisuudet, jotta kaikki voivat hyötyä langattoman verkon tarjoamista eduista, olipa sitten kyseessä kaupunki, maaseutu tai syrjäinen kylä tai syrjäalue.
ITU raportin (2023) mukaan noin 67 prosenttia maailman väestöstä, eli 5,4 miljardia ihmistä on nyt internetissä. Mutta edelleen maailmanlaajuisesti noin 3 miljardia ihmistä on ilman inter-yhteyksiä tai yhteydet ovat huonot intrastruktuurin rajoitusten, taloudellisen erojen tai maantieteellisten eristyneisyyden vuoksi (Alouini and DiChristina, 2024). Suurin osa heistä asuu maaseudulla tai syrjäseuduilla, joissa ihmiset asuvat harvassa, köyhyys on yleistä ja infrastruktuuri on puutteellinen.
ITU raportin mukaan (2023) maailmanlaajuisesti 81 prosenttia kaupunkilaisista käyttää internetiä, kun taas maaseudulla luku on vain 50 prosenttia väestöstä. Raportin mukaan kaupunkien ja maaseudun välinen ero internetin käytössä on pysynyt lähes samana viime vuosina. Matala tulotason maissa maaseudulla asuvista ihmisistä vain noin 17 prosenttia käyttää internetiä. Sen sijaan kaupungeissa asuvat käyttävät internetiä lähes kolme kertaa todennäköisemmin. Tämä tarkoittaa, että digitaalinen kuilu on suurempi maaseudulla. (ITU Publications 2023.)
Suomessa nämä ongelmat eivät ole yhtä laajamittaisia kuin esimerkiksi Afrikassa tai Aasiassa, mutta me kohtaamme omia haasteitamme. Tilastokeskuksen (2023) mukaan vuonna 2023 Suomessa 94 prosenttia 16–89-vuotiaista käytti internetiä, ja 97 prosentilla kotitalouksista oli internet-yhteys. Suomessa internetin käyttö on yleistä koko maassa, mutta alueellisia eroja esiintyy erityisesti kaupunkien ja maaseudun välillä. Ahola ja Hirvonen (2021) raportin mukaan vuonna 2019 helsinkiläisistä 97 prosenttia käytti internetiä, kun koko maan vastaava luku oli 92 prosenttia. Päivittäin internetiä käytti Helsingissä 91 prosenttia väestöstä, kun taas koko maassa luku oli 83 prosenttia.
Ikä on myös merkittävä tekijä internetin käytössä. Nuoremmissa ikäryhmissä internetin käyttö on todella yleistä, kun taas vanhemmissa ikäryhmissä, erityisesti yli 75-vuotiaiden keskuudessa, internetin käyttö on huomattavasti vähäisempää. Vuonna 2019 koko maassa, joka toinen 75–89-vuotias ei ollut koskaan käyttänyt internetiä, kun Helsingissä vastaava osuus oli joka kolmas. Koulutustaso ja asuinalueen kaupunkimaisuus vaikuttavat myös internetin käytön yleisyyteen. Kaupunkialueilla, kuten Helsingissä, internetin käyttö on yleisempää kuin maaseudulla. Vuonna 2019 Helsingissä 96 prosentilla kotitalouksista oli internetyhteys, kun koko maassa osuus oli 92 prosenttia. (Ahola ja Hirvonen 2021.)
Vaikka internetin käyttö on Suomessa yleistä, alueelliset erot korostuvat erityisesti ikääntyneen väestön ja maaseutumaisten alueiden kohdalla. On tärkeää edistää näiden ryhmien digitaalista osallisuutta, jotta kaikki kansalaiset voivat hyödyntää tietoyhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia.
Polarisaation purkaminen Arctic 6G -hankkeen tutkimustuloksien avulla
Mobiiliverkkojen nykytilanteen ja tämänhetkisten tarpeiden selvittämiseksi, Arctic 6G -hankkeessa järjestettiin keskustelutilaisuuksia ja haastatteluja joulukuussa 2023. Tilaisuudet pidettiin Pohjois-Suomessa ja yhteensä näihin tilaisuuksiin osallistui arviolta noin 70 henkilöä Sallan, Ivalon, Inarin ja Kittilän alueilta. Tilaisuuksien tavoitteena oli saada selville, miten paikalliset kokevat mobiiliverkkojen nykytilanteen ja mitä tarpeita he nostavat esille uusien mobiiliverkkoteknologioiden kehittämisessä arktisella syrjäalueella. Keskustelutilaisuudet järjestettiin Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ja Ivalon lukiolla, ja niihin osallistui sekä henkilökuntaa että oppilaita. Haastatteluja tehtiin yhteensä neljä, joihin osallistui kyläseuran puheenjohtaja, poronhoitajia ja elinkeinoelämän edustajia, kuten majatalon pitäjiä ja Inarin matkailutoimijoita.
Haastattelujen perustella voidaan todeta, että sen kohdealueella esiintyy vakavia haasteita mobiiliverkon toimivuudessa, mikä vaikuttaa alueen asukkaiden, matkailijoiden ja yritysten arkeen ja turvallisuuteen. Ongelmat liittyvät pääasiassa heikkoon tai jopa olemattomaan 4G-yhteyteen, joka estää tehokkaan viestinnän ja tiedonsiirron. Lisäksi ongelmat ulottuvat radion ja puheluiden kuuluvuuteen, mikä vaikuttaa turvallisuuteen erityisesti hätätilanteissa. Esimerkiksi eräs haastateltava kertoi kokemuksestaan hätätilanteessa, jossa hän sai hätäpuhelun läpi, mutta yhteyden katkettua hätäpalvelut eivät enää saaneet häneen takaisin yhteyttä. Toisessa haastatteluissa esiin nousseessa riskitilanteessa nuori oli ollut moottorikelkkailemassa, kun karttapalvelun yhteys toimi viiveellä. Vain nopea reagointi esti häntä ajamasta äkkijyrkkään pudotukseen, joka avautui yllättäen hänen eteensä. Lapissa katvealueilla liikutaan paljon niin kuntien välisen liikenteen, elinkeinojen, harrastusten kuin matkailunkin vuoksi. Tämä asettaa liikkumiselle erityisiä haasteita ja vaatii ihmisiltä tietoista varautumista odottamattomiin tilanteisiin. Siitä huolimatta yllätyksiltä ei aina voida välttyä.
Haastatteluista nousee esiin vahva vaatimus parantaa ja kehittää mobiili- ja kiinteitä verkkoja sekä teknologioita vastaamaan nykypäivän tarpeita ja tukemaan alueen ihmisten ja yhteisöjen toimintaa, turvallisuutta ja taloudellista kehitystä. Monet alueen asukkaat ja yritykset ovat tyytymättömiä operaattoreiden tarjoamiin palveluihin. Teknologiset muutokset, kuten 5G, eivät ole tuoneet odotettuja parannuksia tilanteeseen eivätkä toimi luvatulla tavalla tai ollenkaan. Ongelmat vaikuttavat myös turismiin, koska matkailijoiden tarpeet eivät tule täytetyiksi. Lisäksi matkailusesongeilla on suuri vaikutus mobiiliverkon yhteyksien toimivuuteen ja nopeuteen. Yksi haastateltava kuvasi tilannetta toteamalla, että käyttöpiikin aikana yhteydet pätkivät lähes varmasti. Tällöin esimerkiksi etäkokoukseen tai etäopetukseen osallistuminen on alueella mahdotonta, ellei käytössä ole valokuituverkkoa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tarve mobiiliverkon kehittämiselle on Arctic 6G -hankkeessa mukana oleilla harvaan asutuilla alueella on kiireellinen. Kehitystyö on välttämätöntä, jotta alueen asukkaat, matkailijat ja yritykset voivat varmistaa viestinnän toimivuuden, turvallisuuden ja elinkeinotoiminnan jatkuvuuden. On ensiarvoisen tärkeää toteuttaa toimenpiteitä, jotka parantavat verkon luotettavuutta ja kattavuutta sekä takaavat tasapuolisen ja tehokkaan viestinnän kaikille alueen käyttäjille.
Syrjäseutujen verkkoyhteyksien kehittäminen ja tietoisuuden lisääminen
Tutkimuksemme tarkoituksena on purkaa polarisaatiota nostamalla esille keskusteluun harvaan asuttujen alueiden ja syrjäseutujen verkkoyhteydet sekä tarpeet niiden kehittämiselle. Arctic 6G -hankkeessa kerättyjen tulosten avulla voimme edistää yhdenvertaisuutta, turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa. Parantamalla verkkoyhteyksiä voimme lisätä yhdenvertaisuutta tarjoamalla kaikille kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet digitaaliseen osallisuuteen. Turvallisuutta voidaan lisätä varmistamalla, että kriisitilanteissa viestintä toimii luotettavasti. Yhteiskuntarauhaa voidaan edistää vähentämällä alueellisia eroja ja tarjoamalla kaikille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan toimintoihin.
Verkkoyhteyksien kehittäminen syrjäseuduilla ei ole pelkästään tekninen haaste, vaan myös merkittävä sosiaalinen ja taloudellinen kysymys. On tärkeää lisätä tietoisuutta siitä, miten paremmat verkkoyhteydet voivat edistää alueiden elinvoimaisuutta, parantaa asukkaiden elämänlaatua ja tukea elinkeinotoimintaa. Samalla on olennaista korostaa verkkoyhteyksien roolia turvallisuuden varmistamisessa, erityisesti harvaan asutuilla ja haastavilla alueilla. Tämä voi tarkoittaa parempia mahdollisuuksia etätyöhön, koulutukseen ja terveyspalveluihin, mikä puolestaan voi houkutella uusia asukkaita ja yrityksiä alueelle. Lisäksi verkkoyhteyksien merkityksen tiedostaminen ja siitä tiedottaminen voivat auttaa purkamaan polarisaatiota, eli vähentämään alueellista eriarvoisuutta ja kaventamaan kuilua eri alueiden välillä. Kestävien ja pitkäaikaisten ratkaisujen luomisessa avainasemassa on tiivis yhteistyö paikallisten yhteisöjen, yritysten ja viranomaisten välillä.
Arctic 6G -hankkeessa on kerätty vuosina 2023–2024 laaja aineisto, joka koostuu lukuisista haastatteluista ja kyselystä. Tällä hetkellä aineistoja analysoidaan, ja niiden pohjalta tullaan julkaisemaan tutkimusartikkeleita ja opinnäytetöitä vuonna 2025. Hankkeen uutisia ja edistymistä voi seurata hankkeen verkkosivuilta osoitteesta: https://arctic6g.eu/news, ja julkaisut löytyvät osoitteesta https://arctic6g.eu/publications.
Nykyisten kuuluvuusongelmien ratkaisussa voi teleoperaattorin lisäksi auttaa myös Traficom. Kuuluvuusongelmista kannattaa ilmoittaa Traficomille, erityisesti jos ongelmaa ei saada ratkaistua oman operaattorin kanssa.
Tunnustus/ Kiitokset
Artikkelin kirjoittajat osallistuvat Arctic 6G -hankkeeseen, jossa tutkitaan 6G-yhteyksien vaatimia teknologioita sekä selvitetään loppukäyttäjien kohtaamia haasteita. Hankkeeseen osallistuvat Lapin ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja Luulajan yliopisto. Hanke on käynnissä vuosina 2023-2025 ja sen rahiottaa EU:n Interreg Aurora -ohjelma ja Lapin Liitto. Lisätietoja hankkeesta löytää osoitteesta https://arctic6g.eu/.
Lähteet
Ahola, Niina ja Hirvonen, 2021. Digitalisaation huipulla – ja reunalla Verkkopalvelujen käyttö ja digisyrjäytyminen Helsingissä ja Suomessa. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitieto. Tutkimuksia 2021:2. Viitattu 25.1.2025, saatavilla: https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/21_04_16_Tutkimuksia%202_Hirvonen.pdf?utm_source=chatgpt.com
Alouini, Mohamed-Slim and DiChristina, Mariette, 2024. A third of the world’s population lacks internet connectivity − airborne communications stations could change that. The Conversation. Published, 26.8.2024. Viitattu 12.11.2024, saatavilla: https://theconversation.com/a-third-of-the-worlds-population-lacks-internet-connectivity-airborne-communications-stations-could-change-that-234986
Arctic 6G. Artic 6G, Interreg Aurora, Improving 6G in northern Sweden and Finland. Viitattu 12.11.2024, saatavilla: https://arctic6g.eu/
Attias, Miriam, 2018. Oikein käyty dialogi purkaa polarisaatiota. Sitra. Viitattu 12.11.2024, saatavilla: https://www.sitra.fi/artikkelit/oikein-kayty-dialogi-purkaa-polarisaatiota/
ITU Publications, 2023. Measuring digital development: Facts and Figures 2023, International Telecommunication Union Development Sector. Viitattu 12.11.2024, saatavilla: https://www.itu.int/hub/publication/d-ind-ict_mdd-2023-1/
Suomi Sanakirja, Polarisaatio, 2024. Viitattu 12.11.2024, saatavilla: https://www.suomisanakirja.fi/polarisaatio#google_vignette
Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2023, Tiedote 12.12.2023. Viitattu 25.1.2025, saatavilla: https://stat.fi/julkaisu/cl82zlhpnku8k0busedwttpo9
Yhdistyneet Kansakunnat, YK. “Kestävän kehityksen tavoitteet.” Sustainable Development Goals. Viitattu 25.1.2025, saatavilla: https://www.un.org/sustainabledevelopment/fi/
Asiasanat: 6G, verkkoyhteydet, internet, digitaalinen kuilu, kestävä kehitys, polarisaatio