Verkostojen merkitys pienyrityksille

Tia Lämsä, OTM, HTM, MMM, lehtori, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu

Lataa PDF

Yhteisöllisyys verkostoissa

Yhteisö voi merkitä arkikielessä monta eri asiaa. Me kuulumme jo syntymästämme saakka moniin eri yhteisöihin. Varmasti kaikille tuttuina esimerkkeinä voidaan mainita perheet, kotimaa, Euroopan unioni. Näiden lisäksi myös työ, erilainen toiminta, harrastukset ja erilaiset tunnesiteet voivat muodostaa yhteisöjä. (Köppä, Laukkanen, Santala 2000, 11) Yhteisöllisyys, yhteisöt ja yhteisöllinen elämä ovat ihmisen olemassaolon välttämättömiä perusasioita (Sitra 2020).

Vaikka yhteisöllisyydestä puhutaan paljon yksityisten ihmisten näkökulmasta, voi sen merkitystä tarkastella myös yritysten näkökulmasta. Etenkin pien- ja yksinyrittäjät tarvitsevat toimivia verkostoja ympärilleen menestyäkseen ja yhteisöllisyys verkostoissa on vahva voimavara toiminnalle. Yhteisöllisyyttä syntyy toiminnan tasolla, kun ihmiset tavoittelevat yhdessä toistensa kanssa jotain jaettua hyvää. (Kalliokoski & Niskanen 2020) Voidaan sanoa, että verkostoyhteiskunnan tai -talouden käsitteet ovat tätä nykyä lähes synonyymejä yhteisön käsitteelle (Köppä, Laukkanen, Santala 2000, 12). Näin tiivistä verkostoitumista voidaan pitää yhteisöllisyyden ilmentymänä pienyrittäjien kesken. Työyhteisön yhteisöllisyys korvaantuu yrittäjien verkostojen kautta ja samaa yhteenkuuluvuuden tunnetta voidaan saada näiden yhteisöjen kautta.

Sosiaaliset sidokset muodostuvat vuorovaikutuksesta, luottamuksesta henkilö-/yrityssuhteissa, yhteisestä oppimisesta ja yhteisistä näkemyksistä. Jotta yhteistoiminta toimii, on olennaista, että ihmiset sitoutuvat ja motivoituvat verkostosuhteissaan. Vuorovaikutus on merkittävä tekijä tämän syntymisessä (Lehtinen 2006, 20) Verkostoissa onkin olennaista, että jäsenet tuntevat ja arvostavat toisiaan sekä kokevat luottamusta toisiinsa (Pk-yrityksen riskienhallinta). Mitä voimakkaampi strateginen läheisyys yrityksillä on, sitä voimakkaampi verkostojen muodostuminen ja intensiteetin kasvu on. Hyvä esimerkki tästä on, että jos yrityksellä on kymmeniä, jopa satoja alihankkijoita, joilta se hankkii tarvitsemiaan osia tai komponentteja, mutta suhde näihin toimittajiin on ohut, ei kysymyksessä ole verkosto vaan markkinat. Jos taas kahdenväliset suhteet ovat pitkälle kehittyneet, voidaan puhua verkostosta. (Lehtinen 2006, 21) Vuorovaikutteisuus ja vahvat siteet syntyvät pitkän yhteistyön, luottamuksen ja tuntemisen kautta. Siksi näihin tekijöihin kannattaa panostaa myös verkostojen rakentamisessa.

Verkostot tukena monessa

Suomen Yrittäjien tekemän selvityksen mukaan yksinyrittäjät pitävät verkostoitumista kumppaneiden kanssa tärkeimpänä keinona kasvattaa liiketoimintaansa. Tämä on heille erittäin varteenotettava keino, koska oman työajan lisääminen yli kapasiteetin on mahdotonta ja yksinyrittäjät pitävät kasvun esteenä työllistämisen kalleutta ja siihen liittyvää riskiä. (Suomen Yrittäjät 2019, 10-11) Verkostoitumalla voidaan jakaa tarvittaessa työkuormaa muiden yrittäjien kanssa, mutta ei jouduta hoitamaan työnantajan velvollisuuksia, joita työntekijän palkkaamisen yhteydessä tulisi. Tällöin on kuitenkin syytä muistaa laatia myös hyvät sopimukset. Ne toimivat osapuolten tukena, jos jotain erimielisyyksiä verkoston kesken myöhemmin syntyy. Sopimukset ovat se elementti, jonka avulla yrittäjät voivat vaikuttaa ja määritellä esimerkiksi millaista toiminnan laatua ja kustannuksia verkostokumppaneilta odotetaan. Kannattaa siis kiinnittää huomiota myös niiden laadintaan.

Jo tällä hetkellä yksinyrittäjät toimivat paljon verkostoissa, monilla yrittäjillä on verkostoa vähintään muutama samalla toimialalla tai omaa toimintaa täydentävällä toimialalla toimivien yritysten kesken. (Suomen Yrittäjät 2019, 12.) Koska pienellä yrityksellä olevat omat resurssit ovat rajalliset, on yhteistyön tekeminen hyvin järkevää. Verkostoitumista voi olla samankaltaisten, toistensa kanssa kilpailevien yritysten kesken. Esimerkiksi markkinointia voidaan hoitaa yhteistoiminnassa. Lisäksi sellaiset yritykset, joiden osaamisalueet täydentävät toisiaan, voivat sopia keskinäisestä yhteistyöstä. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää perinteistä alihankintaa. (Pk-yrityksen riskienhallinta) Verkostoitumisen kautta yrittäjät voivat keskittää osaamistaan ja yritystoimintaansa siihen, mikä omassa yrityksessä on tuottavinta ja tehokkainta ja verkostojen kautta saadaan hankituksi käyttöön muilta yrittäjiltä tarvittavaa osaamista ja resursseja.

Mielenkiintoista on myös havaita, että yksinyrittäjien jaksamisongelmiin haetaan apua paljon yrittäjäkollegoilta. He ovat tukena heti läheisten jälkeen toiseksi suurimpana ryhmänä. (Suomen Yrittäjät 2019, 23) Tämä kertoo pienyritysten välisistä verkostoista ja niiden tärkeydestä yrittäjille. Toinen samassa tilanteessa oleva yrittäjä voi toimia hyvänä tukena hankalissa tilanteissa ja ymmärrystä kollegalle löytyy varmasti helpommin kuin sellaisilta, jotka eivät yrittäjyyden haasteita tunne. Haasteet ja ongelmat ovat monille yhteisiä ja kollegaa voidaan tukea vaikeiden aikojen yli. Monesti myös pelkkä keskustelu vastaavassa tilanteessa olevan henkilön kanssa voi helpottaa yrittäjän tilannetta. Tämä kuvastaa sitä, että yhteistyön ja yhteisöllisen toiminnan merkitystä kannattaa tukea ja pitää mahdollisuuksien mukaan yllä. Se varmasti toimii myös työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin vahvistajana.

Lähteet:

Kalliokoski Taina & Niskanen Niina 2020. Yhteisöllisyys syntyy yhteisen hyvän tavoittelusta. Saatavilla: Yhteisöllisyys syntyy yhteisen hyvän tavoittelusta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi), viitattu 17.12.2020

Köppä, Tapani, Santala, Jaana & Laukkanen, Jarmo 2000: Enemmän kuin yritys. Yhteisöllisen yrittämisen menestystekijät. Helsinki.

Lehtinen Tuomas 2006: Kansainvälisen kaupan liikesopimus ja remburssi. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja, A-sarja 276.

Pk-yrityksen riskienhallinta. Saatavilla: http://virtual.vtt.fi/virtual/pkrh/riskilajit/liikeriskit/verkostoitumisen-riskit-ja-hallinta.html, viitattu 10.1.2021.

Sitra 2020. Yhteisöllisyys pitää yhteiskunnat koossa. Saatavilla: Yhteisöllisyys – Sitra, viitattu 14.12.2020

Suomen Yrittäjät 2019. Yksinyrittäjäkysely. Saatavilla: Yksinyrittäjäkysely 2019 | Yrittajat.fi, viitattu 17.12.2020.

 

 

Asiasanat: yhteisö, verkosto, yhteisöllisyys, pienyritys

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *