Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa kotimaisen kalan kulutusta. Valtaosa sivusaaliista ja perkuujätteestä jää Lapissa hyödyntämättä. Lapin kaupallisen kalastuksen tuottama ihmisravinnoksi hyödynnettävissä oleva kalamäärä voitaisiin ainakin kaksinkertaistaa nykyisestä käytöstä. Lapin kalavarojen kestävä käyttö tärkeä osa Lapin ruokaturvaa ja alueen ruokaturvan resilienssiä.
Sivutuotteiden hyödyntäminen vaikuttaa positiivisesti hiilikädenjälkeen, jolla puolestaan saadaan pienennettyä varsinaisen päätuotteen eli poronlihan hiilijalanjälkeä.
Sivutuotteiden käsittelyyn on olemassa kaupallisia laitteita, mutta ne on mitoitettu huomattavasti suuremman mittakaavan toimintaan kuin mitä meillä täällä Lapissa tehdään.
Poroteurastamolla syntyy lihantuotannon ohessa kilomääräisesti lähes yhtä paljon sivutuotteita eli kaikkea muuta kuin syötävänä hyödynnettävää. Sallassa aiemmin jätekustannuksia aiheuttanut materiaali onkin nyt rahanarvoista raaka-ainetta.
Suurin este poron sivutuotteiden hyödyntämiselle on niiden talteenottomenetelmien ja laitteistojen puute. PoSiHIILI -hankkeessa on kehitetty talteenoton vaatimaa teknologiaa.
Ruoka tai juoma voi olla tärkein motivaatiotekijä matkustamiseen. Ruokamatkailussa vastuullisuus voidaan jakaa ekologiseen, sosio-kulttuuriseen ja taloudelliseen vastuullisuuteen.
Porotalouden tulonmuodostumisen perusta ovat lihanmyynnistä saatavat tulot. Poroteurastuksessa syntyvät sivutuotteet eli kaikki lihan ohella porosta saatavat materiaalit tuovat mahdollisuuden lisäansioihin. Taljat rahaksi -hankkeessa poronomistajia aktivoidaan raakataljojen jalostamiseen.
Unless circular economy is explained in a way that is understandable, people may think it equals just recycling. Sea Lapland’s Resource Intelligence project challenges the region to think in cycles.
Virtual Slaughterhouse is a new innovation. This learning environment can easily be adapted internationally for the slaughter of other animals, for example, sheep.
SERI-hankkeessa kehitetään Meri-Lapin alueen kiertotaloudellista ja resurssiviisasta toimintaa. Hankkeessa toteutettavien pilotointien avulla lisätään konkreettisella tavalla Meri-Lapin alueen yritysten ja kunnan toimijoiden resurssiviisautta. SERI-hankkeessa toteutettavien pilotointien tuloksia ja hyviä käytänteitä tullaan jakamaan julkiseen käyttöön pilotointien päätyttyä.
Kuluttajat eivät halua ostaa kierrätysravinteilla kasvatettua ruokaa. Asenneilmapiirin vuoksi vain alle puolet puhdistamolietteistä päätyy pelloille. Jotta ravinteet saadaan pystymään kierrossa mahdollisimman pitkään ja siten ruuantuotannosta tulee kestävämpää, täytyy kuluttajien tietoisuutta ravinneasioista parantaa.
Mitä tehostetumpaa eläintuotanto ihmisen rajoittamissa olosuhteissa on, sitä pienemmät mahdollisuudet eläimellä on toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan. On vaikea kuvitella hyötyeläintä, joka voisi toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan paremmin kuin poro.
Lähituotteiden on ylitettävä kunta- ja seutukuntarajat, koska yksikään alue ei ole omavarainen kaikkien lähiruokatuotteiden suhteen. Lapissa lähiruokaa on kaikki maakunnassa tuotettu elintarvike. Lokakuussa 2020 pidetyssä webinaarissa ja työpajoissa etsittiin hyviä lappilaisia käytänteitä.
Matkailijat ovat yhä kiinnostuneempia paikallisista raaka-aineista ja paikallisen ruokakulttuurin edustamista ruoista. Paikallisen ruoan avulla matkailija voi tutustua paikalliseen kulttuuriin. Uusi luksus ei ole elintason tai menestyksen mittari, se on kokemuksellisia valintoja, jotka heijastavat käyttäjänsä henkilökohtaisia arvoja. Artikkelissa tutustutaan lähiruokaan uuden luksuksen näkökulmasta.
Automaation ja robotiikan avulla on voitu vähentää työn kuormitusta ja parantaa tuottavuutta. Lisäksi koneet voivat kerätä ja mitata dataa, josta voi jalostaa tuotantoa palvelevaaa tietoa. Virtuaaliteurastamo vie osaltaan eteenpäin porotalouden digitalisaatiota.
Hyvinvointipalveluiden kysyntä matkailussa kasvaa terveystrendin myötä. Yhteistyössä hyvinvointialan yritysten kanssa voidaan synnyttää niin uusia hyvinvointituotteita kuin uusia hyvinvointipalveluita.
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on tarjolla runsaasti pohjoisia luontoympäristöjä ja väljästi asuttua maaseutua. Yksi mahdollisuus lisätä pohjoisten alueiden elinvoimaa, tasa-arvoista palvelutarjontaa, yrittäjyyttä ja asumisedellytyksiä on tukea luontolähtöisten palveluiden kehittämistä käytännössä.