Tag: elintarvikkeet

Pilotointien avulla resurssiviisautta Meri-Lappiin

SERI-hankkeessa kehitetään Meri-Lapin alueen kiertotaloudellista ja resurssiviisasta toimintaa. Hankkeessa toteutettavien pilotointien avulla lisätään konkreettisella tavalla Meri-Lapin alueen yritysten ja kunnan toimijoiden resurssiviisautta. SERI-hankkeessa toteutettavien pilotointien tuloksia ja hyviä käytänteitä tullaan jakamaan julkiseen käyttöön pilotointien päätyttyä.

Ravinteidenkin pitää kiertää

Kuluttajat eivät halua ostaa kierrätysravinteilla kasvatettua ruokaa. Asenneilmapiirin vuoksi vain alle puolet puhdistamolietteistä päätyy pelloille. Jotta ravinteet saadaan pystymään kierrossa mahdollisimman pitkään ja siten ruuantuotannosta tulee kestävämpää, täytyy kuluttajien tietoisuutta ravinneasioista parantaa.

”Pellolta pöytään” – lähiruoan tuotannon hyviä käytänteitä

Lähituotteiden on ylitettävä kunta- ja seutukuntarajat, koska yksikään alue ei ole omavarainen kaikkien lähiruokatuotteiden suhteen. Lapissa lähiruokaa on kaikki maakunnassa tuotettu elintarvike. Lokakuussa 2020 pidetyssä webinaarissa ja työpajoissa etsittiin hyviä lappilaisia käytänteitä.

Onko lähiruoka luksusta?

Matkailijat ovat yhä kiinnostuneempia paikallisista raaka-aineista ja paikallisen ruokakulttuurin edustamista ruoista. Paikallisen ruoan avulla matkailija voi tutustua paikalliseen kulttuuriin. Uusi luksus ei ole elintason tai menestyksen mittari, se on kokemuksellisia valintoja, jotka heijastavat käyttäjänsä henkilökohtaisia arvoja. Artikkelissa tutustutaan lähiruokaan uuden luksuksen näkökulmasta.

Pohjoismaista yhteistyötä Green Care -palvelujen tueksi

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on tarjolla runsaasti pohjoisia luontoympäristöjä ja väljästi asuttua maaseutua. Yksi mahdollisuus lisätä pohjoisten alueiden elinvoimaa, tasa-arvoista palvelutarjontaa, yrittäjyyttä ja asumisedellytyksiä on tukea luontolähtöisten palveluiden kehittämistä käytännössä.

Arktinen ruokajärjestelmä on askeleen edellä globaalia ruokajärjestelmää

Ruokajärjestelmä on ruokaketjun ympärille kytkeytyvä kokonaisuus, joka sisältää mm. ketjuun vaikuttavat muutos- ja ohjausvoimat. Arktinen ruokajärjestelmä on hyvin herkkä poliittisille ja ympäristökysymyksille. Porotalous on yksi osa arktista ruokajärjestelmää.

Lapin jokirapu – menetetty mahdollisuus vai tulevaisuuden aito arktinen hittituote?

Suomessa sininen biotalous on perustunut kalastukseen ja erityisesti kirjolohen viljelyyn. Merilevän, simpukoiden ja äyriäisten merkitys on meillä ollut viime vuosina vähäistä niin pyynnin kuin viljelynkin osalta. Täpläravulla ja maamme alkuperäisellä jokiravulla on kuitenkin ollut oma merkityksensä sekä pyynnin että viljelyn saralla.

Maaseudun elinvoimaisuus tarvitsee uusiutuvia yrityksiä

Maaseudun yritykset kaipaavat tukea muutokseen. Niiden on pystyttävä kehittämään toimintaansa ja löytämään uusia ansaintamuotoja toimeentulonsa varmistamiseksi. Lapin maaseudulle tarvitaan vahva biotalouden ja alkutuotannon verkosto sekä elintarvike- ja energiatuotantoon korkea omavaraisuusaste. Muutosta varten täytyy kehittää uusia toimintamalleja sekä toimintakulttuuria, joka rohkaisee kokeiluihin.

Lappia ravintoloihin – paikalliset raaka-aineet herkuiksi aasialaisille matkailijoille

Erityisesti kaupallisen kalastuksen ja osin myös porotalouden sivuvirrat ovat nyt pitkälti hyödyntämätöntä tai vajaasti hyödynnettyä pääomaa, jonka tehokas käyttö on kaupallisesti kestävän liiketoiminnan ja kestävien tuotantoratkaisujen edellytys.

Sivuvirrat raaka-aineeksi – kala- ja porotalous osaksi Lapin kiertotaloutta

Biotalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteena ovat mm. alkutuotannon hajaantumien ympäri Lappia, vuodenaikaisvaihtelut ja logistiikan haasteet. Sivuvirtojen aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen vaatii alan liiketoimintamallien uudistamista ja yhteistyötä yli toimialarajojen.

Poroporukka opin tiellä

Porukkaoppi-hanke vastaa poroteurastajien koulutustarpeeseen muuttuvien säädösten maailmassa, jossa osaamista on ylläpidettävä jatkuvasti. Lapin AMK, Paliskuntain yhdistys sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus tekevät yhteistyötä tiivistääkseen erilaiset käytänteet teurastustoiminnan hyväksi toimintamalliksi.