Digitalisaation ja tekoälyn vähittäinen arkipäiväistyminen haastaa myös perinteistä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamistapaa.
Tarkastelemme tässä artikkelissa digiasioinnin keskeisiä reunaehtoja Lapin maakunnan alueella alueellisen saavutettavuuden, lainsäädännön sekä digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kypsyysasteen näkökulmista.
Asiakasymmärrys voidaan määritellä asiakkaista eri lähteistä kerätyn datan, käyttäytymistiedon ja palautteen systemaattiseksi hyödyntämiseksi päätöksenteossa.
Kun laitteet ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa tuottaen reaaliaikaista dataa, voidaan asiakasymmärryksen laatua kehittää entistä älykkäämmin ja tarkemmaksi. Digitaaliset kaksoset (Digital Twins) voivat nousta tärkeäksi työkaluksi.
Tutkimustieto digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuudesta on osin ristiriitaista. Digitaalisten ratkaisujen lisääntyminen siirtää hoitotyön vastuun painopistettä entistä vaativampaan näyttöön perustuvaan päätöksentekoon, hoidon koordinointiin sekä potilasturvallisuuden ja yhdenvertaisuuden varmistamiseen, muodostaen näin keskeisen perustan saavutettavalle ja vaikuttavalle hoitotyölle pitkien etäisyyksien alueilla.
Viherrakentamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta, sillä kasvit sitovat hiiltä ja vettä itseensä. Kaupunkiympäristössä viherrakentaminen lisää myös viihtyisyyttä.
ACTIVE-hankkeessa tehtiin protyyppejä automaattisista kastelujärjestelmistä.
Etä- ja verkko-opetus muodostavat merkittävän osan korkeakoulujen opetuksesta. Pedagogiset käytänteet ja digitaalinen toimintaympäristö muovaavat jatkuvasti toisiaan, mikä synnyttää myös opetushenkilöstölle uusia digitaalisia osaamisvaatimuksia.
Lapin AMKin ja Lapin yliopiston yhteiset Digipedatunnit syntyivät korona-ajan alussa opetushenkilöstön ensiapukanavaksi. Nykyisin Digipedatunnit ovat vakiinnuttaneet paikkansa yhtenä opettajien keskinäisen vuorovaikutuksen kanavana sekä opettajien ja tukipalveluiden välisen yhteiskehittämisen foorumina.
Digitalisoitunut yhteiskuntamme ja digitaaliset työkalut voivat antaa nykyajan taiteilijan ilmaisulle uusia lähtökohtia tai mahdollisuuksia näkyä taiteen tekijänä. Digitaalisella maailmalla on kuitenkin omat materiaaliset ominaisuutensa, jotka vaikuttavat digitaalisten elämysten tuottamiseen ja kokemiseen. Digitaaliseen mediaan tuotettujen sisältöjen kuvataan usein olevan virtuaalisia ja aineettomia tuotoksia. Muiden aistien mukaan tuominen voi kuitenkin antaa digitaalisen sisällön kokemukselle syvyyttä.
Tässä kirjoituksessa perehdymme todellisten kehityskulkujen pohjalta syntyneeseen vastakkainasetteluun harvaan asuttujen alueiden ja kaupunkien verkkoyhteyksien toimivuuden ja kehityksen välillä.
Polarisaatiota voidaan purkaa, kun ilmiö on tunnistettu.
Parantamalla yhteyksiä ja edistämällä digitaalista tasa-arvoa voidaan luoda yhteiskunnallista resilienssiä ja varmistaa, että kaikki, riippumatta asuinpaikasta, voivat hyötyä uusista teknologisista ratkaisuista.
Miten virtuaaliteknologiaa voidaan käyttää osana perinteistä teatteriesitystä?
Voiko virtuaalituotantoa käyttämällä luoda immersiivisen ja interaktiivisen teatterikokemuksen?
Pop up Opari on posterinäyttely, jossa tulevat amk-restonomit esittelevät postereilla valmiita opinnäytetöitään.
Koronapandemian pakotettua lähes kaikki oppimistilaisuudet verkkoon meinasi Pop up Oparikin jo hiipua. Nykyään Pop up Opari toteutetaan Padletillä ja Zoomilla.
Tehdäänkö hankkeessasi MOOCia? Niin tehdään myös Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamassa Kestävän matkailun osaamismerkit -hankkeessa. Haluankin esitellä meidän tapamme toteuttaa MOOC sellaisilla työkaluilla, joihin kokeilumme mukaan normiopettajan digitaidot riittävät.
Toivottavasti näistä muistiinpanoista on sinulle hyötyä myös Moodlen työtilaa opintojaksolle rakentaessasi ja innostut kokeilemaan, mihin kaikkeen työkalut taipuvat!
Tässä artikkelissa tarkastelemme Lapin ammattikorkeakoulun Rovaniemen kampuksen hoitotyön opiskelijoiden osallistumista digitaalisten palveluiden kehittämistyöhön Lapin hyvinvointialueen (Laphan) kotihoidon etäviriketoiminnan tuottamisessa.
Kehittämiseen osallistuminen on mahdollistanut opiskelijoille aivan uudenlaista innovatiivista toimintaa ja erityisesti etäohjaukseen liittyvien ammatillisten kompetenssien kehittämistä.
Hoitotyön monimuotokoulutuksessa verkko-opintoja on kehitetty ja toteutettu pitkään, mutta ensimmäistä opintojaksoa ei ole kuitenkaan ollut aiemmin mahdollista opiskella kokonaan verkossa.
Lähihoitajataustaiset opiskelijat ovat antaneet jonkin verran palautetta, että heidän osaamistaan voitaisiin tunnistaa peremmin ja tarjota opintojaksolle erilainen suoritustapa. Niimpä Kemin kampuksella tarjottiin vaihtoehtoinen suoritustapa verkko-opintoina.
Tulevaisuus tuo muutoksia kotihoitoon ja tulevaisuuden hoitajan tulee valmistautua sekä olla valmis tekemään hoitotyötä eri tavalla kuin ennen. Positiivinen asenne digitalisoitumista ja teknologisia ratkaisuja kohtaan on tärkeää.
Robotiikkaa voidaan käyttää esimerkiksi lääkehoidossa ja osittain vuorovaikutuksessa. Robotiikka ei kuitenkaan korvaa hoitajan fyysistä kosketusta tai läsnäoloa, joka on tärkeää jokaisen ikääntyneen asiakkaan kokea kotihoidossa.
Matkailualalla uudenlaiset toimintamallit, kuten digitaalisilla alustoilla toimivat alustatalous tai jakamistalous ravistelevat totuttuja malleja ja muuttavat samalla matkailua ilmiönä.
Herättelen artikkelissani ajatuksia siitä, miten ja minkälaista arvoa muodostuu digitaalisissa kanavissa ja siitä, miten matkailukohteissa voitaisiin huolehtia vieraanvaraisesti asiakaskokemuksesta ja sen johtamisesta myös digitaalisissa toimintaympäristöissä.
Digital tourism technology has potential to create new opportunities for growth and development and it motivates tourism companies to adopt innovative technologies in their products and services.
The changes in the operating environment challenge the tourism industry. What are the working practices in the world that is volatile, uncertain, complex and ambiguous (VUCA)?
Luova talous nousee kulttuuriin, taiteiden ja luovan osaamisen ytimestä ja kasvaa luovuutta keskeisesti hyödyntäviksi toimialoiksi. Parhaassa tapauksessa matkailu ja luovat alat kuten kuvataide, käsityöt tai esittävä taide tukevat toisiaan ja tarjoavat elämyksellisiä sisältöjä niin matkailijoille kuin paikallisillekin. Voisiko yksi skenaario luovien alojen tulevaisuuksista olla kulttuurimatkailussa?
Living Lab Pruntsi -hankkeessa kehitetään oppimis- ja kehittämisympäristöä ikääntyneiden kotona asumisen tueksi. Ympäristössä voitaisiin mm. testata hyvinvointiteknologisia ratkaisuja ja uusimpia apuvälineitä niiden käyttäjillä.
Tässä artikkelissa tarkastellaan hankkeessa tehtyjen kyselyjen ja työpajojen tuotoksista opiskelijoiden vastauksia.
Hybridityöllä tarkoitetaan nykytyön organisoitumisen globaalia mallia, jossa työntekijät tekevät osan työajastaan päätyöpaikallaan, kuten toimistossa, ja lopun työajasta he työskentelevät etänä.
Tilakokemusten 6T-malli kehitettiin, kun tekniikan asiantuntijoiden ja käytettyjen mittareiden rinnalle tarvittiin ei-mitattavien asioiden eli kokemusten kuvaamiseen väline ja malli.
Living Lab Pruntsi -hankkeessa suunnitellaan ikääntyneiden kotona asumista tukevia teknologisia ratkaisuja kokoavaa toimintaympäristöä. Hankkeessa on pohdittu myös ekologisen kestävyyden ilmenemistä ja vastuullista kuluttamista.