Jenny Kilpeläinen, YTM, lehtori, Vastuulliset palvelut Lapin ammattikorkeakoulu
Johdanto
Lapin matkailussa eletään parhaillaan voimakasta kasvun aikaa. Koronavuosista toivuttiin ennätysvauhtia, matkailijamäärät kasvavat, tekoäly kehittyy vauhdilla ja asiakaskunta moninaistuu, mikä muuttaa sekä palvelujen kysyntää että laatuvaatimuksia (Lapin liitto 2026.) Samaan aikaan kestävän matkailun tavoitteet ja yritysten vastuullisuustyö on entistä tärkeämpää. Matkailussa tarkastellaan kestävyyttä kolmen ulottuvuuden kautta: ekologinen, taloudellinen ja sosio-kulttuurinen vastuullisuus, joista jälkimmäiseen esteetön matkailu linkittyy.
Esteetön matkailu on matkailua, joka on suunniteltu palvelemaan mahdollisimman monenlaisia ihmisiä ja erilaisia toimintakyvyn tarpeita. Sen tavoitteena on, että jokaisella olisi yhtäläiset mahdollisuudet matkustaa, liikkua itsenäisesti, kokea elämyksiä ja saada tarvitsemansa palvelut ilman esteitä. (Ambrose 2011.) Esteettömyys ei liity vain fyysisiin tiloihin, vaan on osa koko matkaketjua vaatien kokonaisvaltaista palvelumuotoilua ja monialaista osaamista. Esteettömyydessä otetaan huomioon liikkumisen lisäksi myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen ja kommunikaatioon liittyvät asiat (Invalidiliitto 2026). Matkailussa esteettömyyttä on määritelty usein kolmen ulottuvuuden kautta: fyysinen, viestinnällinen ja sosiaalinen esteettömyys (Huovinen & Jutila 2015).
Kehittämällä esteettömyyttä lisätään yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuus on yksi keskeisimpiä ihmis- ja perusoikeuksia. Se on lupaus siitä, että jokaisella on oikeus kokea turvallisuutta, itsenäisyyttä ja osallisuutta (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2026). Esteettömyys koskettaa meitä kaikkia – ei vain tiettyjä ihmisryhmiä. Jokainen meistä kohtaa elämänsä aikana tilanteita, joissa toimintakyky vaihtelee ja ympäristön saavutettavuus nousee ratkaisevaan rooliin. Henkilöille, joille toimintakyky on rajoittunut pysyvästi tai tilapäisesti, esteettömyys on välttämättömyys – ei valinnaista luksusta. Esteettömyys on avain onnistuneeseen asiakaskokemukseen (Tuohioja 2025). Esteettömistä palveluista hyötyvät kaikki.
Ennakointi on entistä tärkeämpää, kun globaalit markkinamurrokset kuten geopoliittiset muutokset, ekologinen romahdus ja talouden uudet realiteetit muovaavat toimintaympäristöämme (Sitra 2026). Matkailutrendeiksi tunnistetaan muun muassa kestävä matkailu, aidot elämykset, digitaaliset ratkaisut kuten tekoäly, inklusiivisuus sekä terveys ja turvallisuus. (Ollila 2026.) Siksi tulevaisuuden palveluliiketoiminnassa tulisi olla läpileikkaavana ajatusmallina yhdenvertaisuus, saavutettavuus ja käyttäjälähtöinen suunnittelu osana demokratian vahvistamista Suomessa ja Euroopassa (Sitra 2026, 35–36).
Tämä artikkeli pohjautuu Lapin ammattikorkeakoulussa tehtyyn selvitykseen Lapin esteettömän matkailun nykytilasta (Kugapi, Kilpeläinen, Hiltunen & Strand 2026). Keväällä 2026 julkaistava nykytilaselvitys kokoaa ensimmäistä kertaa kattavan kuvan Lapin esteettömän matkailun nykytilasta. Selvitys toteutettiin kyselytutkimuksena ja aineistoa laajennettiin haastatteluilla matkailuyrityksissä sekä järjestöissä ja yhdistyksissä Lapissa. Lisäksi tarkasteltiin, miten esteetön matkailu näkyy matkailustrategioissa ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa. Selvitys osoittaa, että vaikka Lapissa on jo otettu merkittäviä askelia esteettömyyden edistämisessä, kokonaisuutta luonnehtii edelleen hajanaisuus sekä tiedon ja ymmärryksen puute. Samalla selvitys osoittaa selkeän potentiaalin: Lapilla on alueena kaikki edellytykset profiloitua esteettömän matkailun edelläkävijäksi.
Esteettömyyden nykytila Lapin matkailussa
Lapin matkailussa esteettömyys otetaan huomioon usein minimitasolla
Selvityksen perusteella Lapin matkailualalla esteettömyys toteutuu monin paikoin kohtalaisesti, mutta kehittämistä tarvitaan fyysisissä ympäristöissä, digitaalisissa palveluissa ja asiakaskohtaamisissa. Fyysisen esteettömyyden osalta monet yritykset ovat toteuttaneet perusratkaisuja, kuten esteettömän wc-tilan tai esteettömän sisäänkäynnin. Kyselyyn osallistuneet yritykset arvioivat kuitenkin oman fyysisen esteettömyytensä vain kohtuulliseksi ja koko matkailualueen taso arvioitiin vielä tätäkin alhaisemmaksi. Lapin vaihtelevat talviolosuhteet vaikeuttavat esteettömyyden ylläpitämistä, ja osa yrityksistä toi esiin esimerkiksi lumen ja jään aiheuttamia haasteita kulkuväylien ylläpidossa.
Fyysisten ratkaisujen rinnalla korostui digitaalisten palvelujen saavutettavuus. Selvityksessä nousi esiin, että esteettömyystiedon puute on yksi suurimmista esteistä matkapäätöksen tekemiselle. Vain harva yritys tarjoaa verkkosivuillaan riittävän selkeää ja yksityiskohtaista tietoa tilojensa ja palveluidensa esteettömyydestä. Hankkeessa mukana olleet kokemusasiantuntijat korostavat, että matkailijan kannalta on tärkeää saada selkeä kokonaiskuva kohteesta jo ennen matkaa, ja jopa tieto esteellisistä ratkaisuista koettiin paremmaksi kuin tiedon puute.
Kuva 1. Laskettelija laskettelukelkalla avustajan kanssa (Lähde: Yhdenvertainen ja esteetön Lappi hanke)
Asenteiden ja kehittämishalukkuuden näkökulmasta yritykset kokivat olevansa valmiita kehittämään toimintaansa, mutta koulutuksen ja osaamisen puutteet olivat selkeä kehittämisen kohde. Henkilöstöä ei aina ole perehdytetty kohtaamaan erilaisia asiakkaita, eikä ymmärrys esimerkiksi näkemisen tai kuulemisen rajoitteista aina ole riittävää. Monet toimijat kertoivat kuitenkin olevansa motivoituneita kehittämään osaamistaan ja halusivat oppia lisää erityisryhmien kohtaamisesta ja palveluiden muotoiluista käyttäjälähtöisesti.
Kehittämisen haasteet yrityksissä
Selvityksessä nousi esiin useita haasteita, jotka hidastavat esteettömyyden edistämistä. Yritysten tilojen fyysiset rajoitteet koettiin merkittäväksi esteeksi. Osa toimii vuokratiloissa, jolloin rakenteelliset muutokset eivät ole yksinkertaisia tai päätöksenteko on monivaiheinen. Lisäksi esteettömien palvelujen kysyntä koettiin edelleen vähäiseksi, mikä vähensi yritysten halukkuutta tehdä investointeja. Kysynnän vähäisyys on kuitenkin usein seuraus tiedon puutteesta, sillä usein juuri tiedon puute estää asiakkaita löytämästä esteettömiä palveluja ja kysyntä jää siten näkymättömäksi.
Taloudellisten resurssien rajallisuus tunnistettiin vastaajien joukossa haasteeksi. Esteettömyyden kehittäminen edellyttää usein muutostöitä, henkilöstöresursseja tai investointeja. Yrityksillä ei aina ole tietoa saatavilla olevista tukimuodoista tai siitä, millaiset muutokset ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavia. Lisäksi esteettömän kuljetuksen vähäinen tarjonta Lapissa vaikeuttaa esteettömän matkaketjun rakentumista, mikä voi lopulta estää matkalle lähdön kokonaan.
Yleisesti voidaan todeta, että matkailuyrityksissä on verrattain vähän tietoa esteettömyydestä. Yritysten olemassa olevissa verkostoissa ei ole riittävästi osaamista tai ymmärrystä esteettömyyden kehittämiseen. Lapin matkailun voimakkaan kasvun aikana on vaarana, että sosiaalisen vastuullisuuden teemat kuten esteettömyys ja yhdenvertaisuus jäävät huomiotta, jos tavoitteet ovat ensisijaisesti taloudellisessa kasvussa.
Esteettömässä matkailussa on liiketoimintapotentiaalia
Selvitys osoittaa, että esteettömyys tarjoaa Lapille huomattavia mahdollisuuksia myös taloudellisesta näkökulmasta. Yleisesti kansainvälisten arvioiden mukaan esteettömän matkailun markkina kasvaa nopeasti liittyen esimerkiksi demografisiin muutooksiin. Asiakasryhmänä se on sitoutunutta, lojaalia ja usein keskimääräistä suurempaa matkaseuruetta liikuttavaa. Lapin vahvuudet, kuten luontoon perustuvat elämykset, turvallisuus ja ympärivuotiset aktiviteetit, tukevat hyvin esteettömän matkailun kehittämistä.
Liiketoimintapotentiaalin näkökulmasta esteettömyys tarkoittaa kokonaisvaltaista palvelupolun tarkastelua. Tämä sisältää fyysisen ympäristön lisäksi digitaalisen saavutettavuuden, viestinnän selkeyden, palveluiden esteettömyyden ja henkilökunnan osaamisen. Esteettömyys on osa yksittäistä palvelua, mutta myös koko matkaketjua.
Selvityksen perusteella matkailu- ja kuntoutusalan yhteistyö avaa uudenlaisia mahdollisuuksia. Kuntoutusalan ammattilaisilla on laaja ymmärrys toimintakyvyn tuesta ja turvallisesta liikkumisesta, kun taas matkailuala tarjoaa kokemuksellisia palveluita ja vahvan alueellisen infrastruktuurin. Yhdistämällä nämä kaksi kokonaisuutta voidaan rakentaa kokemuksia, jotka ovat sekä elämyksellisiä että saavutettavia. Esteettömyydestä hyötyvät kaikki, mutta toisille se on toimintaedellytys.
Kuva 2. Sokea nainen kuuntelee audio-opastetta museossa (Lähde: Yhdenvertainen ja esteetön Lappi hanke)
Kehittämisen suunta Lapin matkailuyrityksissä
Nykytilaselvityksen perusteella esteettömyyden kehittäminen Lapin matkailussa edellyttää ennen kaikkea selkeitä, käytännönläheisiä toimintatapoja, joiden avulla sekä yritykset että matkailualueet voivat vahvistaa työtään esteettömyyden edistämisessä.
Ensimmäinen askel on yhtenäisen ja luotettavan esteettömyystiedon tuottaminen. Yritysten olisi tärkeää varmistaa, että verkkosivut ovat selkeät, luettavat ja käytettävät. Saavutettavuus voi tarkoittaa esimerkiksi riittäviä kontrasteja, selkeää navigointia, alt-tekstien lisäämistä kuviin sekä mahdollisuutta tarkastella esteettömyystietoja yhdestä koontisivusta. Yritysten kannattaa kuvata verkkosivuillaan yksityiskohtaisesti, millaisia palveluja ja tiloja ne tarjoavat ja miten ne soveltuvat erilaisille asiakkaille. Tämän ei tarvitse olla täydellinen tai virallinen selvitys, vaan rehellinen ja systemaattinen kuvaus esimerkiksi kulkureiteistä, oviaukkojen leveydestä, valaistuksesta, wc-tiloista ja mahdollisista rajoitteista. Hankkeeseen osallistuneet kokemusasiantuntijat painottavat, että jo tieto esteellisistä ratkaisuista koetaan arvokkaaksi, sillä se mahdollistaa matkailijalle realistisen suunnittelun ja vähentää epävarmuutta ennen matkaa.
Toinen keskeinen kehittämisen kohde sisällyttää esteettömyys vahvemmin osaksi strategista suunnittelua kuten Euroopassa on tehty (Euroopan komissio 2022). Selvityksen mukaan esteettömyys ei vielä näy riittävästi Lapin matkailustrategioissa, vaikka matkailun kasvu vaikuttaa koko alueen elinvoimaan ja paikallisyhteisöihin. Matkailun alueorganisaatioiden ja kuntien kannattaa huomioida esteettömyys osana matkailun kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteita, jotta työlle syntyy selkeä suunta, resursointi ja jatkuvuus. Strateginen sitoutuminen antaa myös yrityksille viestin siitä, että esteettömyys on tärkeä osa alueen matkailubrändiä ja kilpailuetua.
Kolmantena kehittämisen osa-alueena voidaan nostaa henkilöstön osaaminen ja asenteet. Selvityksen mukaan monissa yrityksissä motivaatio esteettömyyden kehittämiseen on vahva, mutta henkilökunnalla ei aina ole riittävää ymmärrystä erityisryhmien tarpeista tai hyvän kohtaamisen periaatteista. Yritykset voivat edistää esteettömyyttä panostamalla henkilöstön perehdytykseen ja tarjoamalla koulutusta esimerkiksi aistiherkkyyksien huomioimisesta, selkokielisestä viestinnästä ja avustamistilanteiden turvallisesta hoitamisesta. Kohtaamistilanteet ovat usein ratkaisevia matkailijan kokemuksen kannalta, ja jo pienillä muutoksilla voidaan lisätä turvallisuuden tunnetta sekä vähentää asiakkaan kokemia esteitä.
Neljäs kehittämisen suunta liittyy monialaiseen yhteistyöhön. Selvitys osoitti, että matkailu- ja kuntoutusaloilla on paljon toisiaan täydentävää osaamista, jota ei vielä hyödynnetä järjestelmällisesti. Matkailuyritykset voivat esimerkiksi tehdä yhteistyötä apuvälinepalveluja tarjoavien toimijoiden kanssa, tai hyödyntää kuntoutusalan asiantuntijoita tilojen ja palvelujen kehittämisessä. Lisäksi alueorganisaatioilla on mahdollisuus rakentaa alueellisia verkostoja, joissa yritykset voivat jakaa kokemuksiaan, oppia toisiltaan ja kehittää palveluja yhdessä sen sijaan, että kukin toimija yrittää ratkaista samat haasteet erillään.
.
Näiden toimenpiteiden avulla yritykset ja matkailualueet voivat edistää esteettömyyttä askel kerrallaan, konkreettisesti ja realistisesti. Selvityksen viesti on selkeä: esteettömyys ei synny yksittäisistä ratkaisuista, vaan kokonaisvaltaisesta ajattelutavasta, jossa huomioidaan erilaiset asiakkaat ja heidän tarpeensa jokaisessa palvelun vaiheessa. Kun alueella ja yrityksissä lähdetään liikkeelle tiedon selkeyttämisestä, saavutettavuuden parantamisesta, henkilöstön osaamisen vahvistamisesta, monialaisesta yhteistyöstä ja strategisesta sitoutumisesta, syntyy pohja yhdenvertaiselle ja kilpailukykyiselle matkailulle, joka palvelee kaikkia matkailijoita.
Kuva 3. Neurokirjolla oleva henkilö joulupukin luona vierailulla (Lähde: Yhdenvertainen ja esteetön Lappi)
Johtopäätökset
Lapin matkailulla on potentiaalia toimia esteettömyyden suunnannäyttäjänä Suomessa ja kansainvälisesti. Voidaan todeta, että esteettömyys on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi osa matkailun kilpailukykyä. Se myös tukee matkailun ympärivuotisuutta, laajentaa asiakaskuntaa ja vahvistaa alueen vastuullisuusprofiilia.
Esteettömyyden kehittäminen ei ole yksittäinen toimenpide, vaan systemaattinen prosessi, joka vaatii yhteistyötä, avointa viestintää ja asiakasymmärrystä. Kun esteettömyydestä ei ole riittävästi tietoa, se on helppo sivuuttaa kokonaan. Lapissa tehdyt ponnistelut osoittavat, että suunta on oikea, mutta kehittämistyö tarvitsee edelleen tukea ja yhtenäisiä käytäntöjä. Esteettömyys ei ole lisäominaisuus, vaan palvelun perusta, joka mahdollistaa laadukkaat, turvalliset ja yhdenvertaiset matkailuelämykset kaikille. Esteettömyyttä kehittämällä tehdään Lapin matkailusta entistä yhdenvertaisempaa ja saavutettavampaa.
Keväällä 2026 julkaistava Lapin esteettömän matkailun nykytilaselvitys toteutettiin osana Yhdenvertainen ja esteetön Lappi hanketta (1.4.2025-31.03.2027). Hankkeessa kehitetään esteettömyyttä liikkumis-, näkö ja kuulorajoitteiden sekä neuromoninaisuuden osalta fyysisen, sosiaalisen ja viestinnällisen esteettömyyden ulottuvuuksien kautta tarkastellen. Hankkeen päätavoitteena on yhdenvertaisten, esteettömien ja ympärivuotisesti palvelevien matkailu- ja kuntoutuspalvelukonseptien kehittäminen yhdessä yritysten ja kohderyhmän kanssa ja siten parantaa niiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta.
Lähteet
Ambrose, I. 2011. Business Opportunities of Accessible Tourism in Europe. ENAT – European Network for Accessible Tourism. Viitattu 13.2.2026 https://www.accessibletourism.org/resources/enat_jaen-ambrose-fi nal.pdf
Business Finland 2021. Inklusiivisen matkailun opas. Viitattu 30.11.2025 https://www.businessfinland.fi/julkaisut/visit-finland/inklusiivisen-matkailun-opas
Euroopan komissio 2022. Transition Pathway for Tourism. Viitattu 13.2.2026 https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/404a8144-8892-11ec-8c40-01aa75ed71a1
Huovinen, J. & Jutila, S. 2015. Esteettömyys osana hyvinvointimatkailua. Matkailututkimus 11(1), 68–78. https://journal.fi/matkailututkimus/article/view/90918
Ilola, H., & Jutila, S. 2013. Näkökulmia matkailun ennakointiin: Osa II, Matkailua kaikille? Rovaniemi: Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti.
Invalidiliitto 2025. Esteettömyysopas – Mitä esteettömyys tarkoittaa? Viitattu 31.5.2025 https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/esteettomyysopas
Kugapi, O., Kilpeläinen, J., Hiltunen, A. & Strand, E. 2026. Lapin esteettömän matkailun nykytilaselvitys. Yhdenvertainen ja esteetön Lappi hanke. Julkaisematon lähde.
Lapin liitto 2026. Matkailu. Viitattu 25.3.2026 https://www.lapinliitto.fi/edunajaminen/matkailu/
Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus. Viitattu 11.2.2026 https://oikeusministerio.fi/yhdenvertaisuus
Ollila, S. Navigoi skenaarioiden avulla. Business Finland. What’s up with Finnish flavours –seminaari 24.3.2026. Viitattu 26.3.2026 https://www.visitfinland.fi/contentassets/db8600801c3e4c24882487389ef9be4f/whats-up-240326-ollila—bf-skenaariot-esitys_visit-finland.pdf
Sitra. 2026. Megatrendit 2026. Kohti uutta yhteiskuntasopimusta. Viitattu 19.2.2026 https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2025/12/Sitra_Megatrendit_2026_Selvitys_web.pdf
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2026. Yhdenvertaisuus ja syrjintä. Viitattu 24.3.2026 https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/yhdenvertaisuus-ja-syrjinta
Tuohioja, T. 2025. Esteettömyyden kehittäminen matkailussa: vertailuanalyysi esteettömyystyökaluista Lapin matkailualalle. Opinnäytetyö, Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.2.2026 https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112629993
Yhdenvertainen ja esteetön Lappi. 2026. Viitattu 13.3.2026 https://lapinamk.fi/yhdenvertainen-ja-esteeton-lappi/
Asiasanat: matkailu, esteetön matkailu, kestävä kehitys, vastuullisuus