Esteettömyys ei liity vain fyysisiin tiloihin, vaan on osa koko matkaketjua vaatien kokonaisvaltaista palvelumuotoilua ja monialaista osaamista. Matkailussa esteettömyys määritellään usein kolmen ulottuvuuden kautta: fyysinen, viestinnällinen ja sosiaalinen esteettömyys.
Tämä artikkeli pohjautuu Lapin ammattikorkeakoulussa tehtyyn selvitykseen Lapin esteettömän matkailun nykytilasta.
Palveluiden murros näkyy lastensuojelussa kokonaisvaltaisena muutoksena, joka ulottuu rakenteisiin, toimintakulttuuriin ja työn arkeen. Keskeistä on siirtymä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään tukeen.
Lastensuojelun haasteina ovat palvelujärjestelmän monimutkaisuus, pirstaleisuus sekä resurssiniukkuus.
Myös rakennusalan tulee tarkastella vakiintuneita toimintatapojaan, jotta voimme turvata lastemme ja tulevien sukupolvien tulevaisuuden. Voisivatko siirrettävät tilaelementit olla yksi konkreettinen toimi?
Tilaelementtien valmistaminen tehdasolosuhteissa haastaa perinteisen käsityksen työmaalla tapahtuvasta rakentamisesta.
Viime vuodet ovat olleet rakennusalalle kaiken kaikkiaan haastavaa aikaa. Vaikka rakentamisen kokonaismäärä on laskenut, tehdastuotannon suhdannenäkymät ovat kuitenkin nousujohteiset. Meidän on uskallettava tehdä ratkaisuja, jotka vievät meidät kohti tulevaisuuden rakentamisen aikaa.
Järjestelmällinen riskien hallinta ja niihin varautuminen ovat osa yritystoimintaa. Muuttuvassa maailmassa haastetta luo tunnistaa, mihin riskeihin tulisi varautua ja miten se tehdään.
Riskienhallintaan kannattaa ottaa tueksi uusia välineitä, kuten vastuullisuusraportointi ja ennakointi.
Luontoa ei tulisi nähdä vain vapaa-ajan tai taukojen hyvinvointia tukevana elementtinä, vaan osana työn kuormituksen hallintaa ja palautumista tukevia rakenteita.
Se tarjoaa konkreettisen toimintaympäristön, jossa aivot voivat irrottautua kuormittavista vaatimuksista, palauttaa tarkkaavaisuutta ja ylläpitää kognitiivista toimintakykyä pitkällä aikavälillä.
Entrepreneurship is about embracing opportunities; social entrepreneurship is about embracing opportunities to do good.
Finnish youth want to act for impact.
Tässä artikkelissa esitellään tekoälyn hyödyntämistä matkailuyrityksiä palvelevassa ennakoinnissa. Aluksi käydään läpi ennakoinnin periaatteita, ennakointitiedon tuottamista tekoälyn avulla ja myöhemmin kokemuksia pilottikokeilusta.
Tekoäly vaikuttaa kokeilujen perusteella olevan hyvä väline matkailuyrityksiä tukevaan ennakointiin. Trendien tai heikkojen signaalien katsaus onnistuu sen avulla nopeasti ja mikä huomattavaa, annettuun asiayhteyteen räätälöidysti.
Tekoäly matkailun myynti- ja markkinointiprosessien tukena hankkeen laadullisen nykytilaselvityksen tavoitteena oli tarkastella tekoälyn (AI) hyödyntämiseen liittyviä myynti- ja markkinointikäytäntöjä Lapin matkailuyrityksissä.
Selvitys pohjautuu kolmeen eri aineistoon, jotka on kerätty huhtikuun 2024 ja tammikuun 2025 välisenä aikana Lapin matkailuyrityksissä.
Yleiset kielimallit kuten ChatGPT, Gemini ja Copilot ovat näppäriä kääntämään tekstiä. Laatu on parantunut huomattavasti alkuajoista. Tekoäly tarjoaa aikaa säästäviä keinoja ylittää kielimuureja sekä opetuksessa että liiketoiminnassa.
Tässä artikkelissa käydään läpi osin tuttujakin sovelluksia, jotka auttavat murtamaan kielimuureja arjessa. Mukana on hyödyllisiä ja helppokäyttöisiä sovelluksia ja ratkaisuja niin korkeakouluyhteisölle kuin yrittäjillekin.
Interaktiivinen neulontaan tarkoitettu selainsovellus digitalisoi perinteistä neulontaprosessia ja mukautuu neulojan nopeuteen ja käsialaan. ACTIVE-hankkeen pilotissa tutkittiin myös, miten NFT-teknologiaa voitaisiin käyttää suojaamaan neulemallien luojan tekijänoikeuksia ja mallien kaupankäyntiä. Lisäksi ideoitiin 3D-tulostustuotteita neulontaan ja tekstiiliteollisuuteen.
Pilottia kehitettiin yhteistyössä Raikas Digitalin, Henna Knits & Lankastudion ja Vanhalan lammastilan kanssa.
Hankesparraaja AI on erinomainen esimerkki onnistuneesta opiskelijaprojektista: se ei ole vain teknologinen kokeilu, vaan konkreettinen työkalu, joka tukee yrityksiä ja organisaatioita hankkeiden suunnittelun alkuvaiheen ideoinnissa. Kun yhä useampi toimija tarvitsee apua rahoitushakujen valmistelussa, uudenlainen, helposti lähestyttävä tekoälysparraaja osuu ajankohtaiseen tarpeeseen.
Tekoälyavusteiseen palveluun kuuluu kaksi osiota: Olen yrittäjä ja Olen hankeammattilainen -osiot.
Tekoälyn kokeileminen kannattaa aloittaa uteliaalla asenteella. Leikkimielisyys ja lupa epäonnistua tekevät oppimisesta nopeampaa.
AImama-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut kokeilla generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä myös hankeviestinnässä mahdollisimman monipuolisesti. Tavoitteena ei ollut automatisoida viestintää, vaan käytännön kokeilujen kautta ymmärtää, millaisia uusia mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa. Lähtökohtana on ollut ajatus siitä, että opit ja työkalut olisivat sovellettavissa myös ilman viestinnän tai visuaalisen suunnittelun koulutusta.
Tekoäly tarjoaa ICT-alalle merkittäviä mahdollisuuksia työn mielekkyyden, tehokkuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Samalla sen hallitsematon tai huonosti johdettu käyttöönotto voi lisätä stressiä ja epävarmuutta.
Projektien loppuarviointeja hyödynnetään yleisesti tulevien projektien suunnittelussa. Harvemmin tuloksia tarkastellaan projektitoimijoiden työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Haastattelut ovat osa kehittämistyön arkea, ja lähes jokaisessa hankkeessa kerätään tietoa erilaisilta tahoilta. Omassa työssäni tyypillisiä haastateltavia ovat muun muassa matkailun kehittäjät ja matkailuyrittäjät.
Jos haastattelu tutkimusmenetelmänä kiinnostaa, oppia voi hakea Tutkimushaastattelun käsikirjasta, jonka ovat toimittaneet Matti Hyvärinen, Pirjo Nikander ja Johanna Ruusuvuori.
Matkailualalla etsitään laadukkaita, resurssiviisaita ja operaatioita sujuvoittavia tekoälyratkaisuja, jotka helpottaisivat yrittäjien arkea. Samalla ratkaisujen tulisi tukea entistä kitkattomammin matkailijoiden kokemuksia palvelupolun jokaisessa kosketuspisteessä. Luonto ja lappilaisuus kaikkine erityispiirteineen asettavat tärkeän vastapainon tekoälylle ja sen verhon takaiselle toiminnalle. Luonto vastuuttaa meidät alueen toimijoina eettiseen, osin kriittiseenkin tarkasteluun etsiessämme tekoälyratkaisuja tulevaisuuteen.
Artikkelissa tarkastellaan digitalisaatiota, erityisesti tekoälyä matkailun myynnissä ja markkinoinnissa.
Koska lappilainen matkailu nojautuu pitkälti luontoon, keskeinen osa lappilaisen matkailuyrityksen vastuullisuutta on ympäristöriskien hallinta. Matkailua kehittäessä syntyy vain ja ainoastaan riskejä, mahdollisuuksien sijaan, mikäli luonto ja ympäristö jätetään näkökulmana toisarvoiselle sijalle.
Riskienhallinta jää kuitenkin helposti tuntumatasolle ilman systemaattisuutta ja etenkin työkaluja riskien tunnistamiseen ja analysointiin, sekä toisaalta ilman suunnitelmaa riskien ennaltaehkäisyyn tai niiden vaikutusten minimoimiseen.
Luonto, riskit ja organisaation riskienhallinta kytkeytyvät selkeästi toisiinsa. Luonnossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat organisaatioon ja toisaalta organisaation oma toiminta vaikuttaa luontoon. Kyse on toimijariippumattomasta ennakoivasta, resilientistä ja prospektiivisesta ajattelusta. Toisin sanoen kyse on kyvystä sopeutua, selviytyä ja palautua sekä tahtotilasta toimia ja katsoa eteenpäin avoimesti ja ratkaisukeskeisesti.
Tässä artikkelissa tarkastellaan luontoa ja organisaatioiden riskienhallintaa tuomalla esille muutamia riskienhallinnasta tuotettuja raportteja, riskien hallintaa tukevia viitekehyksiä sekä riskienhallinnan asiantuntijuuden edellytyksiä.
Karhunpalvelus syntyy, kun hyvää tarkoittavasta asiasta tai auttamisesta tuleekin vahinkoa. Liiketoiminnassa karhunpalvelus voisi tarkoittaa sitä, että toimitaan vain ja ainoastaan maksimaalinen taloudellinen tulos mielessä ja ummistetaan silmät toiminnasta syntyviltä negatiivisilta vaikutuksilta. Matkailualalla tällaisella toiminnalla voi olla kauaskantoisia ja peruuttamattomia vaikutuksia.
Miten matkailuala pystyisi tuottamaan parempaa tulevaisuutta matkailukohteissa luonnon ehdoilla, sitä kunnioittaen ja palvellen?