Hybridityöllä tarkoitetaan nykytyön organisoitumisen globaalia mallia, jossa työntekijät tekevät osan työajastaan päätyöpaikallaan, kuten toimistossa, ja lopun työajasta he työskentelevät etänä.
Tilakokemusten 6T-malli kehitettiin, kun tekniikan asiantuntijoiden ja käytettyjen mittareiden rinnalle tarvittiin ei-mitattavien asioiden eli kokemusten kuvaamiseen väline ja malli.
Lappilaiset matkailu- ja palvelualan yritykset kutsutaan mukaan kehittämiskokeiluun. Tavoitteena on tunnistaa työn merkityksellisyyden muodostumiseen, motivoitumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä yhteistyössä työyhteisöjen kanssa ja vahvistaa työyhteisöjen pitovoimaa.
Kestämätöntä elämäntapaamme voi pitää sivistysvajeen ilmentymänä. Olennaista olisi saada aikaan yhteiskuntapoliittisen eetoksen muutos. Tarvitaan sivistysloikka.
Jos pyytäisin joka päivä töiden ohessa työkavereita kertomaan minulle jotain sellaista omasta työstään, mitä en ole aiemmin kuullut, niin kuinka paljon uutta tietoa minulla olisi viikon, kuukauden tai vuoden päästä?
More university graduates are leaving Finland than are immigrating. It would be important to successfully brand in-service training in international competence so that Finnish and local companies understand its significance and necessity for Finnish working life.
A shared coaching model and cooperatives boost entrepreneurship and reduce youth unemployment in the EU. In Lapland, the current availability of cooperative studies is low. Lapland UAS participated in the recently ended Cooperative Campus development project funded by Horizon Europe.
International students often do not seem to be given the chance to actually get acquainted with local Finnish people, as they instead opt to interact and experience local sights with other non-native students in the end. The Culture Bump initiative is to make planners and participants from different countries and cultures interact with one another.
Psykologisesti turvalliset organisaatiot ovat vähemmistössä, vaikka sen yhteys tiimien ja organisaation menestykseen tunnetaan. Erityisesti kriisiaikoina psykologista turvallisuutta tarvitaan, jotta työyhteisö kykenee yhdessä selviytymään vaikeista ajoista. Ilman psykologisesti turvallista kulttuuria emme uskalla kertoa huolistamme.
Kotona voi ylirasittua, kun töitä tehdään ”vahingossa” työajan ulkopuolella työ- ja vapaa-aikojen rajojen hämärtyessä: ”Pikaisesti vain vastaan tähän. Ja tähän. Ja vielä tämän hoidan alta pois tässä samalla kun vahdin kattilaa.” Epävarmuus riittävästä tehokkuudesta voi teettää ylen määrin töitä.
Yhteisö ja yhteisöllisyys on ajattomuuden ja paikattomuuden lisäksi monimerkityksellinen ja monitasoinen ilmiö, mistä Lumen 1/2021 -lehden artikkelit erilaisine taustayhteisöineen ja näkökulmineen ovat oivallisia esimerkkejä. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Pakotetut kohtaamiset eivät rakenna yhteisöä. Jos vain suoritamme kokouksesta toiseen, työyhteisöillemme käy pian samoin kuin filosofi Martha Nussbaumin huolessa tehokkuuteen panostavasta koulutuksesta, joka unohtaa humanistiset aineet ja luovuuden: meistä tulee tehokkaita koneenosia, joilta katoaa sielu – ja yhteinen nauru.
In English
Kaiken fundamentalistisen melun ja meuhkaamisen läpi ei tahdo aina kuulla ja nähdä sitä, että ihmisten enemmistö on tietoista, älykästä ja viisasta yhteistoimintaan kykenevää väkeä, joille 2020-luku tarjoaa hyvät mahdollisuudet uusien toiminnallisten ja ajatuksellisten yhteisöjen muodostamiseen ja yhteisöllisyyden kokemiseen.
Poronhoitajat ovat tottuneet elämään luonnon ehdoilla ja mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin. Työntekotavat muuttuvat, mutta tiivis työyhteisö on edelleen olennainen osa poronhoitoa ja ilman sitä elinkeinon harjoittaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Poronhoitajat ovat motivoituneita etsimään uusia toimintatapoja yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi ja sen vahvistamiseksi.
Yksinyrittäjille verkostoituminen kumppaneiden kanssa on tärkeä keino kasvattaa liiketoimintaa. Myös jaksamisongelmiin haetaan usein apua yrittäjäkollegoilta.