Onko digitalisaatio haja-asutusalueiden ja pienten kuntien palvelujen turvaaja vai niiden tuhoaja? Tulevaisuuden sosiaalialan työkentille on visioitu kokonaan uudenlaisia ammatteja kuten sovellussuunnittelija-pedagogi, sosiaalialan ohjelmoija, sosiaalipalvelurobonaattori tai verkkopalvelujen integroija.
Kemi Kuntoon -case-pilotti antoi arvokasta tietoa etäohjauksen soveltuvuudesta työhyvinvoinnin edistämisessä. Pilottiin osallistui 34 Kemin kaupungin työntekijää ja kuusi fysioterapeuttiopiskelijaa.
Ulster University (UK), the University of Applied Sciences Kempten (Germany) and Lapland University of Applied Sciences (Finland) have developed a pilot project to test the capability of master’s students to work together on a virtual entrepreneurial marketing project.
Lapin AMKin yhdeksi strategiseksi painoalaksi on määritelty etäisyyksien hallinta saavutettavuuden näkökulmasta. Lumen-lehden teemoja ovat tällä kertaa digitalisaatio ja etäisyyden kysymys ja koulutuksen ja työ- ja elinkeinoelämän kehittäminen digivetoisesti.
In English
Kansainvälinen toiminta Lapin AMKissa edellyttää etäisyyksien hallinnan osaamista useilla eri tasoilla; sijaintimme harvaanasutussa pohjoisessa tarkoittaa pitkää välimatkaa joka paikkaan. Toisaalta sijaintimme ainoana kolmeen valtioon rajautuvana maakuntana on ainutlaatuinen.
Verkkovirta-hankkeen tavoitteena on kehittää uusia malleja opintojen aikaisen työn opinnollistamiseen opintopisteiksi. 14 ammattikorkeakoulun verkostolle uusi teknologia ja uudet välineet mahdollistavat monenlaisen yhteydenpidon ja yhteiset keskusteluareenat.
Arktiset erityisolosuhteet tarkoittavan ainakin pitkiä etäisyyksiä ja hankalia sääolosuhteita, mitkä näkyvätkin erityisen hyvin talviliikenteessä. Esineiden internet tullee mullistamaan teiden talvihoidon.
Tämän päivän melskeissä Lappi koetaan turvalliseksi ja puhtaaksi matkakohteeksi. Tärkeitä ovat aitous ja tarinat, sekä henkilöbrändit yritysten takana yritysbrändin lisäksi. Asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu ja vertaisarvioinnit ovat nykyään tärkeitä.
Ihminen on koettanut monin tavoin selvitä etäisyyksissä historiansa aikana. Mitä intressejä voisi löytyä etäisyyksien hallinnan pyrkimyksissä nyt, kun etäisyyksiä koetetaan hallita teknologian avulla? Miten siinä ihmisen osallisuus ja ääni kuuluvat?
Pohjoismaat ovat e-asioinnin edelläkävijöitä. Digitalisaatio vaihtoehtoisine palvelumuotoineen voi taata elämisen mahdollisuudet myös harvaan asutulla maaseudulla asuinpaikasta ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta.
Alkuaikoina iLinc-sessioihin sisältyi paljon alkujännitystä ja tarkkaa suunnittelua, miten tunnit etenisivät. Oli mahdollista, että tukihenkilö eOppimispalveluista oli fyysisesti läsnä ja opettajan tukena tuntien ajan. Ajat muuttuvat ja niin myös meidän oppilaitoksen tarjoama etäopetus muuttuu.
Koska uuden koulutuksen tavoitteena on palvella koko Suomea, tulee se olemaan kokonaan virtuaalinen ja tukee siten osaltaan digitalisaatiokehitystä. Pedagogisesta näkökulmasta tarkasteltuna opettajan roolissa painottuu tuutorointi ja ehkä jopa mentorointi.
Digitaalinen yhteisöllinen työskentely tuottaa onnistuessaan menestystä ja säästöjä. Silti virtuaalisen työn sanotaan olevan eräs useimmiten epäonnistuneista työskentelymuodoista organisaatioissa.
Lappilaiset koulutusorganisaatiot ovat innokkaita etäopetuksen hyödyntäjiä ja kehittäjiä, onhan Lapissa pitkien etäisyyksien vuoksi tarve luoda ratkaisuja etäisyyksien voittamiseen.
Kymmenen vuoden kokemuksen jälkeen verkko-opetus ja -opiskelu on vakiintunut luontevaksi osaksi sosiaalialan koulutusta. Myös päiväryhmissä hyödynnetään verkko-oppimisympäristöjä, vaikkakin hieman eri tavalla. Verkkopainotteisista monimuotoryhmistä on valmistunut jo 259 sosionomia eri puolille maata.
Koulutuksen digitalisaatio ei ole perinteisen luokkahuoneopetuksen, luentojen ja oppimateriaalin siirtämistä verkkoon. Se ei myöskään ole yksittäisten teknologioiden ympärillä pyörivää kehittämistyötä. Uusia teknologioita tulee ja menee, mutta älykkyys asuu kuitenkin käyttäjissä eli opettajissa ja opiskelijoissa.