Hyvinvointipalveluiden kysyntä matkailussa kasvaa terveystrendin myötä. Yhteistyössä hyvinvointialan yritysten kanssa voidaan synnyttää niin uusia hyvinvointituotteita kuin uusia hyvinvointipalveluita.
Avainsana: elintarvikkeet
Pohjoismaista yhteistyötä Green Care -palvelujen tueksi
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on tarjolla runsaasti pohjoisia luontoympäristöjä ja väljästi asuttua maaseutua. Yksi mahdollisuus lisätä pohjoisten alueiden elinvoimaa, tasa-arvoista palvelutarjontaa, yrittäjyyttä ja asumisedellytyksiä on tukea luontolähtöisten palveluiden kehittämistä käytännössä.
Arktiset koirat ovat tehokkaita poronhoidon työkaluja
Pohjoiset olosuhteet vaativat paljon koiralta niin ulkoisesti kuin luonteen puolesta. PEPOKO-hankkeessa lisätään koirien työkäyttöä ja tuetaan koiraohjaajien erityisosaamista.
Arktinen ruokajärjestelmä on askeleen edellä globaalia ruokajärjestelmää
Ruokajärjestelmä on ruokaketjun ympärille kytkeytyvä kokonaisuus, joka sisältää mm. ketjuun vaikuttavat muutos- ja ohjausvoimat. Arktinen ruokajärjestelmä on hyvin herkkä poliittisille ja ympäristökysymyksille. Porotalous on yksi osa arktista ruokajärjestelmää.
Lapin jokirapu – menetetty mahdollisuus vai tulevaisuuden aito arktinen hittituote?
Suomessa sininen biotalous on perustunut kalastukseen ja erityisesti kirjolohen viljelyyn. Merilevän, simpukoiden ja äyriäisten merkitys on meillä ollut viime vuosina vähäistä niin pyynnin kuin viljelynkin osalta. Täpläravulla ja maamme alkuperäisellä jokiravulla on kuitenkin ollut oma merkityksensä sekä pyynnin että viljelyn saralla.
Maaseudun elinvoimaisuus tarvitsee uusiutuvia yrityksiä
Maaseudun yritykset kaipaavat tukea muutokseen. Niiden on pystyttävä kehittämään toimintaansa ja löytämään uusia ansaintamuotoja toimeentulonsa varmistamiseksi. Lapin maaseudulle tarvitaan vahva biotalouden ja alkutuotannon verkosto sekä elintarvike- ja energiatuotantoon korkea omavaraisuusaste. Muutosta varten täytyy kehittää uusia toimintamalleja sekä toimintakulttuuria, joka rohkaisee kokeiluihin.
Lappia ravintoloihin – paikalliset raaka-aineet herkuiksi aasialaisille matkailijoille
Erityisesti kaupallisen kalastuksen ja osin myös porotalouden sivuvirrat ovat nyt pitkälti hyödyntämätöntä tai vajaasti hyödynnettyä pääomaa, jonka tehokas käyttö on kaupallisesti kestävän liiketoiminnan ja kestävien tuotantoratkaisujen edellytys.
Osallistava koulutuspilotti poroteurastamoilla
Elinkeinon kehittäminen koulutuksen avulla on tarpeellista, mutta vaativaa. Porukkaoppi-hankkeessa räätälöitiin työporukoille osallistava täydennyskoulutusmalli, jotta saadaan osaavampia poroteurastajia.
Sivuvirrat raaka-aineeksi – kala- ja porotalous osaksi Lapin kiertotaloutta
Biotalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteena ovat mm. alkutuotannon hajaantumien ympäri Lappia, vuodenaikaisvaihtelut ja logistiikan haasteet. Sivuvirtojen aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen vaatii alan liiketoimintamallien uudistamista ja yhteistyötä yli toimialarajojen.
Poroporukka opin tiellä
Porukkaoppi-hanke vastaa poroteurastajien koulutustarpeeseen muuttuvien säädösten maailmassa, jossa osaamista on ylläpidettävä jatkuvasti. Lapin AMK, Paliskuntain yhdistys sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus tekevät yhteistyötä tiivistääkseen erilaiset käytänteet teurastustoiminnan hyväksi toimintamalliksi.
Lähiruokaa lautaselle – verkostoitumisesta ”boostia” liiketoimintaan
Lähellä tuotettu ruoka näkyy yhä selvemmin kansainvälisissä ja suomalaisissa trenditutkimuksissa. Lapissa on nyt tahtotila hyödyntää paikallisia raaka-aineita ja nostaa lähiruoan menekkiä.
Elintarvikkeista yrittäjyyttä Lappiin
Lapissa on maailman suurin luomukeruualue sekä Euroopan puhtaimmat luonnonvarat ja tuotantoympäristöt. Elintarviketuotannossa ja jalostuksessa on merkittävää liiketoimintapotentiaalia.
Lappilainen sisävesikala – Jatkojalostajia tarvitaan
Lapin sisävesikaloista kaupallisesti tärkeimpiä lajeja ovat muikku, siika, ahven, hauki ja kuha. Kalatalouden arvoketjun suurimpana haasteena on jalostusyritysten puute ja tätä kautta työn valuminen muihin maakuntiin.
Villikasvien elintarvikekäytön mahdollisuudet lisääntyivät
Evira on täydentänyt kasviluetteloaan lisäämällä siihen 25 uutta lajia sekä uusia käyttötapoja monelle kasville tai kasvinosalle. Lapin AMK osallistui selvitystyöhön Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.
Elintarvikkeiden laatu vaatii toimivan logistiikan
Arktisuus, paikallisuus ja tuotteiden alkuperän jäljitettävyys ovat elintarvikealan nousevia trendejä. Tuotteiden korkean laadun takaavat toimivat kuljetusratkaisut ovat ensiarvoisen tärkeitä Lapin pk-sektorin tuottajille.
Lappilaiset marjat – terveydeksi
Luonnonmarjat ovat pohjoisen luonnontuotealan parhaimpia raaka-aineita. Ne ovat erinomaisia hyvinvoinnin ylläpitäjiä ja terveydenedistäjiä. Suomessa, ja erityisesti Lapissa, kasvit ja marjat kasvavat puhtaassa maaperässä ja lähes arktisessa ilmastossa.
Laadun ja turvallisuuden kehittäminen elintarvikeketjussa
Elintarvikelainsäädännön tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu. Pienyrittäjillä on haasteita pysyä kärryillä muuttuvan lainsäädännön kiemuroissa.
Villiyrtit, villivihannekset, horta – rakkaalla lapsella monta nimeä
Luonnonkasvit ovat lähiruokaa parhaimmillaan ja villivihannesten suosiota lisää niiden terveellisyys ja ekologisuus. Luonnonkasvien käytössä tulee kuitenkin olla varovainen.