Digiosaaminen tulevaisuuden terveyspalveluissa 

Lataa PDF-tiedosto

Marika Kunnari, TtT, YTM, osaamispäällikkö, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu 

Outi Tieranta, TtM, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu

 

Terveyspalvelut muutoksessa

Väestön nopean ikääntymisen myötä terveyspalvelujen tarve on kasvanut ja jatkaa kasvuaan Suomessa. Samaan aikaan väestöllisen huoltosuhteen muutos aiheuttaa epätasapainoa terveydenhuollon palvelujen tuottajien ja palveluja tarvitsevien välillä (Suomen virallinen tilasto 2012).

Tämän päivän ja tulevaisuuden yksi suurimpia haasteita terveyspalvelujen tarpeisiin vastaamisessa on hoitotyön työvoimapula. Hoitajia siirtyy pois työelämästä eläköitymisen vuoksi enemmän kuin heitä ehditään kouluttaa tilalle. Lähes puolet työssä olevista sairaanhoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä. (Hahtela 2019.) Samaan aikaan keskustellaan siitä, millä henkilökuntamäärällä eli hoitajamitoituksella pystytään vastaamaan autettavien tarpeisiin laadukkaasti ja turvallisesti.

Vaikka hoitajapula on selvä ongelma koko Suomessa, ei se kuitenkaan jakaudu tasaisesti koko maahan. Suomessa tulee olemaan suuria alueita, joissa pula hoitajista on suurempi ja hoitajia ei saada lainkaan. Näitä alueita ovat erityisesti väljästi asutut alueet. Yksi näistä on Pohjois-Suomi, jossa ikääntyminen on voimakkaampaa kuin muualla Suomessa. (Rissanen 2019.)  Tulevaisuuden terveyspalveluiden on otettava huomioon tämä asia omassa toiminnassaan ja kyettävä vastaamaan alueen tarpeisiin.

Digitalisaatio terveyspalveluissa

Yksi merkittävä vastaus pohjoisenkin Suomen hoitajapulaan on digitalisaation hyödyntäminen hoitotyössä. Digitalisaatio on laaja käsite, joka liittyy sekä tietoteknisiin ratkaisuihin (ICT-ratkaisut) että digitaalisiin eli sähköisiin palveluihin ja välineisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan digitalisaatiossa on kyse toimintatapojen uudistamisesta, palveluiden sähköistämisestä sekä sisäisten prosessien digitalisoinnista. Kyse on siten “isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla”. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016.)

Digitalisaation laajeneminen uusille alueille aiheuttaa muutoksia toimintatavoissa, jotka voidaan kokea haastavina ja vaikeasti hallittavina. Onnistunut muutos edellyttää selkeitä tavoitteita, asiakkaiden ja työntekijöiden mukaan ottamista suunnitteluun sekä hyvin johdettuja muutosprosesseja ja toimenpiteitä. (Saario 2019.) Digitalisaation avulla sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan tuottaa uusilla tavoilla ja aiempaa tehokkaammin.  Sosiaali- ja terveysalan digitalisaation tavoitteena on muun muassa yhdenvertaistaa palveluiden saavutettavuutta, keskittää tietojen keräämistä sekä tarjota kansalaisille mahdollisuuksia oman terveyden seurantaan ja edistämiseen. Digi-palvelut antavat jatkossa kansalaisille nykyistä paremmat mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää itse omaa hyvinvointiaan, terveyttään ja toimintakykyään. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016.)

Työntekijöiden kannalta digitalisaation yhtenä tavoitteena on se, että tietojärjestelmät ja uudet digipalvelut (sähköiset palvelut) tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia mahdollisimman hyvin heidän omassa työssään (Hyppönen & Ilmarinen 2016). Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat terveydenhuollon ammattilaisille nopean ja ajantasaisen asiakkaan hyvinvointiin liittyvien tietojen hyödyntämisen kaikissa asiakkaalle palveluja antavissa organisaatioissa nykyistä helpommin (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016). Teknologian käyttöönotto mahdollistaa lisäksi palvelujen laajemman tarjonnan ja tavoitettavuuden myös syrjäseuduilla (Paakki & Varila 2019). Digitalisaatio auttaa siten luomaan paremmat ja luotettavammat palvelut hyvään elämään ihmisten eri elämänvaiheissa (Valtiovarainministeriö 2019).

Digitalisaatiossa on huolehdittava siitä, että asiakas on aina palvelun keskiössä. Palvelujen tulee olla työtä helpottavia ja tasavertaisesti saatavilla kaikille palvelujen käyttäjille. Digitalisaation integroiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitoprosesseihin vaatii hoitohenkilökunnalta uudenlaista ajattelua ja osaamista. Suurin osa tällä hetkellä työelämässä olevista terveydenhuollon ammattilaisista on suorittanut ammatillisen tutkintonsa ennen digiosaamisen sisällyttämistä heidän perustutkintoonsa. Sairaanhoitajakoulutuksissa sähköisten terveyspalveluiden osaamisen vaatimukset on otettu huomioon sairaanhoitajakoulutuksen osaamisalueissa vasta viime vuosina (Eriksson, Korhonen, Merasto, Moisio 2015). Näin ollen digiosaamisen mahdollistamiseen vaaditaan koulutusorganisaatioiden voimakasta panostusta myös täydennyskoulutuksen näkökulmasta.

Terveyspalveluihin liittyvän digiosaamisen varmistaminen Lapin ammattikorkeakoulussa

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on vahvistaa monipuolista alueellista koulutus- ja TKI-toimintaa alueen toimijoiden tarpeisiin. Koulutuksen suunnittelussa tulee kyetä tunnistamaan tulevaisuuden tarpeet, jotta sillä voidaan vastata yhteiskunnan muutostarpeisiin. Lapin AMKin sairaanhoitajakoulutuksessa painotetaan etä- ja digipalveluihin sekä palveluohjaamiseen liittyvää erityisosaamista. Tällä varmistetaan opiskelijan osaaminen kohdata sosiaali- ja terveysalan uudenlainen potilas- ja asiakaskunta, joka toimii ympärivuorokautisesti sähköisissä verkoissa ja erilaisissa virtuaalisissa yhteisöissä. (Opintopolku.fi 2019.) Opetussuunnitelmassa on huomioitu Sairaanhoitajaliiton sähköisten palveluiden strategiassa vuosille 2015-2020 sairaanhoitajan koulutuksen kompetensseihin esitetyt hoitotyön tiedonhallinnan sekä sähköisten terveyspalvelujen osaamisen sisällöt (Eriksson ym. 2015).

Opetussuunnitelman lisäksi opetukseen vahvasti integroitu hanketoiminta vastaa osaltaan digitalisaation vaatimuksiin. Lapin AMK on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemissa valtakunnallisissa Yleissairaanhoitajan kliinisen osaamisen arviointi (yleSHarviointi) ja Sotepeda24/7 -hankkeissa, joissa molemmissa tavoitteena on vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin. YleSHarvointi-hankkeessa tarkoituksena on kehittää sairaanhoitajakoulutuksen kliinisen osaamisen ja sairaanhoitajan ydinosaamisen arviointia valtakunnallisesti. Yhtenä toimenpiteenä päivitetään sairaanhoitajakoulutuksen osaamislausekkeet, joissa digitaalisuuden tuomat osaamistarpeet on määritelty yhteistyössä Sotepeda24/7-hankkeen kanssa. Osaamislausekkeet ovat luettavissa blogissa https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/.

Sotepeda24/7-hankkeen tavoitteena on vahvistaa eri alojen opettajien, opiskelijoiden ja ammattilaisten osaamista sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palvelujen ja rakenteiden käyttämisessä, johtamisessa ja kehittämisessä (Sotepeda24/7 2018-2020). Molemmissa OKM:n hankkeissa korostuu verkko-oppimisen ja digitaalisuuden hyödyntäminen opetuksessa jo koulutuksen aikana. Näin ollen opiskelijoiden perusdigitaidot kehittyvät oppimisen ohessa.

Työvoiman osaaminen siirtyy tutkintoon johtavan koulutuksen kautta kuitenkin viiveellä, minkä vuoksi työelämässä jo oleville tulee olla mahdollisuus päivittää osaamistaan muun muassa täydennyskoulutuksilla. Lapin AMKissa on käynnissä Osaamisen Mahdollistaminen Digitaalisissa Hyvinvointipalveluissa (OmaDigi) –hanke (ESR), jossa tavoitteena on kehittää hyvinvointialan digitaalisten palveluiden ja välineiden käyttöön liittyvää hoitotyön ammattilaisten digiosaamista ja siihen liittyvää koulutusta. Hankkeessa toteutetaan koulutuksia eri organisaatioissa pilotoiden erilaisia digiosaamisen vahvistavia pedagogisia malleja kohdeorganisaatioiden tarpeiden mukaisesti. Pilotointien tuloksena tuotetaan koulutussisältöjä, joita voidaan hyödyntää jatkossa digiosaamisen kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Edellä kuvatut hankkeet edesauttavat osaltaan kehitystä, jonka mukaan Lapin AMKin Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä panostetaan jatkossa vahvaan asiantuntijuuden kehittämiseen hoitotyöhön liittyvän digiosaamisen (esim. etähoitokoulutus ja hajautetut simulaatioympäristöt) parissa. Digiosaamiseen liittyvät sisällöt onkin nostettu ryhmän osaamiskärjeksi, jonka osalta jatkossa tavoitellaan asemaa sekä kansallisen että kansainvälisen tason huipulla. Tätä kehitystä edistetään jo meneillään olevassa Innovative Nurse (IN) sairaanhoitajakoulutuksessa, joka toteutetaan digitalisaatiota hyödyntäen pääosin etäopintoina. Kyseessä on Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella rahoittama koulutus, jonka tavoitteena on turvata korkean osaamisen työvoiman saatavuutta ja uusintamista erityisesti osaajapula-aloilla ja väljästi asutuilla alueilla. Tässä yhteydessä vahvistetaan sairaanhoitajaopiskelijoiden digiosaamista koko koulutuksen ajan. Innovative Nurse (IN) -koulutuksesta saatujen kokemusten perusteella myös sairaanhoitajien perustutkintokoulutuksissa siirrytään jatkossa aiempaa enemmän tulevaisuuden terveyspalveluiden edellyttämään digiosaamista vahvistavaan koulutusmalliin. Näin tehdään hyvän hoitotyön ja kyseisten palveluiden laadun varmistamiseksi, ei sen kustannuksella.

Lähteet

Eriksson, E., Korhonen, T. Merasto, M. & Moisio. E.-L.2015. Teoksessa Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalveluiden strategia vuosille 2015-2020. Viitattu 6.10.2019. Osoitteessa: https://sairaanhoitajat.fi/wpcontent/uploads/2016/01/S%C3%84HK%C3%96ISET_TERVPALV_STRATEGIA.pdf

Hahtela, N. 2019. Sairaanhoitajien työolobarometri 2018. Viitattu 20.9.2019. Osoitteessa: https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2019/01/tyoolobarometri_2018_web.pdf

Hyppönen, H. & Ilmarinen, K. 2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 29.9.2019. Osoitteessa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131301/URN_ISBN_978-952-302-7398.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Opintopolku.fi. 2019. Sairaanhoitaja (AMK), Rovaniemi. Viitattu 4.10.2019. Osoitteessa: https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.10979207049

Paakki, T. & Varila, R. 2019. Osatyökykyisen hoitohenkilökunnan kokemus etähoivan merkityksestä työtyytyväisyyteen. Teoksessa M. Kunnari (toim.). Etätyön monet mahdollisuudet. Viitattu 2.10.2019. Osoitteessa: https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=870c85a8-19ae-4d30-90a1-70ea8f26b649

Rissanen, A. 2019. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen aiheuttavat haasteita kunnille. Viitattu 15.9.2019. Osoitteessa: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli//asset_publisher/10623/vaeston-ikaantyminen-ja-keskittyminen-aiheuttavat-haasteita-kunnille

Saario, M. 2019. Digitalisaatio sallii asioiden tekemisen uudella tavalla – Onnistunut muutos rakentuu alan asiantuntemuksesta. Viitattu 6.10.2019. Osoitteessa: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/digitalisaatio-sallii-asioiden-tekemisen-uudella-tavalla-onnistunut-muutos-rakentuu-alan-asiantuntemuksesta

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Viitattu 6.10.2019. Osoitteessa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025.pdf

Sotepeda24/7 2018-2020. Viitattu 6.10.2019. Osoitteessa: http://sotepeda247.fi/hanke/

Suomen virallinen tilasto. 2012. Väestöennuste. Viitattu: 7.10.2019. Osoitteessa: http://www.stat.fi/til/vaenn/2012/vaenn_2012_2012-09-28_tie_001_fi.html

Valtiovarainministeriö. 2019. Julkisen hallinnon digitalisaatio. Viitattu 15.9.2019. Osoitteessa: https://vm.fi/digitalisaatio

 

 

Asiasanat: terveyspalvelut, digitalisaatio, hoitotyö, koulutus

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *