Living Lab Pruntsi -hankeessa laaditaan älykkään asumisen kehittämis- ja oppimisympäristön toimintamalli Kemin kaupungin ikäystävälliselle asuinalueelle, Pruntsin kortteliin.
Tag: sosiaali- ja terveysala
Kumppanina korona – hanketyön haasteet
Henki ja elämä -hanke käynnistyi koronakriisin keskellä tammikuussa 2021. Hankeresilienssissä on löydettävissä samankaltaisia piirteitä kuin yhteisöresilienssissä.
Kumppanuuden monet ulottuvuudet – esimerkkinä toimeksianto-opinnäytetyö Kemijärveltä
Hanna Hermunen teki YAMK-opintoihin kuuluvan opinnäytetyön Kemijärven kaupungin varhaiskasvatukselle. Opinnäytetyö on oivallinen esimerkki monitasoisesta ja moniulotteisesta kumppanuusperusteisesta opinnäytetyöstä, jossa toteutuu tutkimusavusteinen kehittäminen monitoimijaisessa kontekstissa.
Oppikirjat osaamisen ja laadun vahvistajana korkeakouluopetuksessa – millaisia rakenteita tarvitaan?
Oppikirjaprojektimme taustalla oli moninäkökulmaisen opetusmateriaalin tarve sijaishuollon opetuksen tueksi. Oppikirjan tekeminen oli toisaalta haastava ja kovasti työtä vaativa, mutta samalla se tarjosi mahdollisuuden olla uuden äärellä ja nähdä sijaishuoltoon liittyviä ilmiöitä toisella tavalla kuin ennen.
Immomobilisaatiohoitotyön kehittäminen koulutuksen avulla Mehiläinen Länsi-Pohjan akuuttiklinikalla
Murtumapotilaiden hoitaminen on osa kaikkien sairaanhoitajien työtä akuuttiklinikalla. Mehiläinen Länsi-Pohjan keskussairaalalle laadittiin YAMK-opinnäytetyönä koulutusmalli, joka ottaa huomioon laajemmin immobilisaatiohoitotyön prosessit.
‘Health Africa Exchange Can Hit You Like a Sack of Bricks’
Health Africa Network comprises of eight Universities of Applied Sciences in the fields of Health Care, Social Work and Nutrition in Finland and two partner universities in Kenya and Uganda. Each year International Services of Lapland UAS provides exchange opportunities for students and staff of health care and social services.
Florence Network promotes professional co-operation in nursing and midwifery education
It is important for nursing teachers to meet other European colleagues about curricula, the content of the studies and pedagogical solutions. Also the comparison and harmonization of assessment methods and curricula are important issues.
Green Care -toiminta ja sosionomi (AMK) osaaminen asiakasturvallisuuden näkökulmasta
Asiakasturvallisuuden näkökulma sosionomin työssä on vielä verraten vähän käsitelty aihe puhumattakaan siitä, mitä se merkitsee Green Care -toiminnan yhteydessä. Suomen ja Lapin luonto, sosiaalialan asiakkaiden erilaiset tarpeet ja Green Care -menetelmien monimuotoisuus toivottavasti rohkaisevat sosionomeja menetelmien luovaan käyttöön omassa asiakastyössään.
Ikäihmisen turvallinen kotiutuminen päivystyksestä
Valitettavan iso osa ikäihmisistä kotiutuu päivystyksestä ilman asianmukaista suunnitelmaa. Turvallista kotiutumista varten tulisi luoda selkeä suunnitelma ja käytäntö sekä innovatiivisia toimintamalleja, jotta vältyttäisiin tarpeettomilta päivystyksen uusintakäynneiltä.
Uudistuva kotihoito – sensoreiden tuottama tilannekuvatieto ikääntyneiden kotona asumista turvaamassa
Kotona asumisen tueksi tarvitaan helposti ja edullisesti mitattavissa olevia biomarkkereita, joita voidaan hyödyntää myös kotioloissa ja osana arkea. Etäyhteyksillä voidaan tuottaa erilaista päivätoimintaa ja ylläpitää kotihoidon tilannekuvaa.
Yhtenäisten käytäntöjen kehittämisellä parempaa potilasturvallisuutta
Terveydenhuollon yhtenäisten käytäntöjen kehittämisellä pyritään näyttöön perustuvaan toimintaan, jolla tarkoitetaan parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä. Korkeakouluilla on merkittävä rooli ja vastuu tukea näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen kehittämistä.
Turvallisuus osana laatua – potilasturvallisuus ja koulutusorganisaation muutokset
Turvallisuus kytkeytyy laatuun. Turvallisuuden vahvempi asema laatujärjestelmissä tuottaa turvallisuuslaatuajattelua, joka on kytkettävissä kaikkiin laatujärjestelmiin.
Yhdessä yksinäisyyttä vastaan
Kun puhumme yksinäisyydestä, kyse on sekä yksilön että suomalaisen yhteiskunnan kannalta merkittävästä terveyden ja hyvinvoinnin heikentäjästä, vieläpä hyvin yleisestä sellaisesta. Lapin ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksissa yksinäisyyttä on lähdetty haastamaan yhteistyössä järjestötoimijoiden kanssa.
Harrastusten merkitys nuorten yhteisöllisyydelle
Nuorella on tarve kuulua johonkin yhteisöön. Harrastukset rytmittävät nuorten arkea ja tuovat siihen mielekästä sisältöä. Nuoret kokivat ensimmäisenä koronakeväänä ahdistusta harrastusten loppumisesta, ja tämä näkyi heidän elämässään sosiaalisten suhteiden kaventumisena, jopa yksinäisyyden kokemuksena.
Yhteisö nuoren tukena sijaishuollossa
Muuttaessaan sijaishuoltoyksikköön lapsi muuttaa perheestään hetkeksi uuteen yhteisöön. Lähtötilanteesta riippumatta irtautuminen kotoa on suuri muutos ja se sisältää kriisin elementtejä. Kuka minä olen -menetelmäpaketti on koottu ja kehitetty tukemaan nuoren kiinnittymisestä laitosyhteisöönsä.
Osallisuutta edistämässä – Luontolähtöisen kuntoutustoiminnan vaikuttavuuden mittaaminen ORS-mittarilla
Luontolähtöinen toiminta yhteiskunnan varoista subventoituna toimintana on tilivelvollinen toimintansa vaikuttavuudesta siinä missä muutkin sosiaali- ja terveyspalvelut. ORS-mittari on vaikuttavuuden jatkuvaan seurantaan tarkoitettu mittari, joka tarjoaa informaatiota toiminnan ohjaamisen suunnitteluun ja toteutukseen sekä vahvistaa toiminnan aikaansaamaa vaikutusta.
Työn muotoilulla yhteisöllisyyttä EtäSote -hankkeessa
EtäSote -hankkeessa etäpalveluosaamiseen liittyvillä koulutuksilla ja ohjauksella lisättiin palveluntuottajien joustavuutta, ketteryyttä ja valmiuksia toimia muutostilanteessa ja uudenlaisten palveluiden käyttöönotossa. Hankkeessa ennakoitiin myös tulevaisuuden epävarmuutta, mahdollisia uusia poikkeustilanteita, joissa kansalaisille tulee turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.
Terveydenhuollon digitaalisten innovaatioiden maailmassa
Virtuaalitodellisuus kivunhoidossa ja kuntoutuksessa, droonit, hoivarobotit ja tekoäly tulevat hoitotyöhön. Sairaanhoitajan perustehtävä on edelleen väestön terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy ja hoito, eikä kohtaamista ja kohdatuksi tulemista voida korvata kokonaan digitaalisilla välineillä. Digitalisuutta ja teknologiaa voidaan kuitenkin käyttää apuna.
OmaDigi – Osaamisen mahdollistaminen digitaalisissa hyvinvointipalveluissa
Niin ikävä asia kuin koronavirusepidemia onkin, on se aloittanut uuden digitalisaation aikakauden myös terveydenhuollossa. Nyt viimeistään on syytä pohtia, miten hyödyntää vaikkapa etähoitoa tai robotiikkaa. Töiden uudelleen organisointi voisi mahdollistaa resurssien keskittämistä niin, että kaikille voitaisiin turvata riittävä tarpeen vaatima hoito.
Digitaidoista syrjäytyy nuorikin
Nuoretkin tarvitsevat tukea ja ohjausta digitaalisten taitojensa kehittämiseen. Yli 15-vuotiaiden nuorten kanssa työskentelevät merilappilaiset ammattilaiset pitävät suurimpana huolen aiheena nuorten psyykkisiä ongelmia ja haasteita tunnetaidoissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Ensimmäisiä kokemuksia hoitotyön simulaatiosta verkkoympäristössä
Tietoverkkoon on mahdollista luoda simulaatio-oppimisympäristöjä, jotka tarjoavat oppimisalustan simulaation kaikkien vaiheiden toteuttamiseen ja jossa todelliset ihmiset operoivat todellisissa järjestelmissä. Ensimmäisten joukossa kokeiltiin opintojaksoa, jossa simuloitiin psykiatrisen potilaan tulohaastattelu.
Hoitotyön opiskelijoiden ammattitaitoa edistävä harjoittelu – opiskelijaohjaukseen yhteydessä olevat tekijät
Myönteinen ja motivoitunut ilmapiiri sekä tasa-arvoinen kohtelu ovat avaimia sairaanhoitajaopiskelijan myönteiseen kokemukseen ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta. Opiskelijan aktiivisuutta ja asennetta voidaan vahvistaa ennakkoon.
Lääkehoidon opetus vastuullisen ja potilasturvallisen hoitotyön koulutuksen vahvistajana
Uuden mallin myötä opiskelijoiden odotetaan saavuttavan vaadittavan lääkelaskennan substanssiosaamisen erilaisten ohjauksellisten menetelmien avulla. Malli mahdollistaa opiskelijan saavuttaman, kuhunkin substanssialueeseen liittyvän lääkelaskennan osaamisen tunnistamisen, varmistamisen ja tunnustamisen.
Kehittyvät hyvinvointipalvelut haastavat palveluiden tuottajat ja käyttäjät
Lumen-lehden tämän numeron teemana ovat kehittyvät hyvinvointipalvelut. Hyvinvoinnin tekijöitä käsitellään artikkeleissa laajasti ja monitieteisesti. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Digiosaaminen tulevaisuuden terveyspalveluissa
Digitalisaation avulla sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan tuottaa uusilla tavoilla ja aiempaa tehokkaammin. Digitalisaation integroiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitoprosesseihin vaatii hoitohenkilökunnalta uudenlaista ajattelua ja osaamista.
Sosiaalipalveluiden monituottajarakenteet ja julkinen hallintotehtävä
Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen on viime vuosina lisääntynyt. On ongelmallista, että samalla julkisen vallan käyttöön liittyviä viranomaistehtäviä on siirtynyt yksityisille palveluntuottajille. Monituottajarakenteessa on tärkeää tunnistaa, mitkä tehtävät sisältävät julkista valtaa ja kuuluvat näin viranomaisen tehtäviin.
Welfare mix -hyvinvointipalveluiden tuottamismalli sosiaalialan korkeakoulututkintojen kompetenssien haastajana
Welfare mix tarkoittaa hyvinvointipalvelujen monituottajuutta. Palveluja tuottavat julkinen, yksityinen ja järjestösektori (3. sektori) sekä uusimpana epävirallinen, 4. sektori. Se edellyttää kokonaisvaltaista osaamista hyvinvointipalvelujärjestelmistä ja kustannusvaikuttavuudesta.
Palveluosaaminen hyvinvointialalla
Hyvinvointipalveluja moititaan julkisessa keskustelussa heikkolaatuisiksi. Työntekijöitä ei ole riittävästi eikä osaaminenkaan ole aina riittävän laadukasta. Mitä palveluosaaminen on hyvinvointialalla ja miten sitä on hyvä kehittää?
Tulevaisuuden teknologiaorientoitunut kotihoito
Kotihoidossa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat tukea uusien teknologisten ratkaisujen ja tietojärjestelmien hallintaan. Henkilöstön teknologiaosaaminen kuitenkin kehittyy ajan kanssa täydennyskoulutuksen ja uuden sukupolven myötä.
Ikääntyneiden hoitotyöhön liittyvään tulevaisuuden osaamistarpeeseen valmistautuminen Lapin ammattikorkeakoulussa
Ikääntyneille suunnattujen palveluiden lähtökohtana on mahdollistaa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, itsenäinen ja mielekäs elämä, oma aktiivisuus ja toimijuus sekä osallisuus ja voimavarat. Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksessa osaamishaasteisiin vastataan koulutuksella ja kehittämishankkeilla.
Turvallisuus osana kehittyviä hyvinvointipalveluja
Hyvinvointia ja turvallisuutta tuottavat instituutiot muodostavat keskeisen reunaehdon kansalaisten turvallisuustunteelle ja -luottamukselle. Lapin maakuntaa luonnehtivat harvaan asuttu maaseutu, pitkät asiointimatkat, väestön keskittyminen kasvukeskuksiin, demografisesti valikoiva muuttoliike sekä kolmen valtakunnan raja.
Työvoimapalveluiden toimivuus ja kehittäminen
Juuri nyt vaikuttaa siltä, että työllisyyspalvelujen käytännön toteuttamisessa on mahdollisesti liikaa luotettu asiakkaan itseohjautuvuuteen sekä mahdollisuuksiin, halukkuuteen hyödyntää tietoteknisiä sovelluksia. Työnhakijat edustavat hyvin monenlaisia ihmisiä, joten tarvitaan myös monenlaisia palveluja työnhakuprosessien tehostamiseksi.
Luonto nuorten ja aikuisten työpaja- ja kuntoutumisympäristönä
Luonto on ihmettelemisympäristö, jossa elämykset ja kokemukset ovat usein voimakkaampia kuin sisätiloissa. Kun toiminta on tavoitteellista, on helpompi nähdä kuntoutumista edistäviä mahdollisuuksia ja tehdä havaintoja osallistujien toiminnasta.
Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen
Ammattikorkeakouluilla oli pitkään yhteinen halu kehittää valtakunnallinen arviointimenetelmä yleissairaanhoitajan ammatillisen perusosaamisen arviointiin. Työ on nyt käynnistynyt OKM:n erillisrahoituksella.