Hanna Mäkitalo, insinööri (AMK), asiantuntija, Älykäs rakennettu ympäristö, Lapin ammattikorkeakoulu
Rakentamisen toimiala elää murrosvaihetta, jossa rakennusten valmistuksen ja siihen tähtäävän osaamisen koulutuksen kenttä muuttuu. Olemme tottuneita toistelemaan yleisiä mantroja, kuten ”Tehdään, kuten on aina tehty” tai ”Rakentamisen tuottavuus ei ole kasvanut neljään vuosikymmeneen”. Tilanne ajaa väkisinkin toistuvasti ajattelemaan, että olemmeko todella näin jääräpäisiä ja muuttumattomia?
Tuottavuuden ruostunut lukko odottaa edelleen avaajaansa
Edellä mainitun kaltaisissa lauseissa voi sinänsä olla perää ja yleisesti se, mihin uskomme, vahvistuu. Tutkimukset luovat kuvaa siitä, kuinka rakennusalan työn tuottavuus on pysynyt muuttumattomana koko toisen vuosituhannen alun. Pitkän aikavälin tarkastelu osoittaa samaa trendiä ja työmaatekemisen tehottomuus on alalla yleisesti tunnistettu ongelma. Rakennusalan tuottavuudella tarkoitetaan kykyä tuottaa ja kehittää kustannustehokkaita ratkaisuja niin, että itse prosessi synnyttää samalla enemmän arvoa tuottavia tulevaisuuden palveluja ja tuotteita (Ahonen ym. 2020, 11).
Tehdastuotannossa yritysverkostot ovat pidempiaikaisia kuin perinteisessä rakentamisessa. Tämä on tunnistettu rakentamisen laatua ja innovatiivisuutta parantavaksi tekijäksi. Perinteinen rakentaminen on toisenlainen toimintaympäristö. Pinttyneet toimintamallit haittaavat kehittämistyötä sekä yrityksissä että sidosryhmissä ja rakennushankkeet muodostuvat monisäikeisiksi projekteiksi, joissa kehittämistyön edellytykset jäävät heikoiksi, kun kokonaistoteutuksen arviointi, analysointi ja oppiminen eivät ole kenenkään tai minkään yksittäisen toimijan vastuulla. (Ahonen ym. 2020, 165–167.)
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat (Rakli) ry:n pääekonomisti Julia Ruotsi nostaa Kauppalehden tuoreessa mielipidekirjoituksessaan esiin TKI-työn merkityksen. Ruotsin mukaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö voidaan nähdä rakentamisen kasvun keskeisinä avaintekijöinä. (Kauppalehti 2026.) Lapin ammattikorkeakoulun ja Centria-ammattikorkeakoulun yhteistoteutus TROK – Teollisen rakentamisen osaamisten kehittäminen -hanke pyrkii tunnistamaan juurisyitä totuttujen toimintatapojen taustalla, selvittämään yritysten nykytilaa ja hakemaan ratkaisuja toimialan ongelmiin sekä tulevaisuuden koulutustarpeisiin ja -sisältöihin.
Haastavat ovat ajat ja muutosta vaaditaan, jotta pärjätään
Vuonna 2017 rakennusala tuotti arvonlisää noin kuudesosan koko Suomen bruttokansantuotteesta ja työllisti noin viidenneksen koko yrityskentän työvoimasta (Ahonen ym. 2020, 16), joten rakentamisen voidaan todeta olevan kansantaloudellisesti merkittävä ala sekä työllistäjänä että investointien näkökulmasta tarkasteltuna. Talonrakentamisen osuus on nykyisin 42 prosenttia koko alan työllisyydestä (Ahonen ym. 2020, 17).
Suomessa rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta on globaalisti tarkasteltuna suuri. Rakentamisen osuus globaalista bruttokansantuotteesta on 13 prosenttia, rakentamisen ala vastaa liki puolesta maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja asuinsektorin energiantarve kattaa 40 prosenttia maailman kulutuksesta – ensisijaisesti lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien kautta (Rojas-Herrera ym. 2025). Ei siis ole lainkaan ihme, että teema on jatkuvasti ajankohtainen ja uusia toimintatapoja pyritään kehittämään aktiivisesti.
Rakentamiseen liittyy valtava määrä erilaisia sidonnaisuuksia ja kerrannaisvaikutuksia. Toimialan kehityksessä on heijastumia muilta toimialoilta – ja vastaavasti muille toimialoille. Suomen talouskasvu jäi vuonna 2025 nollan tienoille, rakentamisen volyymi vuotta 2024 alemmalle tasolle, ja huonot työllisyysluvut kasvattavat matalapainetta kuluttajamarkkinoilla (Tilastokeskus 2026; Vihmo 2025). Vallitseva tilanne heijastuu väistämättä kuluttajien luottamukseen ja investointihalukkuuteen.
Viime vuodet ovat olleet rakennusalalle kaiken kaikkiaan haastavaa aikaa. Vuosikymmenen vaihteen vilkkaiden rakentamisvuosien jälkeen seuranneet hiljaisemmat ajat näyttävät viime vuoden tilastojen perusteella tasaantuneen, mutta selkeää nousua ei vieläkään ole näkyvissä (Forecon 2026.) Tulevat vuodet näyttävät suunnan, jota tässä vaiheessa voidaan vain arvioida – ja toivoa parasta.
Jossainhan meidän täytyy asua
Vaikka rakentamisen kokonaismäärä on laskenut, tehdastuotannon suhdannenäkymät ovat kuitenkin nousujohteiset. Rakentamisen tehdastuotannon osuus kaikesta rakentamisesta on kasvanut ja tuoreet markkinaraportit ennakoivat esivalmistettujen rakennusten markkinaosuuden jatkavan tasaista kasvua myös tulevina vuosina (MENAFN 2025).
Myös pientalosektori on viettänyt viime vuodet hiljaiseloa. Kun tarkastellaan rakentamisen kokonaisuutta, pientalojen osuus on tällä hetkellä 30 vuoden tarkastelujakson alimmalla tasolla ja pientalojen osuus on alle kolmannes (27 %) kaikesta uudistuotannosta (STT 2025). Investointikyky tai -halukkuus on edelleen alhaista tälläkin sektorilla.
Epävarmoina aikoina investoinneista päätetään varovaisemmin. Samaan aikaan rahoituksen saaminen edellyttää, että rahoittaja vakuuttuu projektin kannattavuudesta. Viime vuosien epävarmuus on heijastunut jopa valmistalorakentamiseen ja pankit ovat ajoittain suhtautuneet varauksella myös tämänkaltaisiin toteutuksiin.
Mitä ennakoitavampi ja hallitumpi rakentamisen kokonaisuus on, sitä helpompi eri tahojen on uskoa ja sitoutua siihen. Kun prosessi on selkeä, kustannukset hallinnassa ja lopputuloksen laatuun voi luottaa, päätöksen taustalla on turvaa ja vakautta. Juuri tällaiset riskienhallinnan keinot ovat niitä, jotka vahvistavat investointihalukkuutta silloinkin, kun yleinen markkinatilanne on haastava.
Tehdastuotannon avulla kohti tuottavuutta ja laatua
Tehdastuotanto pyrkii vakiointiin ja varmuuteen (Kauppinen, Annunen & Haapasalo 2024). Hallitut prosessit pienentävät riskejä niin toteuttajan kuin tilaajankin näkökulmasta, joten voisiko tehdasvalmisteisten tuotteiden yleistyminen huojentaa rakentajan mieltä siten, että investointipäätöksen syntymisen kynnyskin madaltuisi?
Ominaisuuksiltaan tehdastekeminen eroaa perinteisestä rakentamisesta kolmella keskeisellä tavalla. Ensinnäkin tuotanto perustuu jatkuviin, vakioituihin ja mitattavissa oleviin prosesseihin, jotka ovat tehdasrakentamisen perusedellytys. Toiseksi toimitusketjut ovat toistuvia, mikä parantaa sekä lopputuotteen laatua että koko tuotantoketjun tuottavuutta. Kolmanneksi teollinen toimintatapa luo toistettavuutta, joka mahdollistaa tuotekehityksen ja laadun jatkuvan parantamisen tuote tuotteelta ja pitkällä aikavälillä. (Kauppinen, Annunen & Haapasalo 2024.)
Teollinen rakentaminen tähtää kustannustehokkuuteen ja rakennusajan lyhenemiseen, ympäristöhyötyjen saavuttamiseen sekä työn laadun ja resurssitehokkuuden parantamiseen tarjoamalla esivalmistukseen ja modulaarisuuteen perustuvia ratkaisuja, jotka vähentävät improvisointia ja mukautuvat muuttuviin tarpeisiin. (Porthan 2018; Rojas-Herrera ym. 2025.) Laadun ja olosuhteiden hallinta paranee hallituissa olosuhteissa, kun rakentamisen työvaiheet ja laaduntarkkailu voidaan toteuttaa valvotusti, pienemmällä vaihtelulla ja ilman sääolosuhteiden riskejä.
Perinteinen rakentaminen perustuu ainutkertaisiin kohteisiin ja vaihteleviin olosuhteisiin, jossa tekeminen on vahvasti kokemukseen nojaavaa ja työvaltaista (Lehto 2020, 36). Tuotantomenetelmät voivat tarjota ratkaisuja yleisiin haasteisiin, ja edellä mainitun kaltaisia tekemisen tapoja voidaan soveltaa myös perinteisessä rakentamisessa. Perinteiset rakentamisen prosessit pitkine ja muuttuvine alihankkijaketjuineen voivat kuitenkin heikentää vakiointia ja tuotekehitystä sekä luoda tarpeettomia muuttujia.
Hankkeiden jälkianalyysi on kehityksen edellytys
Alan toimijat ovat yhteistyössä kehittäneet rakennushankkeiden jälkiarviointia varten jatkuvaa parantamista ja kehitystyötä edistäviä menetelmiä. (Latvala 2026). Jälkianalyysi luo puitteita jatkuvalle parantamiselle, sillä valmistuneiden kohteiden toteutuksen kokonaistarkastelu antaa meille mahdollisuuden oppia prosessin vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Valitettavasti projektin kokonaisvaltainen jälkianalyysi jää usein tekemättä (Salminen 2026).
Jälkianalyysi edellyttää kommunikaatiota. Projektin sujuvuuteen liittyvä palaute voi olla puutteellista, vaikka uusia kohteita tulee ja toteutuksissa törmätään samanlaisiin ongelmiin kerta toisensa jälkeen. Rakennusalalla kaivataan selkeitä käytänteitä ja työkaluja tiedon jakamiseen (Koirala, Wang, Ackerman & Lee 2025.) Viestinnän välineiden, menetelmien ja kommunikaatiotyylien aktiivinen kehittäminen on tärkeää, jotta voimme ymmärtää paremmin toisiamme ja kehittää rakentamisen prosesseja.
Rakentamisen hiljaisempi jakso antaa yrityksille tilaisuuden panostaa tuotekehitykseen ja toteutuvien projektien perusteellisempaan analysointiin. Kehittämistyön hyötyjen tunnistaminen ja taloudellinen satsaus toiminnan kehittämiseen auttaa osaamisen vahvistamisessa, parantaa vastuullisuutta ja tehostaa toimintaa seuraavaa nousukautta varten. Lisäksi toiminnan optimointi tukee yrityksen edellytyksiä säilyttää tärkeimmät resurssit, kuten avainhenkilöt.
Tieto katoaa vaikenemalla – osaaminen yksin puurtamalla
Rakennusalan tietopohja rakentuu pitkälti hiljaisen tiedon varaan, joten osaaminen ja työkokemus heijastuvat tuottavuuteen (Koirala, Wang, Ackerman & Lee 2025). Kun työvaiheiden ja prosessien toistettavuus paranee, osaaminen vahvistuu. Siksi on tärkeää, että tieto kulkee osaajalta toiselle.
Kilpailuyhteiskunta on ajanut meitä ajattelemaan, että jaettu tieto ei ole tietoa, mutta historia puolestaan opettaa meitä siitä, kuinka oppipoika, kisälli ja mestari tiesivät paikkansa ja kyvykkyys kehittyi tekemällä työtä osaavan ammattilaisen opastuksessa.
Koulutuksen näkökulmasta yritysten osaaminen ja tietämys luovat vahvan pohjan opetuksen kehittämiselle. Kun tunnistamme nykytyöelämän tarpeita, voimme paremmin vastata sen vaatimuksiin. Samaan aikaan luomme edellytyksiä yhteiskunnan elinvoimaisuudelle, osallisuudelle ja tuottavuuden kasvulle.
Palataan hetkeksi otsikon teemaan. Kohti ääretöntä ja sen yli on Buzz Lightyear -hahmon (Disney 2026) ikoninen fraasi, joka symboloi ennen kaikkea mahdollisuuksien rajattomuutta, uskallusta, tiedonjanoa sekä jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Ilmaisu kuvaa pyrkimystä rajojen ylittämiseen sekä maailman ymmärtämiseen uusista näkökulmista, ja juuri siitähän tässä kaikessa pohjimmiltaan on kyse. Meidän on uskallettava tehdä ratkaisuja, jotka vievät meidät kohti tulevaisuuden rakentamisen aikaa.
Lähteet
Ahonen, A., Ali-Yrkkö, J., Avela A., Junnonen, J-M., Kulvik, M., Kuusi, T., Mäkäräinen K. & Puhto J. 2020. Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.
Disney 2026. Buzz Lightyear. Viitattu 19.3.2026 https://characters.disney.com/toy-story/buzz-lightyear
Forecon 2026. Rakennusmarkkinoiden seuranta ja ennakointi – Suomessa ja ulkomailla. Viitattu 18.3.2026 https://www.forecon.fi/palvelut/rakennusmarkkinoiden-seuranta-ja-ennakointi
Kauppalehti 2026. Mielipidekirjoitus / Rakentamisen tuottavuuden parantamiseen vaaditaan tki-toimintaa. Kauppalehti 12.3.2026. Viitattu 19.3.2026 https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/857f2180-c2e3-4518-b8e7-f1df4155c6b0
Kauppinen, L., Annunen, P. & Haapasalo, H. 2024. Systematic literature review of themes and definitions of industrialized construction. Viitattu 18.3.2026 https://www.emerald.com/sasbe/article/doi/10.1108/SASBE-06-2024-0224/1258867/Systematic-literature-review-of-themes-and
Lehto, E. 2020.Rakentamisen tuottavuus. Viitattu 17.3.2026 https://labore.fi/wp-content/uploads/2020/05/Raportteja41.pdf
MENAFN 2025. Finland Prefabricated Construction Industry Report 2025 Market to Grow By 5.6% This Year – Modular, Volumetric, And Panelised Workflows Are Gaining Systemic Support. Viitattu 11.3.2026 https://menafn.com/1109902732/Finland-Prefabricated-Construction-Industry-Report-2025-Market-To-Grow-By-56-This-Year-Modular-Volumetric-And-Panelised-Workflows-Are-Gaining-Systemic-Support
Rojas-Herrera, C., Martinez-Soto, A., Avendaño-Vera, C., Cancino Carrasco, R & Reyes Barbato, N. 2025. Industrialized Construction: A Systematic Review of Its Benefits and Guidelines for the Development of New Constructive Solutions Applied in Sustainable Projects. Viitattu 20.3.2026 https://www.mdpi.com/2076-3417/15/5/2308
Porthan, P. 2018. Moduulirakentaminen tuo murroksen rakennusteollisuuteen. Viitattu 20.3.2026 https://talotekniikka-lehti.fi/moduulirakentaminen-tuo-murroksen-rakennusteollisuuteen/
Salminen, K. 2026. Hankkeiden jälkianalyysi on vastaus rakennusalan ikuisuuskysymykseen. Rakennuslehti 6.3.2026, 10–11.
STT 2025. Pientaloja rakennetaan suomessa harvinaisen vähän. Viitattu 6.3.2026 https://yle.fi/a/74-20184049
Tilastokeskus 2026. Suomen kansantalous kasvoi vuonna 2025 niukasti. Viitattu 6.3.2026 https://stat.fi/fi/julkaisu/cmfqkostw01nv0evy3hspblfz
Vihmo, J. Fifty-sixty-tilanne. Suhdannekatsaus Syksy 2025. Rakennusteollisuus. Viitattu 6.3.2026 https://rt.fi/tietoa-alasta/tilastot-ja-suhdanteet/suhdannekatsaukset/
Asiasanat: kommunikaatio, osaamisen kehittäminen, rakennustuotanto, rakennustuoteteollisuus, teollinen rakentaminen