Tag: digitalisaatio

Yhteistyöalustojen soveltuvuus kansainvälisissä työelämälähtöisissä opiskelijaprojekteissa

BRIDGE-hankkeessa hyödynnetään monipuolisesti digitaalisia etätyökaluja tiedonjakosovelluksista kokonaisvaltaisiin yhteistyöalustoihin jo keväästä 2019 asti ja aivan erityisesti tänä vuonna.

Etätyöpakko 2020

Nopea ja osittain pakon sanelema siirtymä etätyöhön haastaa organisaatioiden IT-valmiudet ja tuen. Etätyön mahdollistamistaminen on digitalisaation konkreettinen ilmentymä. Sen onnistuminen edellyttää yhteistyötä ja jaettua ymmärrystä muutoksen tavoitteista. Lisäksi käytännön ongelmat täytyy tapauskohtaisesti tunnistaa, tunnustaa ja ratkaista.

Terveydenhuollon digitaalisten innovaatioiden maailmassa

Virtuaalitodellisuus kivunhoidossa ja kuntoutuksessa, droonit, hoivarobotit ja tekoäly tulevat hoitotyöhön. Sairaanhoitajan perustehtävä on edelleen väestön terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy ja hoito, eikä kohtaamista ja kohdatuksi tulemista voida korvata kokonaan digitaalisilla välineillä.  Digitalisuutta ja teknologiaa voidaan kuitenkin käyttää apuna.

OmaDigi – Osaamisen mahdollistaminen digitaalisissa hyvinvointipalveluissa

Niin ikävä asia kuin koronavirusepidemia onkin, on se aloittanut uuden digitalisaation aikakauden myös terveydenhuollossa. Nyt viimeistään on syytä pohtia, miten hyödyntää vaikkapa etähoitoa tai robotiikkaa. Töiden uudelleen organisointi voisi mahdollistaa resurssien keskittämistä niin, että kaikille voitaisiin turvata riittävä tarpeen vaatima hoito.

Verkkotyöpajassa vara parempi

GRUDE-hankkeessa välitetään tietoa vihreän talouden hyvistä käytänteistä kuntapäättäjille, kuntien virkemiehille ja suurelle yleisölle. Työpajat ja muut hankkeen yleisötapahtumat järjestetään alkuperäisistä suunnitelmista poiketen verkossa. Oikein käytettynä digitalisaatio palvelee vihreän talouden toimintamallien kehittämistä.

Digin takana oikeat tarpeet – Yhteisöllisyyttä tukevaa sovellussuunnittelua.

Rovaniemen Rantavitikalle on hiljattain kohonnut puurakenteinen opiskelija-asuntola DAS Kelo. Vaikka rakennus itsessään tuottaa paljon tietoa, ei kiinteistön käyttäjäpalvelualustan suunnittelun lähtökohtana toiminut data tai digitaaliset sovellukset, vaan asukas ja hänen tarpeensa.

Satelliittipaikannus kuluttajalaitteilla

Mobiililaitteet ovat tuoneet satelliittipaikannuksen lähes jokaisen taskuun. Tarkemmasta paikannuksesta edullisilla kuluttajalaitteilla hyötyvät monet toimialat. Paikkatiedon keruulle ja navigoinnille on tarvetta muun muassa metsätaloudessa, teknisen infrastruktuurin ja teollisuuden ylläpidossa sekä matkailussa.

Villien jäljillä – puhelinpaikannus on digiajan tiedonkeräysmenetelmä

Digitalisoituminen on tuonut uusia mahdollisuuksia saada tietoa kuluttajista. Yksi uusista menetelmistä perustuu matkapuhelinpaikannuksen hyödyntämiseen. Matkailijoista kerätty tieto auttaa alueen kehittäjiä ja yrittäjiä kehittämään palvelujaan ja kohdentamaan niitä paremmin.

Joulupukin kylä digiajan perehdytykseen

Virtuaalinen perehdytyspolku sisältää faktan ohella fiktiota, joka muodostuu työpajoissa yhdessä luodusta, Joulupukin kylän tarinasta sisältäen elementtejä suomalaisesta kansanperinteestä ja saduista. Malli auttaa Joulupukin kylän yrittäjiä ja esimiesasemassa toimivia uusien työntekijöiden perehdyttämisessä.

Restonomiopiskelijat kehittämässä Ranuan matkailualueen digitaalista markkinointia  

Matkailualueen kohdekokemuksen ja digitaalisen markkinoinnin yhteiskehittämisen prosessissa kaikki voittivat: opiskelijat verkostoituivat alueen toimijoiden kanssa ja oppivat paljon uutta digimarkkinoinnista ja matkailusta, matkailutoimijoiden digiosaaminen kehittyi ja opettajat vahvistivat verkostojaan ja näkemys alueen matkailun tilasta sai päivityksen.

Lapin YAMK edelläkävijänä digiaikaan kouluttamisessa

Digiajan palvelujohtamisen koulutus on onnistunut esimerkki siitä, mitä monialaisen tiimiopettajuuden yhteiskehittämisellä voidaan saada aikaan. Lapin Kehittäjäkoulu -hanke on tehnyt mahdolliseksi tulevaisuuden tarpeiden kokonaisvaltaisen huomioimisen koulutusten sisällöissä, mutta myös tavassa suunnitella tulevaa YAMK-tutkintokoulutusmallia yhdessä koko yliopettajatiimin kanssa. 

Opettajien verkko- ja digipedagogisen osaamisen kehittäminen

Digitaalisen teknologian käyttö edellyttää luovuutta myös opetusalalla kun opetusta siirretään entistä enemmän verkkoon. Luovien ratkaisujen käyttötaito opetustyössä tarkoittaa myös oppilaitosten simulaatiotilojen uudistamista. Fyysisten oppimisympäristöjen lisäksi oppilaitosten on rakennettava virtuaalisia simulaatiotiloja.

Oppimista tukeva analytiikka – mahdollisuus ajasta ja paikasta riippumattomaan yksilölliseen oppimispolkuun ammattikorkeakoulussa

Oppimisanalytiikan lähtökohtana on analysoida suurta määrää tietoa, joka on syntynyt opiskelijoiden toiminnan tuloksena. Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen amkeissa (APOA) on opetus- ja kulttuuriministeriön tukema hanke, jolla viedään eteenpäin oppimisen tueksi tarkoitettua digitaalista analyysitekniikkaa.

Ensimmäisiä kokemuksia hoitotyön simulaatiosta verkkoympäristössä

Tietoverkkoon on mahdollista luoda simulaatio-oppimisympäristöjä, jotka tarjoavat oppimisalustan simulaation kaikkien vaiheiden toteuttamiseen ja jossa todelliset ihmiset operoivat todellisissa järjestelmissä. Ensimmäisten joukossa kokeiltiin opintojaksoa, jossa simuloitiin psykiatrisen potilaan tulohaastattelu.

Digiosaaminen tulevaisuuden terveyspalveluissa 

Digitalisaation avulla sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan tuottaa uusilla tavoilla ja aiempaa tehokkaammin. Digitalisaation integroiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitoprosesseihin vaatii hoitohenkilökunnalta uudenlaista ajattelua ja osaamista.

Tulevaisuuden teknologiaorientoitunut kotihoito

Kotihoidossa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat tukea uusien teknologisten ratkaisujen ja tietojärjestelmien hallintaan. Henkilöstön teknologiaosaaminen kuitenkin kehittyy ajan kanssa täydennyskoulutuksen ja uuden sukupolven myötä.

Pelillisyyttä monimuotoisesti – Tehokkuutta itseopiskeluun ja oppimisen ohjaamiseen monimuoto-opetuksessa

Ammattikorkeakoulussa on kehitetty ja pilotoitu pelillisiä opetusmenetelmiä kieltenopetusta varten. Tavoitteena on monipuolistaa erityisesti monimuoto-opetukseen sopivia opetusmenetelmiä käyttämällä digitaalisuuden ja pelillisyyden keinoja.

Arktinen perspektiivi kuvataiteen koulutuksessa

Kuvataiteilija tutustuu ympäristöönsä ymmärtääkseen sitä. Luonto ja luonnonolot määrittelevät toiminnalle ehdot ja luovat pohjan elämykselle, joista aiheet voivat kummuta. Kuvataiteen opiskelija oppii käyttämään luonnonvaroja älykkäästi; omana materiaalinaan, havaintoina, ideoina, kuvauskohteina, ymmärryksen esille nostajina, ajatuksellisina ja visuaalisina tarinoina.

Lisätty todellisuus – mahdollisuus pohjoisen tarinoille?

Digitaalinen tarinankerronta yhdistelee tarinankerronnan taitoja sekä digitaitoja. AR-teknologian hyödyntäminen Pohjoiskalotilla voisi lisätä kiinnostavuutta alueen rikkaaseen kulttuuriperintöön ja historiaan. Tämä taas voisi edesauttaa kestävää matkailua tuoden esille alueen pieniä matkailuyrittäjiä.

Aito arktinen Master School – Lapin kehittäjäkoulu

Lapin AMKin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutuksia kuvaa parhaiten ilmaisu “Älykäs arktinen etäisyyksien haltija”. Tämä visio sopinee myös uuden YAMK-tutkintokoulutusmallin motoksi. Toisaalta Lapin sovellus Master Schoolista tuottaa osaamista, joka täyttää erinomaisesti Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä määritellyt osaamistasokuvaukset.

Digitaalista etäisyyksien hallintaa: Kokemuksia mobiilisovellusten kehittämisestä Lapin AMK:n projekteissa

Mobiilisovelluksen kehittäminen on perusteltua silloin, kun tuotettavan palvelun käytettävyys on tärkeää. Lapin AMKin ohjelmistotekniikan laboratorio pLAB on tehnyt mobliilisovelluksia myös hankkeille kuten Metsäinen Innostaa, MTI Match, LuontoRovaniemi, Hilumi 3D, ArkTori, Dwell sekä Yritystä pelissä -hankkeet.