Pakotetut kohtaamiset eivät rakenna yhteisöä. Jos vain suoritamme kokouksesta toiseen, työyhteisöillemme käy pian samoin kuin filosofi Martha Nussbaumin huolessa tehokkuuteen panostavasta koulutuksesta, joka unohtaa humanistiset aineet ja luovuuden: meistä tulee tehokkaita koneenosia, joilta katoaa sielu – ja yhteinen nauru.
In English
Kaiken fundamentalistisen melun ja meuhkaamisen läpi ei tahdo aina kuulla ja nähdä sitä, että ihmisten enemmistö on tietoista, älykästä ja viisasta yhteistoimintaan kykenevää väkeä, joille 2020-luku tarjoaa hyvät mahdollisuudet uusien toiminnallisten ja ajatuksellisten yhteisöjen muodostamiseen ja yhteisöllisyyden kokemiseen.
Poronhoitajat ovat tottuneet elämään luonnon ehdoilla ja mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin. Työntekotavat muuttuvat, mutta tiivis työyhteisö on edelleen olennainen osa poronhoitoa ja ilman sitä elinkeinon harjoittaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Poronhoitajat ovat motivoituneita etsimään uusia toimintatapoja yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi ja sen vahvistamiseksi.
Yksinyrittäjille verkostoituminen kumppaneiden kanssa on tärkeä keino kasvattaa liiketoimintaa. Myös jaksamisongelmiin haetaan usein apua yrittäjäkollegoilta.
Asumiseen liittyvä valinta voi näyttäytyä toiselle radikaalina tai outona erikoisuuden tavoitteluna, vaikka se on usein kyseiselle ihmiselle itselleen varsin luonteva tapa elää elämäänsä. DAS Kelo on puurakentamisen pilottikohde Rovaniemellä. Sen asukkaita kannustetaan yhteisölliseen toimintaan, joka kuitenkin lähtee yksilön omista valinnoista sekä tarpeista, ja ennen kaikkea vapaaehtoisuudesta.
Yksi twiitti voi pilata elämän.
Metsäalan alueyhdistykset METO Lappi ry ja Lapin Metsänhoitajat ry järjestävät vuosittain yhteistyössä Lapin Metsätalouspäivät, jotka ovat keränneet metsäalan toimijoita yhteen jo 62 kertaa. Monet tulevatkin päiville vuosi toisensa perään, aina kun on mahdollista.
Korona-ajan verkkopalavereissa ei ole aikaa virittäytymiseen, esittäytymisiin ja jutusteluun. Yhteisiin verkkotapaamiseen varattu aika on tarkoin rajattu ja kohtaamisissa on asiapitoinen sävy. Sopiikin kysyä, että mistä saa virtaa ja energiaa tähän ”uuteen normaaliin” etätyö-moodiin ja kuinka siinä voi yleensä toimia yhteisöllisesti?
Kun puhumme yksinäisyydestä, kyse on sekä yksilön että suomalaisen yhteiskunnan kannalta merkittävästä terveyden ja hyvinvoinnin heikentäjästä, vieläpä hyvin yleisestä sellaisesta. Lapin ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksissa yksinäisyyttä on lähdetty haastamaan yhteistyössä järjestötoimijoiden kanssa.
Nuorella on tarve kuulua johonkin yhteisöön. Harrastukset rytmittävät nuorten arkea ja tuovat siihen mielekästä sisältöä. Nuoret kokivat ensimmäisenä koronakeväänä ahdistusta harrastusten loppumisesta, ja tämä näkyi heidän elämässään sosiaalisten suhteiden kaventumisena, jopa yksinäisyyden kokemuksena.
Yhteisöllisyyden talon seinät rakentuvat tunneälystä. Ilman tunneosaamista on vaikea kokea yhteisöllisyyttä positiivisena voimavarana. Kun rakennusmateriaalit ovat kunnossa, niin talossa kuin työyhteisön jäsenenä on hyvä elää.
Luontoa toimintaan -hankkeessa rakennettiin uudenlaisia yhteistyön muotoja. Niiden myötä luonnon tarjoamat mahdollisuudet on tuotu kattavasti esille ja toisaalta tietoisuus luonnon hyvinvointivaikutuksista niin kuntoutujille kuin alan työntekijöillekin on lisääntynyt.
Verkko-opetuksen tunnetut haasteet johtuvat pitkältä ajallisesta ja fyysisestä etäisyydestä. Vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä voidaan kuitenkin tukea pedagogisella suunnittelulla. Miten voimme tukea ja edistää opiskelijoiden vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä globaalin verkkokurssin aikana?
Sosiaalinen pääoma voi olla joko sisään- tai ulospäin suuntautuvaa. Kansainväliset opiskelijayhteisöt edesauttavat ulospäin suuntautuvan sosiaalisen pääoman syntymistä. Suvi Järvensivulla on kokemusta myös vapaaehtoistyöstä Israelissa, mikä oli myös hyvä tapa päästä osaksi kansainvälistä yhteisöä.
Mikäli Lapin AMKissa halutaan edistää yhteisöllisyyttä avoimesti ja kestävästi, on pyrittävä edistämään ihmisten kykyä tunnistaa yhteistoimintatilanteet ja oma asemansa ja roolinsa yhteistoimijana. Ehkä kaikkein tärkeintä olisi määritellä yhteisöllisyys ja sen merkitys muutoinkin kuin kuvailemalla, miten sitä pyritään edistämään ja toteuttamaan.
Lappilaista luksusta ovat alueen kulttuuriperintö, puhdas luonto, hyvinvointia lisäävät luonnontuotteet, vuodenajat, hiljaisuus, yötön yö tai tähtitaivas. Lappi Luxus – palveluja ja tuotteita lappilaiseen hyvinvointimatkailuun -hankkeessa on järjestetty Pöykkölän saunapäivät ja Itä-Lapin saunatyöpaja.
Rovaniemen kaupunkikeskustan kehittämistyön tavoitteena on luoda yhteiskehittämisen toimintakulttuuri kaupunkikeskustan elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Joulukuussa 2020 toteutettu Rovaniemen kaupungin elävä joulukalenteri on hyvä esimerkki verkostomaisten yhteistyön tuloksista.
Yhteisöllisyys vaatii luottamista ja luottamus kasvaa toistemme tuntemisesta. Tiimiytymistä ja toisen ihmisen huomioimista voi silti harjoitella verkossakin. Yhteisöön kuulumisen kokemus on yksi avain onnistumiseen ja jatkuvaan positiivisen kehittämisen kehään.
Mielikuva yt-laista on monilla, että se on yhtä kuin irtisanomislaki. Lakia ollaankin nyt uudistamassa kokonaisuudessaan. On lopulta organisaatioista kiinni, toteutuvatko lainsäätäjät tavoitteet lisätä yhteisöllisyyttä työpaikoilla.