Palveluiden murros näkyy lastensuojelussa kokonaisvaltaisena muutoksena, joka ulottuu rakenteisiin, toimintakulttuuriin ja työn arkeen. Keskeistä on siirtymä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään tukeen.
Lastensuojelun haasteina ovat palvelujärjestelmän monimutkaisuus, pirstaleisuus sekä resurssiniukkuus.
Luontokokemukset ovat yhteydessä parempaan terveyteen ja elämänlaatuun. Luonto ikääntyneiden palveluissa ei ole vain toimintaa tai menetelmä, vaan se on osa laajempaa ajattelutapaa. Siinä ikääntyneen ihmisen suhde ympäröivään maailmaan nähdään arvokkaana ja hyvinvointia ylläpitävänä voimavarana.
Digitalisaation ja tekoälyn vähittäinen arkipäiväistyminen haastaa myös perinteistä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamistapaa.
Tarkastelemme tässä artikkelissa digiasioinnin keskeisiä reunaehtoja Lapin maakunnan alueella alueellisen saavutettavuuden, lainsäädännön sekä digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kypsyysasteen näkökulmista.
Tutkimustieto digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuudesta on osin ristiriitaista. Digitaalisten ratkaisujen lisääntyminen siirtää hoitotyön vastuun painopistettä entistä vaativampaan näyttöön perustuvaan päätöksentekoon, hoidon koordinointiin sekä potilasturvallisuuden ja yhdenvertaisuuden varmistamiseen, muodostaen näin keskeisen perustan saavutettavalle ja vaikuttavalle hoitotyölle pitkien etäisyyksien alueilla.
Sosiaalialalla ei ole perinteisesti kerätty vaikuttavuustietoa, mutta eri hyvinvointialueilla on parhaillaan käynnissä kehittämistoimia vaikuttavuustiedon saatavuuden parantamiseksi.
Artikkelissa avataan vaikuttavuuden ja sen arvioinnin monitasoisuutta sekä analytiikan mahdollisuuksia tukea sosiaalihuollon vaikuttavuuden arviointia ja tiedon hyödyntämistä.
Työskentelen sosiaalialan lehtorina, ja esimerkiksi opintojaksolla Luovat ja luontolähtöiset menetelmät sosiaalialalla tekstejä, kirjallisuutta ja kirjoittamista tarkastellaan hyvinvointia tukevina työskentelymenetelminä.
Ajatukseni tämän kirjaesittelyn myötä on tuoda esiin sitä, miten runous tukee hyvinvointia sanoittaen ja kyeten olemaan metafora kaikelle tärkeälle elämässä.
Kun nuorten pahoinvointi lisääntyy, luontoperustaiset toimintatavat nousevat entistä tärkeämmiksi osaksi nuorisopalveluita ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia tukea nuoria arjen ja palveluiden tasolla.
Rovaniemen ja Vaasan nuorisopalvelut tarttuivat LuontoHyte-hankkeen tuella tähän tarpeeseen ja juurruttivat luontotoimintaa nuorisotyöhön monin tavoin, osaksi sisätiloja, yksilö- ja ryhmätoimintaa sekä hyvinvoinnin mittareita.
Luonto on yksi perhetyön menetelmistä. Luonnon elvyttävät ja rauhoittavat hyvinvointivaikutukset vahvistavat perhesuhteita ja parhaimmillaan vuorovaikutusta.
Tätä artikkelia varten pyydettiin Lapin hyvinvointialueen perhesosiaalityön sekä lastensuojelun perhetyöntekijöiltä käytännön esimerkkejä luontolähtöisyyden hyödyntämisestä perheiden hyvinvoinnin tukena.
Brittiläiseen innovaatioon perustuva hyvinvointilähete-malli on levinnyt jo 31 maahan. Lapin ammattikorkeakoulussa kehitettiin suomalaiseen harvaan asuttuun ekosysteemiin soveltuva malli ja linkkihenkilöiden koulutus. Koulutuksessa painotetaan linkkihenkilön roolia ja tehtävää rinnallakulkijana tuettaessa lähetteen saajaa hänelle mielekkääseen toiminnan piiriin.
Artikkelissa avataan hyvinvointialueiden ja sosiaalihuollon yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä Kanta-palveluihin liittymisessä. Liittymisen takaraja, syyskuu 2026, on sama sekä julkisille että yksityisille organisaatioille, mutta yksityiset palveluntuottajat ovat riippuvaisia hyvinvointialueista sekä liittymismalleihin että rekisterinkäyttöoikeuksiin liittyen. Hyvinvointialueiden erilaiset ohjeet ja eritahtisuus omassa Kanta-palveluihin liittymisessä vaikeuttaa tilannetta yksityisten osalta entisestään.
Alaikäisiin kohdistuva väkivalta on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka vaatii viranomaisten välistä yhteistyötä ja strategista lähestymistapaa. Osaamisen kehittäminen, strateginen ennakointi ja johtaminen ovat keskeisiä tekijöitä alaikäisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyssä. Barnahus-malli tarjoaa tehokkaan ja lapsiystävällisen lähestymistavan, mutta sen onnistunut toteuttaminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä, yhteistyötä ja sitoutumista kaikilta osapuolilta.
Terveys- ja sosiaalipalvelut kuuluu työllisten osalta suurimpien joukkoon. Alueiden ja paikkakuntien veto- ja pitovoima ovat ratkaisevassa roolissa työvoiman rekrytointi- ja rekrytoitumistilanteessa.
Myös Suomessa on yleistynyt hyvinvointipalveluiden welfare mix -monituottajamalli, jossa hyvinvointipalveluja tuottavat julkinen sektori, yksityinen sektori, organisoitu järjestösektori sekä uusimpana tulokkaana kansalaisaktivismiin ja verkostomaiseen toimintaan perustuva 4. sektori.
Tammikuussa 2025 järjestettiin Sydämen asialla -teemapäivä sepelvaltimotautia sairastaville asiakkaille yhteistyössä Sydänpiirin ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa.
Teemapäivän myötä nousi esiin tarve kehittää julkisen terveydenhuollon rinnalle uusia, joustavia matalan kynnyksen palveluita, jotka tukevat asiakkaita kokonaisvaltaisesti.
Käytössä olevilla resursseilla vaikuttaa olevan mahdotonta toteuttaa laajaa lainsäädännön tehtävää virkaeettisesti kestävällä tavalla ja jopa laittomuuksia joudutaan tietoisesti tekemään.
Hyvinvointivaltiossa eettisen polarisaation värähtely on viheliäinen ongelma.
Yhteiskuntamme perustuu ajatukseen oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta ja ihmisarvon kunnioittamisesta. Yhdenvertaisuus lain edessä tarkoittaa sitä, että jokaisella yksilöllä on samat oikeudet ja velvollisuudet.
Tällä hetkellä yhdenvertaisuuden toteutumisessa näyttää selkeästi olevan haasteita esimerkiksi hyvinvointialueiden vastuualueilla olevien palveluiden toteutuksessa.
On merkittävä ero, puhutaanko hyvinvointivaltiosta vai hyvinvointiyhteiskunnasta. Vahvaan hyvinvointivaltioon kuuluisi vahva sivistyseetos. Hyvinvointivaltion pelastamiseksi tarvittaisiin merkittävää sivistysloikkaa eli eetoksen muutosta kohti ihmiskeskeisempää, välittävämpää, kestävämpää yhteiskuntapolitiikkaa. Tämä edellyttää mm. talousajattelun monipuolistamista lisäämällä hyvinvointitaloudellista ajattelua.
Lastensuojelutyö on vaativaa ammatillista työtä. Työssä kohdattavat lasten, nuorten ja perheiden monimutkaiset tilanteet, työhön liittyvä aukkoinen tieto, arjen työn monet paradoksit sekä ihmiskuvallisen ymmärryksen moninaisuus luovat työhön vahvan kompleksisuuden kehyksen.
Tämä artikkeli toimii yhtenä sijaishuollon kehittämistyötä tukevana ymmärryksen välineenä.
Tekoäly on nopeasti nousemassa keskeiseksi osaksi terveydenhuollon digitalisaatiota. Terveydenhuollon ammattilaisten asenteet tekoälyä kohtaan ovat pääosin myönteisiä, vaikka huolia tietosuojasta ja tekoälyn vaikutuksista inhimilliseen hoitokokemukseen esiintyy.
Sairaanhoitajan työ on vastuullista, hän on vastuussa työstä itselleen, kollegoilleen, potilaalle, hänen läheisilleen sekä koko yhteiskunnalle.
Vahva ammattieettinen osaaminen luo pohjaa vastuulliselle hoitotyölle ja sairaanhoitajan eettiset ohjeet ovat tärkein perusta siihen.