Porotalouden tulonmuodostumisen perusta ovat lihanmyynnistä saatavat tulot. Poroteurastuksessa syntyvät sivutuotteet eli kaikki lihan ohella porosta saatavat materiaalit tuovat mahdollisuuden lisäansioihin. Taljat rahaksi -hankkeessa poronomistajia aktivoidaan raakataljojen jalostamiseen.
Unless circular economy is explained in a way that is understandable, people may think it equals just recycling. Sea Lapland’s Resource Intelligence project challenges the region to think in cycles.
Virtual Slaughterhouse is a new innovation. This learning environment can easily be adapted internationally for the slaughter of other animals, for example, sheep.
SERI-hankkeessa kehitetään Meri-Lapin alueen kiertotaloudellista ja resurssiviisasta toimintaa. Hankkeessa toteutettavien pilotointien avulla lisätään konkreettisella tavalla Meri-Lapin alueen yritysten ja kunnan toimijoiden resurssiviisautta. SERI-hankkeessa toteutettavien pilotointien tuloksia ja hyviä käytänteitä tullaan jakamaan julkiseen käyttöön pilotointien päätyttyä.
Kuluttajat eivät halua ostaa kierrätysravinteilla kasvatettua ruokaa. Asenneilmapiirin vuoksi vain alle puolet puhdistamolietteistä päätyy pelloille. Jotta ravinteet saadaan pystymään kierrossa mahdollisimman pitkään ja siten ruuantuotannosta tulee kestävämpää, täytyy kuluttajien tietoisuutta ravinneasioista parantaa.
Mitä tehostetumpaa eläintuotanto ihmisen rajoittamissa olosuhteissa on, sitä pienemmät mahdollisuudet eläimellä on toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan. On vaikea kuvitella hyötyeläintä, joka voisi toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan paremmin kuin poro.
Lähituotteiden on ylitettävä kunta- ja seutukuntarajat, koska yksikään alue ei ole omavarainen kaikkien lähiruokatuotteiden suhteen. Lapissa lähiruokaa on kaikki maakunnassa tuotettu elintarvike. Lokakuussa 2020 pidetyssä webinaarissa ja työpajoissa etsittiin hyviä lappilaisia käytänteitä.
Matkailijat ovat yhä kiinnostuneempia paikallisista raaka-aineista ja paikallisen ruokakulttuurin edustamista ruoista. Paikallisen ruoan avulla matkailija voi tutustua paikalliseen kulttuuriin. Uusi luksus ei ole elintason tai menestyksen mittari, se on kokemuksellisia valintoja, jotka heijastavat käyttäjänsä henkilökohtaisia arvoja. Artikkelissa tutustutaan lähiruokaan uuden luksuksen näkökulmasta.
Automaation ja robotiikan avulla on voitu vähentää työn kuormitusta ja parantaa tuottavuutta. Lisäksi koneet voivat kerätä ja mitata dataa, josta voi jalostaa tuotantoa palvelevaaa tietoa. Virtuaaliteurastamo vie osaltaan eteenpäin porotalouden digitalisaatiota.
Hyvinvointipalveluiden kysyntä matkailussa kasvaa terveystrendin myötä. Yhteistyössä hyvinvointialan yritysten kanssa voidaan synnyttää niin uusia hyvinvointituotteita kuin uusia hyvinvointipalveluita.
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on tarjolla runsaasti pohjoisia luontoympäristöjä ja väljästi asuttua maaseutua. Yksi mahdollisuus lisätä pohjoisten alueiden elinvoimaa, tasa-arvoista palvelutarjontaa, yrittäjyyttä ja asumisedellytyksiä on tukea luontolähtöisten palveluiden kehittämistä käytännössä.
Pohjoiset olosuhteet vaativat paljon koiralta niin ulkoisesti kuin luonteen puolesta. PEPOKO-hankkeessa lisätään koirien työkäyttöä ja tuetaan koiraohjaajien erityisosaamista.
Ruokajärjestelmä on ruokaketjun ympärille kytkeytyvä kokonaisuus, joka sisältää mm. ketjuun vaikuttavat muutos- ja ohjausvoimat. Arktinen ruokajärjestelmä on hyvin herkkä poliittisille ja ympäristökysymyksille. Porotalous on yksi osa arktista ruokajärjestelmää.
Suomessa sininen biotalous on perustunut kalastukseen ja erityisesti kirjolohen viljelyyn. Merilevän, simpukoiden ja äyriäisten merkitys on meillä ollut viime vuosina vähäistä niin pyynnin kuin viljelynkin osalta. Täpläravulla ja maamme alkuperäisellä jokiravulla on kuitenkin ollut oma merkityksensä sekä pyynnin että viljelyn saralla.
Maaseudun yritykset kaipaavat tukea muutokseen. Niiden on pystyttävä kehittämään toimintaansa ja löytämään uusia ansaintamuotoja toimeentulonsa varmistamiseksi. Lapin maaseudulle tarvitaan vahva biotalouden ja alkutuotannon verkosto sekä elintarvike- ja energiatuotantoon korkea omavaraisuusaste. Muutosta varten täytyy kehittää uusia toimintamalleja sekä toimintakulttuuria, joka rohkaisee kokeiluihin.
Erityisesti kaupallisen kalastuksen ja osin myös porotalouden sivuvirrat ovat nyt pitkälti hyödyntämätöntä tai vajaasti hyödynnettyä pääomaa, jonka tehokas käyttö on kaupallisesti kestävän liiketoiminnan ja kestävien tuotantoratkaisujen edellytys.
Elinkeinon kehittäminen koulutuksen avulla on tarpeellista, mutta vaativaa. Porukkaoppi-hankkeessa räätälöitiin työporukoille osallistava täydennyskoulutusmalli, jotta saadaan osaavampia poroteurastajia.
Biotalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteena ovat mm. alkutuotannon hajaantumien ympäri Lappia, vuodenaikaisvaihtelut ja logistiikan haasteet. Sivuvirtojen aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen vaatii alan liiketoimintamallien uudistamista ja yhteistyötä yli toimialarajojen.
Porukkaoppi-hanke vastaa poroteurastajien koulutustarpeeseen muuttuvien säädösten maailmassa, jossa osaamista on ylläpidettävä jatkuvasti. Lapin AMK, Paliskuntain yhdistys sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus tekevät yhteistyötä tiivistääkseen erilaiset käytänteet teurastustoiminnan hyväksi toimintamalliksi.
Lähellä tuotettu ruoka näkyy yhä selvemmin kansainvälisissä ja suomalaisissa trenditutkimuksissa. Lapissa on nyt tahtotila hyödyntää paikallisia raaka-aineita ja nostaa lähiruoan menekkiä.
Lapissa on maailman suurin luomukeruualue sekä Euroopan puhtaimmat luonnonvarat ja tuotantoympäristöt. Elintarviketuotannossa ja jalostuksessa on merkittävää liiketoimintapotentiaalia.
Lapin sisävesikaloista kaupallisesti tärkeimpiä lajeja ovat muikku, siika, ahven, hauki ja kuha. Kalatalouden arvoketjun suurimpana haasteena on jalostusyritysten puute ja tätä kautta työn valuminen muihin maakuntiin.
Evira on täydentänyt kasviluetteloaan lisäämällä siihen 25 uutta lajia sekä uusia käyttötapoja monelle kasville tai kasvinosalle. Lapin AMK osallistui selvitystyöhön Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.
Arktisuus, paikallisuus ja tuotteiden alkuperän jäljitettävyys ovat elintarvikealan nousevia trendejä. Tuotteiden korkean laadun takaavat toimivat kuljetusratkaisut ovat ensiarvoisen tärkeitä Lapin pk-sektorin tuottajille.
Luonnonmarjat ovat pohjoisen luonnontuotealan parhaimpia raaka-aineita. Ne ovat erinomaisia hyvinvoinnin ylläpitäjiä ja terveydenedistäjiä. Suomessa, ja erityisesti Lapissa, kasvit ja marjat kasvavat puhtaassa maaperässä ja lähes arktisessa ilmastossa.
Elintarvikelainsäädännön tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu. Pienyrittäjillä on haasteita pysyä kärryillä muuttuvan lainsäädännön kiemuroissa.
Luonnonkasvit ovat lähiruokaa parhaimmillaan ja villivihannesten suosiota lisää niiden terveellisyys ja ekologisuus. Luonnonkasvien käytössä tulee kuitenkin olla varovainen.