Tia Lämsä, OTM, HTM, MMM, lehtori, Vastuulliset palvelut -osaamisryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu
Lähtökohtana yhdenvertaisuus
Yhteiskuntamme perustuu ajatukseen oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta ja ihmisarvon kunnioittamisesta. Yhdenvertaisuus lain edessä tarkoittaa sitä, että jokaisella yksilöllä on samat oikeudet ja velvollisuudet riippumatta esimerkiksi heidän taustastaan, asemastaan, sukupuolestaan, etnisyydestään tai varallisuudestaan. Tämä on meille kaikille jo perustuslaissa määritelty perusoikeus, mitä pitää kaikkien kunnioittaa. (Suomen perustuslaki 11.6.1999/731 § 2:6:1-2.)
”Oikeus kuuluu kaikille” on ollut myös Juristiliiton slogan sen pyrkiessä nostamaan esiin oikeusvaltion ja oikeuden hoidon saavutettavuuden haasteita. Juristiliitto on todennut, että oikeuden saatavuuteen liittyy Suomessakin puutteita. Kuitenkin kansalaisten yhdenvertainen kohtelu edellyttää sitä, että julkinen sektori toimii. Tämä koskee myös oikeudenhoidon ketjua kokonaisuudessaan. (Juristiliitto 2019.) Jos emme voi turvata yhdenvertaista kohtelua kaikille yhteiskuntamme jäsenille, aiheuttaa se väistämättä epäoikeudenmukaisuuden tunnetta eri tahoilla.
Mitä tapahtuu, jos yhdenvertaisuuden periaatteet kohtaavat haasteita yhteiskunnan jakautuessa eri tavoin polarisaation seurauksena?
Haasteita yhdenvertaisuuden osalta – esimerkkinä hyvinvointialueet
Vaikka periaate yhdenvertaisuudesta on kirjattu lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin, käytännössä yhdenvertaisuus ei aina toteudu ja haasteita soveltamisessa on paljon. Tämä aiheuttaa väistämättä yhteiskunnallista polarisaatiota, koska hyvistä periaatteista huolimatta yhdenvertaisuus ei käytännössä toteudu.
Tällä hetkellä yhdenvertaisuuden toteutumisessa näyttää selkeästi olevan haasteita esimerkiksi hyvinvointialueiden vastuualueilla olevien palveluiden toteutuksessa. Saamme lukea erilaisista tapauksista, missä palveluita ei ole saatu sillä tavoin, kun olisi lain mukaan pitänyt.
Esimerkiksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut Pirkanmaan hyvinvointialueelle huomautuksen lapsiperheiden sosiaalityön henkilöstövajauksista ja lastensuojelun asiakasmitoitusten ylityksistä ja puuttuvista asiakassuunnitelmista. Aluehallintovirasto painottaa, että esimerkiksi määräajat ovat ehdottomia ja tärkeitä lasten ja perheiden oikeusturvan sekä yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. (Aluehallintovirasto 2025.)
Toisaalta lainsäädäntö voi olla laadittu sillä tavoin epäselvästi, että esimerkiksi vammaisten palveluja on ratkottava oikeudessa saakka (Polo 2025). Tällainen epämääräisesti laadittu lainsäädäntö aiheuttaa helposti tulkintaerimielisyyksiä. Kuitenkin vain harvat jaksavat tai osaavat vedota oikeuksiinsa, ja tätä kautta yhdenvertaisuus yhteiskunnan tarjoamien palveluiden osalta ei täyty. Luottamuksen heikkenemisen lisäksi jotkut toimijat voivat käyttää epämääräistä lainsäädäntöä hyväkseen ja käyttää lakia omien intressiensä eteenpäinviemiseen ja näin aiheuttaa ristiriitoja. Tämä voi lisätä vastakkainasettelua eri ryhmien välille yhteiskunnassa.
Säästöpaineiden alla painivat hyvinvointialueet ovatkin valtavien haasteiden edessä. Toisaalta lainsäädäntö vaatii hyvinvointialueita kattamaan alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä, mutta näihin vaatimuksiin pääseminen saattaa tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueet joutuvat rikkomaan lakia karsimalla omista lakisääteisistä ja perustuslaillista palveluistaan. (Halme 2025.) Herää väistämättä ajatus siitä, miten yhdenvertaisuus toteutuu eri hyvinvointialueilla asuvien kesken ja millaisia seurauksia tästä syntyy. Kun alueelliset erot palveluiden saatavuudessa, laadussa tai tehokkuudessa kasvavat, vaikutukset voivat heijastua sekä sosiaaliseen koheesioon että poliittiseen ilmapiiriin.
Polarisaatio voi korostaa hyvinvoinnin, tulotason ja palveluiden saatavuuden eroja eri väestöryhmien tai alueiden välillä. Tällöin yhdenvertaisuuden toteutuminen vaarantuu, kun etuoikeutetut ryhmät hyötyvät. Suomen terveydenhuoltojärjestelmän suurimpia haasteita ovat eriarvoisuus hoitoon pääsyssä, erityisesti perusterveydenhuollossa (Labore 2019). Terveydenhuollon alalla onkin selvää, että hyvien työterveyspalveluiden tai erilaisten vakuutusten kautta palveluja saavat ovat väistämättä täysin erilaisessa asemassa, kun henkilöt, jotka ovat pelkästään julkisen terveydenhuollon palvelujen varassa.
Lopuksi
Polarisaatio voi olla luonnollinen osa moniarvoista yhteiskuntaa, mutta sen hallitseminen on tärkeää, jotta lainsäädäntö säilyttää tehokkuutensa ja legitimiteettinsä. Jossain määrässä polarisaatio kuuluu osana yhteiskuntaa, sillä se voi nostaa esiin yhteiskunnallisia ongelmia, jotka muuten jäisivät huomiotta. Esimerkiksi vahvat mielipide-erot voivat tuoda vaikeita tai kiistanalaisia aiheita julkiseen keskusteluun, mikä on tärkeää demokratialle. Se voi toimia myös muutoksen moottorina, kun aiheesta noussut keskustelu saa lainsäätäjät ja muut toimijat tekemään edistysaskelia vallitseviin olosuhteisiin. Tämä kuitenkin tarkoittaa, sitä ihmisillä on kykyä kriittiseen ajatteluun ja he pystyvät myös kykenevät arvioimaan omaa toimintaansa, kun siihen tulee erilaisia näkemyksiä.
Pahimmillaan polarisaatio voi kuitenkin johtaa vihamielisyyteen ja kasvattaa kuiluja eri ihmisryhmien välillä. On siis kaikkien yhteiskunnan toimijoiden vastuuna ja velvollisuutena huolehtia siitä, että kaikkien äänet saadaan tasapuolisesti kuuluviin ja demokraattisen yhteiskunnan merkitystä arvostetaan jatkossakin. Yhdenvertaisuus ei saa olla kiinni senhetkisestä taloustilanteesta tai vallassa olevien poliittisten puolueiden näkemyksistä, sen on pysyttävä jatkossakin perusoikeutena, jota kaikki kunnioittavat – erilaisista näkemyksistä huolimatta.
Lähteet
Aluehallintovirasto 2025: Pirkanmaan hyvinvointialueelle huomautus lapsiperheiden sosiaalityön henkilöstövajauksista ja lastensuojelun asiakasmitoituksen ylityksistä ja puuttuvista asiakassuunnitelmista. Tiedote 15.1.2025. Saatavilla: Pirkanmaan hyvinvointialueelle huomautus lapsiperheiden sosiaalityön henkilöstövajauksista ja lastensuojelun asiakasmitoituksen ylityksistä ja puuttuvista asiakassuunnitelmista, Tiedote 15.1.2025 – Aluehallintovirasto
Halme, Kaisa 2025. Yle 10.1.2025. Hyvinvointialueet pulassa säästöjen kanssa – STM: ”Meiltä kysytään usein, mitä lakia olisi vähiten haitallista rikkoa” Saatavilla: Hyvinvointialueet pulassa säästöjen kanssa – STM: ”Meiltä kysytään usein, mitä lakia olisi vähiten haitallista rikkoa” | Kotimaa | Yle
Juristiliitto 2019. Suomen tulee olla uskottava oikeusvaltio. Blogit 22.3.2019. Saatavilla: Suomen tulee olla uskottava oikeusvaltio – Juristiliitto
Labore 2019. Suomen terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus kansainvälisessä vertailussa. T&Y 3/2019. Saatavilla: Suomen terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus kansainvälisessä vertailussa – Työn ja talouden tutkimus LABORE
Suomen perustuslaki 11.6.1999/731. Viitattu 20.1.2024 Suomen perustuslaki 731/1999 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®
Polo, Anna 2025. Yle 20.1.2025. Hyvinvointialue haluaa, että vammaisen lapsen perhe maksaa hoidosta ”kuten muutkin” – vei asian oikeuteen. Saatavilla: Hyvinvointialue haluaa, että vammaisen lapsen perhe maksaa hoidosta ”kuten muutkin” – vei asian oikeuteen | Kotimaa | Yle
Asiasanat: yhdenvertaisuus, polarisaatio, yhteiskunta