Elisa Maljamäki, TaM, lehtori, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Tiedätkö sinä, mitä huomenna on luvassa? Suurin osa meistä seuraa sääennusteita kiitettävällä ahkeruudella. Etenkin, jos luvassa on riskialtista säätä tai harvinaisempia sääilmiöitä, tarkistamme ennusteita useita kertoja ja eri lähteistä. Tiedämme hyvin, että sääennustukset ovat vain ennustuksia ja niiden paikkansapitävyys vaihtelee. Pyrimme silti niiden avulla vähentämään ikäviä yllätyksiä, joita esimerkiksi liukas sää tai äkilliset sadekuurot voivat aiheuttaa. Yrityksille pelkkä sääennusteen seuraaminen ei riitä. Järjestelmällinen riskien hallinta ja niihin varautuminen ovat osa yritystoimintaa. Muuttuvassa maailmassa haastetta luo tunnistaa, mihin riskeihin tulisi varautua ja miten se tehdään.
Maailman ja yritysten toimintakenttien monimutkaistuessa myös riskienhallinta moninaistuu. Aiemmin hyvään riskienhallintaan on voinut riittää, että yritys on tunnistanut ja ehkäissyt sisäiset riskit, sekä varautunut omaan alaansa liittyviin poliittisiin, markkinataloudellisiin ja kohderyhmiin liittyviin riskeihin. Markkinatalouden avautuminen ja globalisaatio yhdessä ympäristön muutosten kanssa haastaa myös yritysten riskienhallintaa. Kaukaisilta vaikuttavat ilmiöt saattavatkin vaikuttaa omaan yritystoimintaan merkittävästi aiheuttaen yllättäviä kuluja tai mainehaittoja. Tapahtuma toisella puolella maailmaa voi avata aivan uudet markkinat ja mahdollistaa kasvua. Myös muuttuva säätely, kuten EU:n vastuullisuusraportointia säätelevä direktiivi, pakottaa yrityksiä tarkastelemaan omaa toimintaansa uudella tavalla. Muuttuvassa maailmassa riskienhallintaan kannattaa ottaa tueksi uusia välineitä, kuten vastuullisuusraportointi ja ennakointi.
Vastuullisuuden viitekehys ESG ja riskien ennakointi
Kirjainyhdistelmä ESG, eli Environmental, Social ja Governance on liiketaloudessa käytetty vastuulliseen liiketoiminnan viitekehys. ESG:ssä yritysten vaikutukset on jaoteltu kolmeen luokkaan, ympäristövaikutuksiin, sosiaalisiin vaikutuksiin ja hallinnollisiin vaikutuksiin (Silvola, Peill, Aspholm & Kaisanlahti 2024, kappale 1.2). Vaikka ESG-jaottelun yhteydessä keskitytään usein eri tekijöihin liittyviin riskeihin uhkien näkökulmasta, tarjoaa jokainen näistä vaikutusluokista myös mahdollisuuksia yritystoiminnalle. ESG-jaottelu luo pohjan myös VSME-standardin (Voluntary Reporting Standard for SMEs) mukaiselle kestävyysraportoinnille (Komission suositus 2025/1710). VSME-raportoinnin aikana yritys tarkastelee omaa toimintaansa näiden kolmen vaikutuskategorian mukaisesti. Tavoitteena on tunnistaa yritystoiminnasta aiheutuvia haittoja, auttaa varautumaan siitä syntyviin riskeihin ja tarkastella, miten yrityksen toimintakentässä mahdollisesti tapahtuvat asiat voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan.
Hyvä riskienhallinta on aina ennakoivaa. Pyritään ehkäisemään ikävien asioiden tapahtumista sen sijaan, että korjattaisiin jo tapahtuneiden vahinkojen jälkiä. Riskienhallinnan haasteena on tunnistaa ne ilmiöt ja tapahtuvat, jotka luovat omalle toiminnalle merkittävän riskin. Ennakointi on toimintaa, jossa pyritään hahmottamaan erilaisia, mahdollisia tulevaisuuksia ja asioiden vaihtoehtoisia kehityskulkuja (Sitra, 2025). Ennakoinnin tärkeimpiä työkaluja on kyky kuvitella. Tulevaisuus on erilaista kuin nykyhetki, mutta se rakentuu nykyhetken aineksista. Erilaisten, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelu auttaa varautumaan riskeihin ja tarttumaan nouseviin mahdollisuuksiin pidemmälläkin aikavälillä. Ennakoinnin apuna kannattaa hyödyntää tietoa megatrendeistä. Nämä suuret muutosaallot, kuten ikääntyvä väestö tai äärisäiden yleistyminen, voivat vaikuttaa yritysten toimintaan lukuisin tavoin. Vaikka tulevaisuus on epävarmaa, tunnistamalla eri megatrendejä on helpompi kuvitella erilaisia kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia (Dufva, M., Kiiski-Kataja, E. & Lähdemäki-Pekkinen, J. 2026, 10-11). Ensimmäinen askel megatrendien maailmaan voi olla esim. Sitran megatrendikortteihin tutustuminen. ESG-teemojen mukaisia riskejä kannattaa aina tarkastella myös ennakointilasit päässä. Se, mikä nyt voi tuntua kaukaiselta, voi olla olennaista jo lähitulevaisuudessa.
Ympäristöön liittyvät riskitekijät
ESG:n luokituksesta ensimmäinen on ympäristöön (environment) liittyvät vaikutukset (Silvola, Peill, Aspholm & Kaisanlahti 2024, kappale 1.2). VSME-standardin mukaisessa raportoinnissa ympäristöön liittyviä riskejä arvioidaan mm. ympäristön pilaantumiseen, vesivarantoihin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyen. Osana teemaa on myös ilmastonmuutokseen ja ekosysteemeihin liittyvät ilmiöt (Komission suositus 2025/1710). Ilmastomuutos on yksi niistä isoista kehityskuluista, joita ei tulisi jättää huomiotta. Haasteensa ilmastonmuutoksen ennakointiin tuo sen arvaamattomuus. Siinä, missä omiin päästöihin ja vaikka päästörajojen muutoksiin on mahdollista varautua jo olemassa olevan tiedon ja kokemuksen pohjalta, ilmastonmuutos tarjoilee meille uutta ja outoa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioitaessa ennakoinnin näkökulma on hyödyllinen. Mitä erilaiset sään ääri-ilmiöt tarkoittavat, jos ne osuvat omalle kohdalle? Se, mikä aiemmin oli ”mahdotonta”, muuttuu todennäköiseksi. Lisääntyvät tulvat, talviset vesisateet ja kesän kuivuuskaudet tulevat Lapissa todennäköisesti tutuiksi. Ilmastonmuutoksen edetessä esimerkiksi lumivarmuus heikkenee Lapissa, eteläiset hyönteis- ja kasvilajit leviävät alueelle ja kesäinen viilennystarve kasvaa, muutamia esimerkkejä mainitaksemme. Kuten aiemmin todettu, muutos ei ole vain riski ja uhka. Ilmalämpöpumppujen myyjille kesien lämpeneminen tarkoittaa lisää myyntiä ja kattojen korjaajille entistä painavammat lumikuormat lisää työtä, etenkin jos osaavaa työvoimaa on saatavilla.
Ilmastonmuutoksen, kuten kaikkien megatrendien, ennakoinnissa haastavuutta lisää ilmiön monimutkaisuus ja vuorovaikutteisuus muiden ilmiöiden kanssa. Muutokset säässä eivät vielä välttämättä vaikuta oman yrityksen toimintaan, mutta ilmastonmuutos toimii sekä yhdessä monien muiden ilmiöiden ja muutosvoimien kanssa, että mahdollistaa niitä. Esimerkiksi metsänkasvatukselle lämpenevä ilmasto voi olla lupaava ilmiö, mutta sen mukanaan tuomat uudet kasvituholaiset ja -taudit taas eivät. Sen hahmottaminen, mikä omalle toiminnalle on oleellista ja mikä ei, vaatii asiakas- ja toimitusketjujen sekä syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä. Jos ei tunnista niitä riippuvuusketjuja, jotka vaikuttavat omaan toimintaan, muutokset tuppaavat tulemaan yllätyksenä. Onko esimerkiksi omassa toimitusketjussa tärkeitä sidosryhmiä, jotka toimivat ilmastonmuutokselle herkillä alueilla? Riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen, eli ennakointi, vaatii mielikuvituksen hyödyntämistä. Mitä jos? -kysymys on yksi tärkeimmistä ennakoinnin välineistä. Mitä jos talvi ei tulekaan tai mitä jos Lapissa voisi kasvattaa kirsikoita? Tulevaisuus tuo mukanaan asioita, joista meillä ei ole kokemuspohjaista tietoa tai osaamista. Silloin ainoa keino on kuvitella, mitä uusien asioiden vaikutukset voivat käytännössä olla tai miten me niihin suhtaudumme.
Yhteiskunnallisiin tekijöihin liittyvät riskitekijät
Toisena ESG-luokituksen teemana on sosiaaliset tekijät (Silvola, Peill, Aspholm & Kaisanlahti 2024, kappale 1.2). VSME-viitekehyksessä samasta teemasta puhutaan yhteiskunnallisina tekijöinä. Tähän aihepiiriin kuuluvat kysymykset siitä, miten yritys vaikuttaa eri ihmisyhteisöihin ja miten se on varautunut yhteiskunnallisiin muutoksiin esimeriksi omassa yhteisössään. Yritystoiminnassa kaikkein läheisimmän yhteisön muodostaa oma työvoima. Hyvinvoiva työyhteisö ja työntekijät ovat yksi yrityksen menestystekijöitä. Fyysisen hyvinvoinnin huomioiminen ja lisääminen on kohtalaisen suoraviivaista. Työtapaturmien vähentäminen, ergonomiaan panostaminen ja jaksava henkilöstö on kaikkien etu ja näitä toimia edistetään yrityksissä esimerkiksi ammattijärjestöjen ja työterveyslaitoksen tuella. (Komission suositus 2025/1710)
Työilmapiiriin ja työntekijöiden kohteluun liittyvät tekijät ovat vahvasti sidoksissa yritykseen ja sen kulttuuriin. Näitä työhyvinvoinnin aineettomia rakennuspalasia voi olla hankala mitata ja määrittää yksiselitteisesti, mutta isot suuntaviivat ovat yhteisiä. Laki ohjaa tasa-arvoista ja oikeudenmukaista kohtelua. Lain ulkopuolelle jää se, miten asioita koetaan. Yksi merkittävimmistä työilmapiirin osista on työntekijöiden kokemus siitä, että kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Työpaikan kulttuuri voi vaikuttaa siihen, miten esimerkiksi kokemus oikeudenmukaisuudesta määrittyy. Onko oikeudenmukaista, että lomat kiertävät kaikilla saman kaavan mukaisesti, vai että niistä voidaan sopia yhdessä? On hyvä muistaa, että arjen tapa, jolla toisia kohtaamme ja toisille puhumme, on yrityksen arvojen tuomista käytäntöön. Tieto huonosta työilmapiiristä on asia, joka liikkuu herkästi niin sanotun puskaradion kautta. Työnantajamaine on merkittävässä roolissa, kun yritys joutuu kilpailemaan työvoimasta. Pelkkä raha ei enää ratkaise, vaan työn ja työyhteisön mielekkyys.
Oman työvoiman lisäksi yrityksillä on vaikutusta alihankkijoiden työntekijöihin. Omassa arvoketjussa voi olla työntekijöitä useissa eri maissa ja maanosissa. Näiden arvoketjujen kautta yrityksellä voi olla vaikutusta hyvin erilaisiin yhteisöihin. Monipolvisten alihankintaketjujen kautta vaikutus voi ulottua pitkälle ja sitä voi olla haastava hallita. Pahimmillaan alihankintaketjusta voi löytyä toimijoita, joiden toimintatapa ja arvot eivät vastaa yrityksen omia arvoja tai edes lain vaatimuksia. Mitä läpinäkyvämpää toiminta on, sitä helpompaa siihen on vaikuttaa. Totuus on kuitenkin, että monimutkaisessa, globaalissa maailmassa toimitusketjut ovat usein pitkiä. Tiedonsaanti ja arvoketjuihin vaikuttaminen on työlästä.
Työvoiman lisäksi yritysten vaikutukset ulottuvat myös muihin yhteisöihin. Yritykset vaikuttavat asiakkaisiinsa, paikallisiin asukkaisiin, mahdollisten alihankintaketjujen toimintaympäristöjen ihmisiin ja jopa niihin ihmisiin, jotka ovat sen oman toiminnan välittömässä läheisyydessä. Vaikutukset voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Nopea ja oikea-aikainen toimitus asiakkaille vaikuttaa positiivisesti, laskujen maksaminen myöhässä alihankkijoille negatiivisesti. Jos yrityksen toimipisteen työntekijät käyvät säännöllisesti lähiravintolassa lounaalla, hyötyvät paikalliset asukkaat yrityksestä. Ajoneuvojen kulku rakennustyömaalle keskellä yötä häiritsee työmaan läheisyydessä asuvia. Riskikartoituksen ajatuksena on tunnistaa, mihin eri yhteisöihin yritys vaikuttaa ja millainen vaikutus on. Vaikutus on aina myös kaksisuuntaista. Työmaan käynnistyminen voi viivästyä aiotusta, jos melusta valitetaan jo etukäteen.
Hallintotapaan ja johtamiseen liittyvät riskitekijät
Viimeisenä ESG-teemana on hallinto (governance) (Silvola, Peill, Aspholm & Kaisanlahti 2024, kappale 1.2). Tämä on teemoista suppein, mutta ei millään tavoin vähempiarvoinen. Yrityksen johto on viime kädessä vastuussa siitä, millainen yrityskulttuuri vallitsee ja millainen hallintotapa yrityksessä on. Hallinnolliset teemat kattavat tasa-arvoon ja yhdenmukaisuuteen liittyvät asiat, ihmisoikeudet sekä korruption ja lahjonnan. Pienempien yritysten kohdalla oma vaikutusvalta ulottuu usein pääosin omaan toimintaan. Palkkaan ja palkkaukseen liittyvä tasa-arvo, syrjimättömyys sukupuoleen, ikään tai esimerkiksi uskontoon liittyen ja yrityksen eettiset periaatteet ovat näistä esimerkkejä. Työntekijöiden kohtelu ja heidän kokemuksensa oikeudenmukaisuudesta on suoraan yhteydessä työntekijöiden viihtyvyyteen ja sitä kautta pysyvyyteen ja uuden työvoiman saatavuuteen. Kerran hankittua huonoa mainetta voi olla vaikea karistaa. (Komission suositus 2025/1710)
Mikroyrityksiä suurempien yritysten kohdalla tarkastellaan yrityksen hallintotapaa ja osakkeenomistajia. Millainen on yrityksen johtoryhmän kokoonpano, onko johtoryhmän tai hallituksen kokoonpanossa sukupuolivinoumaa ja jos, niin kuinka suuri? Tasa-arvokysymyksiä ei kannata ajatella pelkästään yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Jos yrityksen johto(ryhmä) on kovin homogeeninen, sen voi olla vaikeampi havaita toimintaympäristössä muhivia muutoksia. Muutokset voivat olla riskejä mutta myös merkittäviä mahdollisuuksia. Kuten muissakin vastuullisuuden teemoissa, avoimuus ja läpinäkyvyys on tässäkin hyve. Hyvä hallinto on läpinäkyvää. Se tarkoittaa muun muassa, että kaikki osakkaat saavat tarvitsemansa tiedot oikea aikaisesti ja eturistiriidat tuodaan avoimesti esille ja ne käsitellään asianmukaisesti.
Hallinnollisten riskien joukkoon kuuluvat myös korruptio, lahjonta ja väärinkäytösten paljastaminen. Lähiaikoina Suomessakin on paljastunut tapauksia, joissa yritykset ovat sekaantuneet ihmiskauppaan tai räikeisiin työntekijöiden kaltoinkohteluihin. Yhteistä näille tapauksille on, että niihin liittyy myös lahjontaa ja korruptiota. Myöskään kartellitapaukset eivät ole ennenkuulumattomia. Vastuullisuuden näkökulmasta näihin teemoihin ei liity suuremmin mahdollisuuksia. Kun yritys toimii lainmukaisesti ja varmistaa, että epäasialliselle toiminnalle ei anneta sijaa, se välttyy monilta ikäviltä riskeiltä.
Teknologiaan liittyvät riskit
Riskien tarkastelu ESG-kehikon avulla voi tuottaa tilanteen, jossa teknologioiden kehitys jää pimentoon. Esimerkiksi laajojen kielimallien eli ”tekoälyn” nopea kehitys tuottaa sekä huomattavasti mahdollisuuksia että uudenlaisia riskejä. Suurta osaa teknologioiden kehityksestä voidaan tarkastella osana jotakin ESG-teemoista. Esimerkiksi monet tuotantoa tehostavat innovaatiot voivat vähentää myös yrityksen päästöjä ja pienentää hiilipäästöjä. Tekoälyn avulla voidaan rekrytointiin ottaa mukaan uusia toimintatapoja ja parhaimmillaan edistää työyhteisön moninaisuutta. Kaikki teknologinen kehitys ei kuitenkaan pienennä päästöjä tai paranna maailmaa.
Yritystoiminnan lähtökohtana on tuottaa tulosta. Joskus uudistuksia tehdään vain sen takia, että ne houkuttelevat asiakkaita ja auttavat pysymään mukana kilpailussa. Puhelimista tehdään entistä tehokkaampia, jotta voidaan todeta niiden olevan entistä parempia. Uusilla teknologioilla on tässä merkittävä rooli. Parhaassa tapauksessa uusi tuote on myös ympäristön ja yhteisöjen kannalta parempi kuin vanha. Toisinaan uusi tuote auttaa pitämään yrityksen hengissä, mutta lisää päästöjä.
Yrityksen laatiessa esimerkiksi VSME-standardin mukaista raporttia ESG-viitekehys ohjaa riskien tarkastelua. Mikään ei kuitenkaan estä yritystä ottamaan mukaan myös teknologioiden kehittymiseen liittyvää teema. Tähän niin sanottuun T-teemaan liittyvät asiat voidaan soveltuvilta osilta sisällyttää mukaan ESG-teemoihin ja niihin kuulumattomat uhat tai mahdollisuudet ovat osana yrityksen muuta riskienhallintaa tai tuotekehitystä.
Mainehaitta
Riskienhallinta on pohjimmiltaan varautumista yritykselle epäedullisiin asioihin ja pyrkimistä hyödyntämään suotuisia asioita. Riskienhallinta ei koskaan ole niin täydellistä, että kaikkiin riskeihin tai niiden seurauksiin voitaisiin varautua ennakkoon. Ulkoisiin riskeihin, kuten pandemioihin tai poliittisen tilanteen äkilliseen muutokseen, yritys voi pyrkiä sopeutumaan. Yrityksen suora vaikutusvalta näihin ilmiöihin on kuitenkin hyvin rajallista. Yrityksen omaan toimintaan sillä on kuitenkin kaikki valta. Osaan riskeistä sisältyy mahdollisuus merkittäviin taloudellisiin menetyksiin. Osa riskeistä tuottaa toteutuessaan haittaa yrityksen tulevaan toimintaan, jos esimerkiksi rahoituksen tai toimintaan liittyvien lupien saaminen vaikeutuu.
Yhteistä kaikille ESG-teemojen riskeille on, että niistä voi seurata merkittävää mainehaittaa. Mainehaittaa voi seurata myynnin lasku, kumppanuuksien kariutuminen tai osaavan työvoiman rekrytoinnin haasteet. Vastuullisuuteen liittyvät riskit ovat riskejä yrityksen menestykselle. Vastuullinen ja kestävä toiminta onkin osa yrityksen maineenhallintaa. Yritys, joka pystyy osoittamaan toimivansa vastuullisesti ja kestävästi, voi saada merkittävää maine-etua. Positiivisella yritysmaineella on myönteisiä vaikutuksia yrityksen taloudelliseen tulokseen. Markkinoilla rahoitusta, uusia kumppaneita ja asiakkaita saa helpommin, kun maine on kunnossa. Vai ostatko sinä mieluummin XGODY-älypuhelimen Temusta vai Samsung-älypuhelimen Elisan verkkokaupasta? (Eckert 2017.)
Huomisen riskikartta
Ennakoiva riskienhallinta ei ole pelkkää kauhukuvien maalailua. Parhaimmillaan se auttaa sekä varautumaan muutoksiin että hyötymään niistä. Tulevaisuuden erityispiirre on, että meillä ei ole varsinaista tietoa tulevaisuudesta emmekä voi havainnoida sitä. Silti meidän tulee tehdä päätöksiä, joissa huomioimme tulevaisuuden kehityskulkuja. Megatrendit ovat kokonsa ja kohtalaisen hitaan kehityskaarensa vuoksi erinomainen apuväline tulevaisuuksien käsittelemiseen. Megatrendien tunnistaminen ei vielä auta meitä, vaan niitä pitää uskaltaa tulkita ja kuvitella erilaisia, mahdollisia kehityskulkuja. Vasta silloin megatrendit ja niiden vaikutukset heräävät eloon ja ovat käyttökelpoisia.
Erilaiset viitekehykset, kuten ESG, PESTE tai riskiluokittelu, auttavat hahmottamaan riskejä laaja-alaisesti ja järjestelmällisesti. Niiden avulla yrityksissä on helpompi tunnistaa ne riskit ja riskiluokat, jotka ovat juuri sille oleellisia. Vaaditaan uskallusta ja kykyä tunnistaa sellaisia riskejä, joita aiemmin ei ole ollut. Vaaditaan kykyä kuvitella, millaisia vaikutuksia itselle uudella asialla voi olla. Jos autoista tulee tulevaisuudessa itseohjautuvia, miten se vaikuttaa kaupunkeihin? Tarvitsemmeko enää parkkipaikkoja, jos auto voi kyytiläiset jätettyään kaasuttaa, tai siis sähköttää, itsensä paikalta pois? Ja miten tällainen muutos kaupunkirakenteessa ja elämässä vaikuttaa kaupunkeihin, niiden asukkaisiin ja yrityksiin? Monimutkaisessa ja verkottuneessa maailmassa hyvät työkalut auttavat ajattelemaan ja keskittymään oleellisiin riskeihin vaikutuksineen.
Artikkeli on kirjoitettu osana Kestävyysraportointi ja kestävä kehitys liiketoiminnassa – hanketta (Lapin liitto, Euroopan aluekehitysrahasto EAKR).
Lähteet
Komission suositus (EU) 2025/1710, annettu 30 päivänä heinäkuuta 2025, pienten ja keskisuurten yritysten vapaaehtoisesta kestävyysraportointistandardista. Viitattu 29.1.2026. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:32025H1710
Silvola, H., Peill, E., Aspholm, I., & Kaisanlahti, T. (2024). ESG ja kestävyysraportointi: Yritysjohdon vastuu ja mahdollisuus. ST-Akatemia.
Sitra, 2025. Tulevaisuussanasto. Sanaston sana: ennakointi. Viitattu 20.1.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto-kaikki/?s=ennakointi&archive-page=1
Dufva, M., Kiiski-Kataja, E. & Lähdemäki-Pekkinen, J. 2026. Megatrendit 2026. Kohti uutta yhteiskuntasopimusta. Sitran selvityksiä 251.
Eckert, C.,2017. Corporate reputation and reputation risk. Definition and measurement from a (risk) management perspective. The Journal of Risk Finance Vol. 18, 2017(2), 145-158.
Asiasanat: ennakointi, riskienhallinta, yritysvastuu, kestävä kehitys