Avainsana: sosiaali- ja terveysala

Digiosaaminen tulevaisuuden terveyspalveluissa 

Digitalisaation avulla sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan tuottaa uusilla tavoilla ja aiempaa tehokkaammin. Digitalisaation integroiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitoprosesseihin vaatii hoitohenkilökunnalta uudenlaista ajattelua ja osaamista.

Sosiaalipalveluiden monituottajarakenteet ja julkinen hallintotehtävä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen on viime vuosina lisääntynyt. On ongelmallista, että samalla julkisen vallan käyttöön liittyviä viranomaistehtäviä on siirtynyt yksityisille palveluntuottajille. Monituottajarakenteessa on tärkeää tunnistaa, mitkä tehtävät sisältävät julkista valtaa ja kuuluvat näin viranomaisen tehtäviin.

Welfare mix -hyvinvointipalveluiden tuottamismalli sosiaalialan korkeakoulututkintojen kompetenssien haastajana

Welfare mix tarkoittaa hyvinvointipalvelujen monituottajuutta. Palveluja tuottavat julkinen, yksityinen ja järjestösektori (3. sektori) sekä uusimpana epävirallinen, 4. sektori. Se edellyttää kokonaisvaltaista osaamista hyvinvointipalvelujärjestelmistä ja kustannusvaikuttavuudesta.

Tulevaisuuden teknologiaorientoitunut kotihoito

Kotihoidossa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat tukea uusien teknologisten ratkaisujen ja tietojärjestelmien hallintaan. Henkilöstön teknologiaosaaminen kuitenkin kehittyy ajan kanssa täydennyskoulutuksen ja uuden sukupolven myötä.

Ikääntyneiden hoitotyöhön liittyvään tulevaisuuden osaamistarpeeseen valmistautuminen Lapin ammattikorkeakoulussa

Ikääntyneille suunnattujen palveluiden lähtökohtana on mahdollistaa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, itsenäinen ja mielekäs elämä, oma aktiivisuus ja toimijuus sekä osallisuus ja voimavarat. Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksessa osaamishaasteisiin vastataan koulutuksella ja kehittämishankkeilla. 

Turvallisuus osana kehittyviä hyvinvointipalveluja

Hyvinvointia ja turvallisuutta tuottavat instituutiot muodostavat keskeisen reunaehdon kansalaisten turvallisuustunteelle ja -luottamukselle. Lapin maakuntaa luonnehtivat harvaan asuttu maaseutu, pitkät asiointimatkat, väestön keskittyminen kasvukeskuksiin, demografisesti valikoiva muuttoliike sekä kolmen valtakunnan raja.

Työvoimapalveluiden toimivuus ja kehittäminen

Juuri nyt vaikuttaa siltä, että työllisyyspalvelujen käytännön toteuttamisessa on mahdollisesti liikaa luotettu asiakkaan itseohjautuvuuteen sekä mahdollisuuksiin, halukkuuteen hyödyntää tietoteknisiä sovelluksia. Työnhakijat edustavat hyvin monenlaisia ihmisiä, joten tarvitaan myös monenlaisia palveluja työnhakuprosessien tehostamiseksi.

Pohjoismaista yhteistyötä Green Care -palvelujen tueksi

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on tarjolla runsaasti pohjoisia luontoympäristöjä ja väljästi asuttua maaseutua. Yksi mahdollisuus lisätä pohjoisten alueiden elinvoimaa, tasa-arvoista palvelutarjontaa, yrittäjyyttä ja asumisedellytyksiä on tukea luontolähtöisten palveluiden kehittämistä käytännössä.

Kurkistuksia sosiaalialan digitalisoituvaan palvelujärjestelmään

Onko digitalisaatio haja-asutusalueiden ja pienten kuntien palvelujen turvaaja vai niiden tuhoaja? Tulevaisuuden sosiaalialan työkentille on visioitu kokonaan uudenlaisia ammatteja kuten sovellussuunnittelija-pedagogi, sosiaalialan ohjelmoija, sosiaalipalvelurobonaattori tai verkkopalvelujen integroija.

Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden paikka ja osaaminen muuttuvilla työmarkkinoilla

Kesäkuussa 2018 neljä ammattikorkeakoulua selvitti sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden sijoittumista työmarkkinoille, heidän arvioitaan sosiaalialalla tarvittavien kvalifikaatioiden tärkeydestä sekä työllistymisvisioistaan 2010-luvun soten aikakaudella.

Sosiaalialan TKI-toimijoiden kvarttikvalifikaatiot

Sosiaalialaa toimialana määrittävä lainsäädäntö ja ihmisarvon kunnioittamisen eettinen vaatimus määrittävät myös sosiaalialan TKI-toiminnan puitteita. Reunaehdot ja kvalifikaatiovaatimukset koskevat kaikkia ammattikorkeakouluja, jotka järjestävät sosionomi (AMK & ylempi AMK) -tutkintoihin johtavaa koulutusta myös siten, että opiskelijat voivat olla mukana TKI-toiminnassa.

Asiantuntijaverkosto luontolähtöisen kotoutumisen tukena

Kotouttamisessa voidaan hyödyntää luontolähtöisiä menetelmiä, joilla vahvistetaan maahanmuuttajan työ- ja toimintakykyä. Monialaisten verkostojen asiantuntijuus yhdistyy voimavaraksi, joka on enemmän kuin osiensa summa ja josta Polut-hankkeen tapauksessa hyötyvät kotoutumistukea tarvitsevat maahanmuuttajat.

Green Care -palveluiden luokitus Suomessa

Green Care -toiminta on käytännössä yhteistyötä, jossa kohtaavat eri alojen käsitteet, ajatukset ja toimintamallit. Voi miettiä, onko Green Care -palvelujen luokittelu ylipäätään tarpeen erillisellä palveluluokituksella, koska saman tyyppistä Green Care -toimintatapaa voi käyttää monien palvelujen yhteydessä.