Ville Airas, Ins. (YAMK), lehtori, Älykäs rakennettu ympäristö, Lapin ammattikorkeakoulu
Suomen väestössä on ikääntyneitä pian enemmän kuin nuoria. Tämä haastaa meidät kehittämään yhteiskuntaa siten, että yksittäisten ihmisten elämänkaaret voivat olla pidempiä ja monimuotoisempia. Väestö keskittyy myös pitkällä aikavälillä yhä enemmän eteläiseen Suomeen ja muutamiin suuriin kasvukeskuksiin. (Dufva ym. 2026, 15, 22). Tällöin harvaan asutuilla alueilla, kuten Pohjois-Suomessa ja Lapissa, asutuksen ennustetaan harventuvan entisestään. Samaan aikaan luontokadon ja ilmastonmuutoksen seuraukset tulevat yhä selvemmin näkyviksi (Dufva ym. 2026, 43).
On selvää, että näitä isoja kysymyksiä ei voida ratkaista yksittäisillä toimenpiteillä. Myös rakennusalan tulee tarkastella vakiintuneita toimintatapojaan, jotta voimme turvata lastemme ja tulevien sukupolvien tulevaisuuden. Voisivatko siirrettävät tilaelementit olla yksi konkreettinen toimi matkalla kohti hyvää tulevaisuutta?
Kuljetettavaksi valmistettu – asuttavaksi tarkoitettu
Kuva 1. Tilaelementin asennuksen ja valmistamisen periaatekuva. Kuva on luotu tekoälyllä 16.3.2026, M365 Copilot GPT-5
Rakennus saa perusmuotonsa lattiasta, seinistä ja katosta. Kokonaisuuteen vaikuttavat lisäksi lukemattomat pienet yksityiskohdat sekä eriasteiset talotekniset järjestelmät. Syntyy ajatus, milloin rakennusta voisi ajatella tuotteena ja rakentamisen sijaan puhua kokoonpanosta, kuten teollisesti valmistettujen tuotteiden yhteydessä yleensä tehdään? Talokirjaa selatessa mielleyhtymä tuotekuvastoon on selkeä, mutta luokitellaanko talo tuotteeksi vai rakennukseksi, vai voisiko se mahdollisesti olla niitä molempia?
Tehdasolosuhteissa tuotettu tilaelementti voi olla kokonainen siirrettävä rakennus tai sen osa. Tilaelementit sisältävät tehtaalta lähtiessään väliseinät, valmiit sisäpinnat, kiintokalusteet sekä putki- ja viemäröinti-, ilmanvaihto ja sähkötyöt valmiiksi tehtynä. Pienten siirrettävien rakennusten kohdalla myös vesikattorakenteet voivat sisältyä tilaelementtiin. Tilaelementtien valmistaminen tehdasolosuhteissa haastaa perinteisen käsityksen työmaalla tapahtuvasta rakentamisesta- muodostaen erillisen palvelukokonaisuuden.
Tilaelementtien fyysiset mitat määräytyvät EU- ja ETA-valtioissa voimassa olevien kuljetussäädösten mukaisesti (Elinvoimakeskus 2026a, Elinvoimakeskus 2026b). Säädösten perusteella tilaelementin suositeltava leveys on enintään 4 metriä, korkeus enintään 3,2 metriä ja pituus 10–15 metriä. Mikäli mitat kasvavat näitä suuremmiksi, kuljetuskustannukset nousevat merkittävästi säädösten edellyttämien kuljetuksen aikaisten lisätoimenpiteiden seurauksena.
Yksilöllinen koti muuttuvan maailman tarpeisiin
Koti on moniulotteinen käsite, jossa yhdistyvät fyysiset, henkilökohtaiset sekä sosiaaliset ulottuvuudet. Mikään yksittäinen tekijä ei tee paikasta kotia ja kodin merkitykset vaihtelevat yksilöittäin. (Sixsmith 1986, 285). Perinteisesti yhteisessä kodissa on asunut useita henkilöitä. Nykyisin Suomessa on noin 1,3 miljoonaa yhden ihmisen taloutta, joka on noin 47 prosenttia asuntokuntien kokonaismäärästä (Dufva ym. 2026, 24). Kodin merkitys ihmiselle säilyy muuttumattomana, vaikka fyysisen koon tarve pienenee. Tilaelementit soveltuvat erinomaisesti kasvavaan pienempien asuntojen tarpeeseen.
Rakennusprojektin kokonaiskustannusten ennustettavuus on tärkeää rakennushanketta suunnittelevan henkilön talouden hallinnan kannalta. Teollisesti tilaelementeistä valmistettava koti tarjoaa asiakkaalle ennustettavat kustannukset, sillä tuotteen toimittava palveluntarjoaja vastaa koko toimitusketjun riskeistä- kaupan teosta aina valmiin tuotteen luovutukseen asti (Khan ym. 2023,1).
Tilojen tehokkaan käytön ja vakioinnin seurauksena pieneten rakennusten tilaratkaisut eivät kuitenkaan ole asumisen laadun kannalta täysin ongelmattomia. Esimerkiksi pienissä asunnoissa keittiö ja olohuone muodostavat usein yhteisen tilan, jolloin ne kilpailevat toistensa käyttötarkoituksesta. Tällöin keittiön kalusteiden, kuten ruokailuryhmän, tilantarve voi pienentää oleskelutilaa, jolloin sohvakaluston sijoittaminen muodostuu vaikeaksi. Ohjeistuksissa keittiö-, ruokailu- ja olohuonetiloja käsitellään erillisinä, vaikka käytännössä erityisesti pienissä asunnoissa ne ovat samassa tilassa. (Tervo ym. 2025, 90, 91.)
Yksittäisen ihmisen asumistarpeisiin ja niiden muuttumiseen vaikuttavat myös yksilöstä riippumattomat tekijät. Muun muassa maailmanjärjestys ja geopoliittiset jännitteet vaikuttavat yhä enemmän yksittäisen ihmisen elämään ja edellyttävät yhteiskuntaa varautumaan tulevaisuuden eri skenaarioihin (Dufva ym. 2026, 32). Kriisitilanteessa auttamisen tarve syntyy nopeasti ja se on ennalta arvaamatonta. Siirrettävät tilaelementtirakennukset voidaan ottaa käyttöön hätätila-, majoitus- tai terveyspalveluiden mahdollistamiseksi lyhyellä varoitusajalla apua tarvitsevien ihmisten välittömässä läheisyydessä.
Materiaalitehokkuus edistää ympäristön ja luonnon hyvinvointia
Ihmiskuntana olemme oman toimintamme seurauksena ylittäneet luonnon kantokyvyn rajat. Ilmastonmuutos ja luontokato eivät ole enää tulevaisuuden uhkakuvia, vaan todellisia ilmiöitä. Käynnissä olevan ympäristökriisin syveneminen on katkaistava seuraavien vuosien aikana. Kiertotalousaste on suomessa alhainen, mutta se ei tarkoita, että yritykset eivät toimisi jo tällä saralla.Uusien tuotteiden kiertotaloutta edistetään valitsemalla ratkaisuja, jotka tukevat koko elinkaaren hallintaa. Tällä hetkellä jo kierrossa olevat tuotteet puolestaan pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti (Dufva ym. 2026, 43, 48).
Puun käyttäminen rakennusmateriaalina vähentää rakentamisen ilmastolle haitallisten vaikutusten syntymistä. Suomen ympäristöministeriö on asettanut vuonna 2020 tavoitteen, jonka mukaan vuonna 2025 julkisesta rakentamisesta puurakentamisen osuus olisi 45 prosenttia. (ympäristöministeriö 2020). Tavoitteen täyttymistä arvioivaa selvitystä ei ole vielä julkaistu, mutta puun käyttäminen julkisten rakennusten materiaalina on lisääntynyt. Myös puurakenteisista teollisesti valmistetuista tilaelementeistä on rakennettu julkisia rakennuksia, kuten päiväkoteja, kouluja terveyskeskuksia ja kirjastoja.
Tilaelementtirakentaminen on ympäristön kannalta kestävämpi ratkaisu verrattuna perinteiseen paikallarakentamiseen. Tutkimusten mukaan tehdasvalmisteisten tilaelementtien tuotannossa materiaalihukka pienenee jopa 83 prosenttia (Zohourian ym. 2025, 8). Materiaalihukan vähentäminen on konkreettinen keino hidastaa luontokadon etenemistä ja edistää rakennusalan resurssien tehokasta käyttöä.
Kiertotalouden näkökulmasta katsottuna rakennukset tulisi suunnitella ja toteuttaa niin, että niiden käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä. Tilaelementeistä valmistetut kokonaisuudet mahdollistavat rakennusten uusiokäytön, vaikka käyttötarpeet muuttuvat. Elementit voidaan irrottaa, siirtää ja asentaa uudelleen erilaiseen käyttötarkoitukseen ilman merkittäviä rakenteellisia muutostöitä (Li ym. 2023, 1). Esimerkkinä tilaelementeistä valmistettujen rakennusten siirtämisestä lähialueellamme voidaan pitää Pyhäjoen ydinvoimatyömaalle rakennettujen asuntojen siirtämisestä kausityöntekijöiden vuokrakäyttöön Rukalle (Ruuska 2026, 2–3).
Laadukasta ja tehokasta rakentamista teollisin menetelmin
Teollinen tuotantomalli mahdollistaa yhtenäisen prosessin, jossa yksi toimija vastaa tuotteen etenemisestä myynnistä aina luovutukseen asti. Taloudellisesti kannattava tilaelementtituotanto edellyttää suunnitteluratkaisujen standardointia, tuotantolinjan rakentamista ja työmaalla tapahtuvien toimintojen optimointia (Karjalainen ym. 2025, 3625). Kehittyneellä tuotantolinjalla rakennettava tilaelementti siirtyy kokoonpanolinjalla työpisteeltä toiselle samaan tapaan kuin autoteollisuudessa.
Teollisessa tuotannossa jokainen tilaus etenee tuotantoon ennalta määrätyn prosessin mukaisesti. Prosessissa voidaan hyödyntää vakioitujen suunnitelmien mukaisia esivalmisteita ja saavuttaa kokoonpanolinjalla valmistuvalle tuotteelle lyhyt läpimenoaika (Olhager 2003, 321–322). Teollisesti valmistettujen puurakenteisten tilaelementtien standardoitu tuotanto parantaa rakentamisen laatua ja tehokkuutta. Tämä näkyy perinteiseen rakentamiseen verrattuna noin puolet lyhyempänä rakennusaikana ja jopa viidenneksen säästönä kokonaiskustannuksissa (Zohourian ym. 2025, 8).
Teollisen tuotannon aloittaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Siihen olennaisesti kuuluvat liukuhihnamainen ajattelutapa ja prosessien optimointi ovat usein rakennusalan tarpeisiin vaikeasti sovellettavia (Jensen ym. 2015, 161). Yhtenä syynä tähän voidaan nähdä rakennettavien kohteiden erilaisuus ja yksilöllisyys. Lisäksi teollisesti valmistettavalla tuotteella pitää olla riittävän suuri kysyntä, jotta tuotannon aloittaminen on kannattavaa. Perinteiseen rakentamiseen verrattuna teollisen tuotannon käynnistämisen haasteena ovat myös suuret alkuinvestoinnit, kuljetusten monimutkaistuminen sekä rajallinen suunnittelujoustavuus (Zohourian ym. 2025, 19).
Tie kohti kestäväpää rakentamista
Ilmastonmuutos aiheuttaa arktisen alueen luontoon merkittäviä ja palautumattomia muutoksia, joiden pysäyttäminen edellyttää koordinoituja toimia (Malik ym. 2025, 1). Kestävä tulevaisuus syntyy yksittäisistä toimista. Siirrettävien rakennusten teollisen tuotannon lisäämisellä voidaan parantaa rakentamisen taloudellisuutta ja laatua sekä vähentää rakentamisesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta.
Lapin alueella on tällä hetkellä käynnissä useita matkailukohteisiin liittyviä hankkeita, jotka toteutetaan erillisiä majoitusyksiköitä käyttäen (Haapakangas 2025, 8–9). Teollisen rakentamisen periaatteet ovat hyvin sovellettavissa tämän tyyppiseen rakentamiseen. Olisiko matkailurakentamisen avulla löydettävissä riittävän suuri kysyntä taloudellisesti kannattavan teollisen tilaelementtituotannon käynnistämiseksi?
Perinteisessä projektikohtaisessa rakentamisessa työ ei ole paikkasidonnaista, mikä johtaa usein liikkuvaan työhön työmaan vaihtuessa säännöllisesti. Tämä korostuu erityisesti Pohjois-Suomessa, missä työmaiden väliset etäisyydet voivat olla satoja kilometrejä. Asutuskeskuksen läheisyydessä toimivalle tilaelementtejä tuottavalle tehtaalle työvoimaa on helpompi saada, koska työ tehdään samassa paikassa päivittäin. Tämä on myös yritykselle taloudellisesti kannattavaa, koska työntekijöiden majoituksien ja matkustuksesta tulevien kulujen osuus vähenee merkittävästi.
Siirrettävien rakennusten teollinen valmistaminen edellyttää perinteisestä rakentamisen palvelutarjonnasta poikkeavan, vakioidun palvelukokonaisuuden kehittämistä, jossa tuotteen suunnittelun lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet. Lopputuloksena tällainen malli tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden edistää tavoitteellista työtä kohti parempaa tulevaisuutta.
Korkeakouluilla on merkittävä vaikutus alueen elinkeinoelämän kehittämisessä. Koulutus perustuu opetussuunnitelmaan, jonka jatkuvalla kehittämisellä varmistetaan koulutuksen laatu, ajantasaisuus ja vaikuttavuus (Huusko 2025, 1). Lapin ammattikorkeakoulun ja Centria-ammattikorkeakoulun toteuttama yhteishanke TROK – teollisen rakentamisen osaamisen kehittäminen tukee yritysten siirtymistä kohti teollisen rakentamisen toimintaperiaatteiden mukaista toimintaa. Hanke tuottaa haastattelujen perusteella esiin nousseiden kehitystarpeiden pohjalta koulutusmateriaalia, jota voidaan hyödyntää opetussuunnitelmatyössä.
Lähteet
Dufva, M., Kiiski-Kataja, E. & Lähdemäki-Pekkinen, J. 2026. Megatrendit 2026: Kohti uutta yhteiskuntasopimusta. Sitra. Viitattu 16.3.2026. https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2026/
Elinvoimakeskus 2026a. Milloin erikoiskuljetuslupaa ei tarvita EU- ja ETA-valtiossa rekisteröidylle ajoneuvolle. 2.1.2026. Viitattu 16.3.2026. https://elinvoimakeskus.fi/documents/d/elinvoimakeskus/milloin_erikoiskuljetuslupaa_ei_tarvita_eu-_ja_eta-valtiossa_rekisteroidylle_ajoneuvolle_02-01-2026
Elinvoimakeskus 2026b. Suurimmat sallitut mitat Suomessa kuljetettaessa ajoneuvoa normaaliliikenteessä. 2.1.2026. Viitattu 16.3.2026. https://elinvoimakeskus.fi/documents/d/elinvoimakeskus/-suurimmat_sallitut_mitat_suomessa_kuljetettaessa_ajoneuvoa_normaaliliikenteessa-_2026-01-02_-1
Haapakangas, T. 2025. Lapissa ainakin yli 60 resorttia. Lapinkansa 3.11.2025, 8-9.
Huusko, M. 2025. Opetussuunnitelmatyön kehittäminen korkeakouluissa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 10:2025. Viitattu 13.4.2026. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_T1025.pdf
Jensen, K., Nielsen, K. and Brunoe, T. 2015. Application of Mass Customization in the Construction Industry. Advances in Production Management Systems: Innovative Production Management Towards Sustainable Growth, 161-168. Viitattu 16.3.2026. https://doi.org/10.1007/978-3-319-22756-6_20
Karjalainen, M., Ilgın, H. E. & Pajunen, S. 2025. Case studies from Finland: improving the productivity of industrial wood apartment building construction. World Conference on Timber Engineering 2025: Advancing Timber for the Future Built Environment, 3619-3627. Viitattu 16.3.2026 https://doi.org/10.52202/080513-0444
Khan, A., Yu, R., Liu, T., Gu, N. & Walsh, J. 2023. Volumetric Modular Construction Risks: A Comprehensive Review and Digital-Technology-Coupled Circular Mitigation Strategies. Sustainability, Volume 15 Nro 8,7019 (2023). Viitattu 16.3.2026. https://doi.org/10.3390/su15087019
Li, J., Andersen, L. V. & Hudert, M. M. 2023. The Potential Contribution of Modular Volumetric Timber Buildings to Circular Construction: A State-of-the-Art Review Based on Literature and 60 Case Studies. Sustainability, Volume 15 Nro 23,16203 (2023). Viitattu 16.3.2026. https://doi.org/10.3390/su152316203
Malik, I. H., Ahmed, R., Ford, J. D., & Hamidi, A. R. 2025. Arctic Warming: Cascading Climate Impacts and Global Consequences. Climate, Volume 13 Nro 5, (2025). https://doi.org/10.3390/cli13050085
Olhager, J. 2003. Strategic positioning of the order penetration point. International Journal of Production Economics. Volume 85 Nro 3 (2003), 319–329. Viitattu 16.3.2026. https://doi.org/10.1016/S0925-5273(03)00119-1
Ruuska, H. 2026. Ydinvoimalta käyttämättä jäänyt talo tulee Rukalle. Koillissanomat 23.1.2026, 2-3.
Sixsmith, J. (1986). The meaning of home: An exploratory study of environmental experience. Journal of Environmental Psychology, Volume 6 Nro 4 (1986), 281–298. Viitattu 16.3.2026. https://doi.org/10.1016/S0272-4944(86)80002-0
Tervo, A., Meriläinen, S. & Lilius, J. 2025. Floor plan analysis of kitchens and dining areas in small urban homes. Nordic Journal of Architectural Research, Volume 37 Nro 2 (2025), 71-100. Viitattu 16.3.2026. https://arkitekturforskning.net/na/article/view/1408
Ympäristöministeriö 2020. Yhä useampi julkinen rakennus on pian rakennettu puusta – tavoitteet puun käytölle julkisessa rakentamisessa asetettu. Tiedote 8.9.2020. Viitattu 16.3.2026 https://ym.fi/-/yha-useampi-julkinen-rakennus-on-pian-rakennettu-puusta-tavoitteet-puun-kaytolle-julkisessa-rakentamisessa-asetettu#:~:text=Tavoiteltu%20puurakentamisen%20markkinaosuus%20kaikesta%20julkisesta%20uudisrakentamisesta%20on,vuonna%202022%20ja%2045%20%25%20vuonna%202025.
Zohourian, M., Pamidimukkala, A., Kermanshachi, S. & Almaskati, D. 2025. Modular Construction: A Comprehensive Review. Buildings, Volume 15 Nro 12 (2025). Viitattu 16.3.2026. https://doi.org/10.3390/buildings15122020
Asiasanat: rakentaminen, rakennusteollisuus, puurakentaminen moduulirakentaminen, kiertotalous, ympäristö, työllisyys