Tornionlaakson kulttuuri-identiteetti ja luonto ovat osin Struven ketjun perintöä. 1800-luvulla tehty merkittävä tieteellinen työ on jättänyt jälkensä historian kirjoihin, arkistoihin sekä myöhempään tutkimukseen. Struve North -hanke yhdistää Lapin ammattikorkeakoulua ja sen strategisia kumppaneita, Maanmittauslaitosta ja Tornion kaupunkia jo kolmatta vuotta.
Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteisen Digiura-hankkeen työntekijät haastattelevat Lapin ammattikorkeakoulun kumppaneita osaamisen kehittymisestä kumppanuussuhteessa. Haastateltavina ovat Lapin yliopiston alumni ja Lappset Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo sekä Marjetas Academy Oy:n toimitusjohtaja Jari Marjeta.
Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi päästöjä tulee vähentää niin, että päästöt ovat yhtä suuret kuin niitä sitovat hiilinielut. Ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden HINKU-verkostoon kuuluva hiilineutraali kunta on sitoutunut tavoittelemaan 80 %:n päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä.
Kiertotaloussiirtymä voi parhaimmillaan tuoda Suomelle niin taloudellista, ekologista kuin sosiaalistakin hyötyä. Siksikin se tarvitsee toimivia kumppanuuksia, jotka mahdollistavat siirtymisen ja liiketoimintamallien kehittämisen.
Kemin Digipoliksen ja alueellisten koulutusorganisaatioiden yhteisen esiselvityshankkeen tavoitteena oli tukea alueen pk-yritysten kasvua osana äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Hankkeessa saatujen tulosten perusteella tehdään jatkosuunnitelmia pk-yritysten kasvun edistämiseksi alueella.
Työelämälähtöisyys tarkoitta kohtauttamista. Työelämästä kumpuaa erilaisia kehitysideoita, joita ei välttämättä tulisi huomioitua, mikäli vastavuoroista keskustelua ei käytäisi aktiivisesti.
Kumppanuudet TKI-toiminnassa, opetuksessa ja palveluliiketoiminnassa tarjoavat monenlaisia oppimisympäristöjä myös ammattikorkeakoulun omalle henkilöstölle ja ammattikorkeakoulun opiskelijoille.
Yhteinen ymmärrys ei synny itsestään. Sen syntyminen ja ylläpito vaati toimia myös 10 ammattikorkeakoulun yhteisessä Jatkumo-hankkeessa.
Huolimatta siitä, että Lapissa matkailuyritykset ovat panostaneet vastuullisuuteen moniulotteisesti, on ymmärrys viestinnän roolista jäänyt kapeaksi. VALUE-hankkeen ja Visit Levin yhteistyö on hyvä esimerkki Lapin AMKissa olevan osaamisen ja alueen tarpeiden ja tietämyksen yhdistämisestä.
Ainutlaatuinen kulttuuriperintö monimuotoisen teollisuuden ohella ovat keskeisessä roolissa Meri-Lapin historiassa. Tämä mahdollistaa Meri-Lapin teollisuusmatkailun kehittämisen yhteistyössä alueen yritysten, yhdistysten ja alueen kehittäjien kanssa.
Luontomatkailun kestävyyden turvaaminen on sekä Lapin AMKin että Metsähallituksen kehittämistyön painopisteitä. PAN-hankkeen tapahtumat ja työpajat mahdollistavat parhaiden käytäntöjen jakamisen, verkostoitumisen ja ammattitaidon kasvattamisen.
Kestävästi kasvua kesään Itä-Lapissa -hankkeessa kehitetään yhteisiä matkailutuotteita ja – palveluita ja vahvistetaan alueen imagoa kesämatkailukohteena.
Kesällä 2021 käynnistettiin Kemijärven matkailun kehittämiseen ja uudistamiseen tähtäävä hanke. Selvityksessä kävi ilmi, että Kemijärven olisi hyvä kiinnittää huomiota erityisesti laatuun, turvallisuuteen, palveluiden yksilöllistämiseen, digitaaliseen markkinointiviestintään sekä kestävään matkailuun.
Lapin pitkäaikainen, tiivis ja aktiivinen verkostoyhteistyö on vienyt arjen turvallisuuden kehittämistä maakunnassa eteenpäin poikkeuksellisen tehokkaasti. Lappia pidetään edelläkävijäalueena, joka pilotoi kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin kirjattuaja tavoitteita.
Living Lab Pruntsi -hankeessa laaditaan älykkään asumisen kehittämis- ja oppimisympäristön toimintamalli Kemin kaupungin ikäystävälliselle asuinalueelle, Pruntsin kortteliin.
Henki ja elämä -hanke käynnistyi koronakriisin keskellä tammikuussa 2021. Hankeresilienssissä on löydettävissä samankaltaisia piirteitä kuin yhteisöresilienssissä.
JATKUMO-hankkeessa kehitetään palveluratkaisuja, jotta yrityksille suunnatut koulutuspalvelut olisivat helpommin saatavilla ja voisimme valtakunnallisesti tukea jatkuvan oppimisen tarvetta. Uusilla toiminta- ja palvelumalleilla ammattikorkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonta voi vastata yrityksien todellisiin alueellisiin tarpeisiin Suomessa.
Kiertotalouteen perustuva liiketoiminta voi olla kannattavaa siinä missä mikä tahansa muukin liiketoiminta. SERI-hankkeen toimeksiannot antoivat AMK-opiskelijoille suhteellisen vapaat kädet innovoida uutta liiketoimintaa resurssiviisauteen ja kiertotalouteen liittyen.
Uraohjauksella on tärkeä rooli korkeakoulutuksessa. Uraohjauksen kehittämishankkeissa on korostettu ohjauksen tulevaisuusorientaatiota, osaamis- ja vahvuusperustaisuutta sekä osaamisen työelämävastaavuutta. Opiskelijat kaipaavat ohjausta erityisesti työelämäsiirtymisissä ja omien vahvuuksiensa tunnistamisessa ja hyödyntämisessä. He toivovat käytännönläheistä työelämätietoa ja henkilökohtaista ohjausta.
Digitaitoihin liittyy myös medialukutaito ja terveyden lukutaito. OdigO-hankkeen ytimessä on ymmärrys siitä, että edistyneisiin digitaitoihin kuuluu myös taito auttaa ja ohjata muita digitaitoihin liittyvissä kysymyksissä.
Poronhoito on vanhin edelleen elinvoimaisista pohjoisen elinkeinoista. Poronhoitotyön osaamiseen kuuluu paljon hiljaista tietoa, jota opitaan, kun lapset kasvavat poronhoitotöissä ja vanhimmat osallistuvat töihin niin kauan kuin toimintakykyä riittää. Poronhoitajankin kohdalla kyse on kuitenkin ammatista, ja ammattitaitovaatimukset muuttuvat.
Porotalouden tulonmuodostumisen perusta ovat lihanmyynnistä saatavat tulot. Poroteurastuksessa syntyvät sivutuotteet eli kaikki lihan ohella porosta saatavat materiaalit tuovat mahdollisuuden lisäansioihin. Taljat rahaksi -hankkeessa poronomistajia aktivoidaan raakataljojen jalostamiseen.
Hankkeiden toteuttamisessa ei aina tietoisesti ajatella, että myös hankkeiden toteuttajat oppisivat niistä. KIELO-hankkeessa tehtiin toisin.
Local actors are key players in creating and implementing green growth and green innovations. The Green growth activities require a strong territorial approach that is supported and boosted by best practices from other regions. The GRUDE project focuses on arctic bioenergy, blue economy and sustainable societies.
This article aims to look at how can global education is a part of teaching at Lapland UAS and how can its results be seen. It provides a case study of former International Project Management specialization study programme and current training within KATOS project aiming to increase EU funded project competence among relevant regional stakeholders.
A shared coaching model and cooperatives boost entrepreneurship and reduce youth unemployment in the EU. In Lapland, the current availability of cooperative studies is low. Lapland UAS participated in the recently ended Cooperative Campus development project funded by Horizon Europe.
Knowledge sharing and acquisition forms the foundation for international collaboration during which knowhow is exchanged and new perspectives are gained. Lapland UAS has an established network of international partners and has been involved in various international activities to enhance its global reach and address the strategic issues concerning internationalisation.
The contact between tourists and products from Lapland ceases with the end of the trip and it is almost impossible to buy authentic Lappish goods from outside the region. An authentic, durable, and high-quality product made in Lapland has potential to be successfully marketed if it is available through modern sales channels.
Unless circular economy is explained in a way that is understandable, people may think it equals just recycling. Sea Lapland’s Resource Intelligence project challenges the region to think in cycles.
Industrial circular economy has become one of the Lapland’s top areas of expertise and an important part of Lapland’s smart specialisation strategy. The strengthening of circular economy has progressed from the operational phase to the implementation phase.
Health Africa Network comprises of eight Universities of Applied Sciences in the fields of Health Care, Social Work and Nutrition in Finland and two partner universities in Kenya and Uganda. Each year International Services of Lapland UAS provides exchange opportunities for students and staff of health care and social services.
Virtual Slaughterhouse is a new innovation. This learning environment can easily be adapted internationally for the slaughter of other animals, for example, sheep.
Field practice is perhaps the most efficient way for practical learning, but even in practical fields, theory and know-how concepts are relevant part of the education. In the Migael-project we have tackled on this issue from both perspectives, by creating gamified practices for both hands-on-training and teaching theoretical concepts.
DAS Kelo is an eight-storey student apartment building with a CLT structure, the first storey being made of concrete. It acts as a demonstration building in the Tall Wood project and LaplandUAS is researching it. For monitoring and collecting data, new-generation IoT sensors are used.