Yhteiskunnalliset yritykset edustavat uutta ajattelutapaa. Sen sijaan, että ne edistäisivät talouskasvua hinnalla millä hyvänsä, ne integroivat talouden ihmisten, yhteiskuntaan ja luonnon hyvinvointiin.
Suomessa arvioidaan olevan noin 5 000 yhteiskunnallista yritystä, jotka työllistävät yli 85 000 henkilöä. Lapissa niitä on 148.
Alustatalous edustaa laajempaa muutosta, joka ei rajoitu yksittäiseen toimialaan tai oikeudenalaan. Kyse on kehityssuunnasta, jossa palveluiden tuotanto hajautuu, verkostoituu ja siirtyy yhä useammin organisaation ulkopuolelle. Yritykset eivät enää toimi selkeästi rajatuissa rakenteissa, vaan osana sopimusverkostoja, joissa toimijoiden roolit ja vastuut voivat vaihdella tilanteesta toiseen. Tämä kehitys haastaa myös perinteisen käsityksen riskienjaosta.
Viime vuodet ovat olleet rakennusalalle kaiken kaikkiaan haastavaa aikaa. Vaikka rakentamisen kokonaismäärä on laskenut, tehdastuotannon suhdannenäkymät ovat kuitenkin nousujohteiset. Meidän on uskallettava tehdä ratkaisuja, jotka vievät meidät kohti tulevaisuuden rakentamisen aikaa.
Uudistava eli regeneratiivinen kehitys on kestävää kehitystä laajempi käsite ja kokonaisvaltaisempi lähestymistapa. Se voidaan käsittää kestävyyden seuraavaksi vaiheeksi, joka ei ole ainoastaan ihmiskeskeistä vahingon rajoittamista ja välttämistä tai nykytilanteen säilyttämistä. Uudistavassa taloudessa talous, ihmiset ja luonto ovat toisiinsa kietoutuneita ja talous tukee koko yhteiskunnan hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Uudistavan talouden keskiössä on systeemiajattelu, mikä erottaa sen korjaavasta taloudesta.
Käytössä olevilla resursseilla vaikuttaa olevan mahdotonta toteuttaa laajaa lainsäädännön tehtävää virkaeettisesti kestävällä tavalla ja jopa laittomuuksia joudutaan tietoisesti tekemään.
Hyvinvointivaltiossa eettisen polarisaation värähtely on viheliäinen ongelma.
On merkittävä ero, puhutaanko hyvinvointivaltiosta vai hyvinvointiyhteiskunnasta. Vahvaan hyvinvointivaltioon kuuluisi vahva sivistyseetos. Hyvinvointivaltion pelastamiseksi tarvittaisiin merkittävää sivistysloikkaa eli eetoksen muutosta kohti ihmiskeskeisempää, välittävämpää, kestävämpää yhteiskuntapolitiikkaa. Tämä edellyttää mm. talousajattelun monipuolistamista lisäämällä hyvinvointitaloudellista ajattelua.
Valmistuttuaan opiskelijan voidaan olettaa olevan kaikin puolin valmis työelämään ja sen vaatimuksiin. Entä jos näin ei kuitenkaan ole? Entä jos opiskeluaika on niin kuormittavaa, että yhä useampi valmistuu mielenterveyden ongelmien ja jaksamisen haasteiden kanssa?
Yhteiskunnalle ei voi olla kannattavaa kouluttaa opiskelijoita valmistumaan sairaslomalle burnoutin vuoksi. Pahoinvoinnin hintalappu oli jo ennen koronapandemiaa valtava, 11 miljardia euroa vuodessa.
Työyhteisön dynamiikka ja sen kehittyminen perustuvat vuorovaikutukseen, jossa palautteella on keskeinen rooli.
Työntekijät haluavat palautetta. Tarkstelemme artikkelissamme tilitoimistotyöntekijöiden odotuksia esihenkilöiden antamasta palautteesta. Tutkimuksen tulokset eivät ainoastaan tarjoa arvokasta tietoa taloushallintoalan toimijoille, vaan myös avaavat näkökulmia palautteen merkityksestä.
Matkailualalla uudenlaiset toimintamallit, kuten digitaalisilla alustoilla toimivat alustatalous tai jakamistalous ravistelevat totuttuja malleja ja muuttavat samalla matkailua ilmiönä.
Herättelen artikkelissani ajatuksia siitä, miten ja minkälaista arvoa muodostuu digitaalisissa kanavissa ja siitä, miten matkailukohteissa voitaisiin huolehtia vieraanvaraisesti asiakaskokemuksesta ja sen johtamisesta myös digitaalisissa toimintaympäristöissä.
Yhteiskunnallista kehitystä määrittää enenevässä määrin ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan haasteet ja vaihtoehtoiset tavat vastata niihin. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Yhä useampi yritys ja organisaatio sisällyttää toimintaansa kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita. Ympäristön ja kulttuurinkin näkökulmasta kestävyyttä on totuttu jo tarkastelemaan. Viime aikoina on keskusteluun noussut myös sosiaalinen kestävyys. Yksi merkittävä tekijä kaikenlaisen vastuullisuuden edistämisessä julkisella sektorilla ovat hankinnat.
Tässä artikkelissa kuvaamme, millaisia kokemuksia ja tuloksia Suomessa on saatu työttömille nuorille kohdistetuista yrittäjyystyöpajoista sekä uusista avauksista vammaisyrittäjyyden edistämiseen liittyen. Näitä kokemuksia voi hyödyntää pohdittaessa millaista yrityshautomotoimintaa nuorille työttömille ja vammaisille voisi tarjota.
Kestämätöntä elämäntapaamme voi pitää sivistysvajeen ilmentymänä. Olennaista olisi saada aikaan yhteiskuntapoliittisen eetoksen muutos. Tarvitaan sivistysloikka.
Jotta saataisiin selville ruotsalaisten ja suomalaisten pk-yritysten ekosysteemiyhteistyön mahdollisuuksia ja haasteita kansainvälistymisessä, DigiProcess-hankkeessa haastateltiin 47 pk-yrityksen edustajaa Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa.
Aikuisiällä oppiminen tapahtuu useimmiten työnantajan tarjoamissa koulutuksissa. Kouluttamiseen on myös tarjolla hyvä määrä erilaisia tukia. Kouluttautumismahdollisuudet lisäävät työnantajan vetovoimaa, mutta mistä yrittäjä tietää, onko henkilöstön kouluttamisesta hyötyä?
Uskon vahvasti jatkuvan oppimisen sivistystehtävään ja näen, että aikuiskoulutuksen hyödyt ulottuvat paljon taloudellisia hyötyjä laajemmalle. Aikuiskoulutukseen investoimisen vaikuttavuudesta keskustellaan aina kun kaavaillaan säästöjä tai lisäresursseja ja on tavattoman tärkeää, että olemme siinä keskustelussa mukana.
More university graduates are leaving Finland than are immigrating. It would be important to successfully brand in-service training in international competence so that Finnish and local companies understand its significance and necessity for Finnish working life.
Around European rural areas, many companies are in a situation where finding new forms of earning is necessary to enable them to make a living and develop their operations.
Yhteiskunnallisessa yrityksessä tavoitteena on yhteisen hyvän tuottaminen. Kyse ei kuitenkaan ole hyväntekeväisyydestä, vaan liiketaloudesta, yrittäjyydestä ja työllistymisestä. Tulevaisuuden työelämässä arvopohjaisilla yhteiskunnallisilla yrityksillä voi olla tärkeä rooli yhteiskunnallisen turvallisuudentunteen edistämisessä.