Petri Notko, DI, johtaja, Maanmittauslaitos
Iina Hellström, opiskelija, maanmittaustekniikan koulutus, Lapin ammattikorkeakoulu
Mika Rostedt, insinööri (AMK), maanmittausinsinööri, Maanmittauslaitos
Jaakko Lampinen, insinööri (YAMK), opinto-ohjaaja, Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu
Kai Ryynänen, DI, osaamispäällikkö, Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu
Asiasanat: maanmittaus, insinööri (AMK), yhteistyö, työelämä
Maanmittauslaitos (MML) ja Lapin ammattikorkeakoulu (Lapin AMK) tekivät yhteistyösopimuksen vuonna 2019, jossa yhdeksi tavoitteeksi sovittiin koulutusyhteistyö maanmittausinsinöörien kouluttamiseksi.
Tarve kouluttaa uusia osaajia MML:n työtehtäviin perustuu suureen henkilöstön uudistumiseen, laitokselta eläköityy lähimmän kymmenen vuoden aikana 700 henkilöä eri työtehtävistä ympäri Suomea. MML:lla on suuri tarve saada myös maanmittausinsinöörikuntaa lisää palvelukseensa eri tehtäviin.
Lapin AMK saa kumppanuudesta ja yhteistyöstä arvokasta kokemusta ja tietotaitoa työn opinnollistamisesta sekä aidosta työelämän kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Tässä kerrotussa tavassa toimia on Lapin AMK:n ja MML:n koulutuksellinen yhteistyö uraa uurtavaa koko korkeakoulukentän tasolla. On harvinaista, että yhteistyökumppanin oma opintotarjonta on näin suuressa mittakaavassa otettu osaksi alan koulutusta ja tutkintoa.
MML:n opiskelijat oppimisen keskiössä
Opiskelijavalinta tapahtuu MML:n toimesta heidän oman sisäisen prosessinsa kautta. Opiskelijat kirjataan Lapin AMK:ssa avoimen ammattikorkeakoulun kirjoille. Opiskelijat opiskelevat Lapin AMK:n maanmittaustekniikan tutkintokoulutuksen monimuoto-opetuksen ryhmissä. Monimuoto-opetuksessa opiskelijat ovat voineet suorittaa opiskelut työssäkäynnin ohella. Opiskelijat ovat käyneet tarvittaessa Rovaniemellä lähijaksoilla muutaman kerran vuodessa. Toki mennyt korona-aika on tuonut haasteita lähijaksojen toteuttamiseen.
Ensimmäisessä syksyllä 2020 aloittaneessa ryhmässä on opiskellut kolmetoista MML:n työntekijää. Toisessa syksyllä 2021 aloittaneessa ryhmässä opiskelijoita on kymmenen. Syksyllä 2022 aloittavan ryhmän osalta hakuprosessi on parhaillaan käynnissä. Ensimmäiset syksyllä 2020 aloittaneet opiskelijat ovat jo valmistuneet.
Jokaiselle opiskelijalle on tehty HOPS (henkilökohtainen opintosuunnitelma), jossa on huomioitu opiskelijan aikaisemmat ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opinnot. Monet opiskelijat suorittavat opintoja ripeämmin, kuin normaali opiskelija, minkä vuoksi heitä on ohjattu valitsemaan useamman opiskelijaryhmän opintoja. Hopsien laadinnassa on huomioitu, ettei opiskelukuorma nouse liian isoksi. Tämän tyyppisissä yhteistyö -kuvioissa ollaan huomattu, että opiskelija-aines on erittäin motivoitunutta ja senpä takia opinnot etenevät suunnitellusti tai jopa ripeämmin, mitä on alun perin suunniteltu.
MML:n omat räätälöidyt opintojaksot osaksi koulutusta
Lapin AMK:n maanmittaustekniikan insinöörikoulutuksessa tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä ja se on ajoitettu kestämään neljä vuotta.
Maanmittaustekniikan koulutuksen opetussuunnitelma sisältää eri kokonaisuuksia, joiden avulla osaamisen kehittyminen varmistetaan kohti työelämän tarpeita. Opintojen alussa 1. ja 2. lukuvuoden aikana ovat maanmittausinsinöörin ydinosaamisen opinnot, jotka sisältävät maanmittausinsinööreille tärkeitä perusopintoja. Profiloivissa opinnoissa maanmittaustekniikan opiskelijat perehtyvät joko mittaustekniikkaan ja mallintamiseen tai maankäyttöön ja toimitustuotantoon. Profiloivat opinnot ajoittuvat pääasiassa 3. ja 4. lukuvuodelle. Opintojen lopulla on tutkimus- ja kehittämisosaamisen kokonaisuus, joka sisältää opinnäytetyön sekä tutkimus- ja kehittämismenetelmien opinnot.
Opetussuunnitelmaan on tehty neljänkymmenen opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus osaksi MML:n opiskelijoiden maanmittaustekniikan opintoja. Opiskelijat voivat sisällyttää MML:n opintokokonaisuuden opinnot osaksi tutkintoaan.
MML:n toteuttamiin opintoihin kuuluu yksitoista, pääosin viiden opintopisteen laajuista opintojaksoa. Opintojaksojen kokonaislaajuus on yhteensä kuusikymmentä opintopistettä.
MML:n tuottamat opintojaksot liittyvät mm. kiinteistöjärjestelmän ylläpitoon yleisesti, toimitusmenettelyyn toimitusinsinöörinä (perus-, vaativa- ja erikoistunut taso, kiinteistö- ja korvausarviointi, kiinteistörakenteen kehittäminen), lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin ylläpitoon (perus- ja osaajataso), paikkatietotehtäviin sekä yleisiin työelämätaitoihin. Painotus on niissä tehtävissä, joissa rekrytointitarve on jatkossa suurin.
MML:n toteuttamilla opintojaksoilla pyritään syventämään sitä osaamista, mitä opiskelijat työssään jatkossa tarvitsevat. Opintojaksojen sisältöjen toteuttajina ja opettajina toimivat MML:n kunkin osa-alueen parhaat asiantuntijat. Sisältöjä hyödynnetään myös muissa MML:n sisäisissä koulutuksissa.
Opintojaksojen soveltuminen osaksi maanmittaustekniikan opintoja käytiin yhteistyössä Lapin AMK:n ja MML:n toimijoiden kanssa. Opintojaksot on laadittu siten, että ne noudattavat alemman ammattikorkeakoulun opintojen EQF 6 tasoa. Samalla ne tuottavat sellaista osaamista, että valmistuvat opiskelijat voivat hakeutua esimerkiksi toimitusinsinööreiksi MML:n sisällä.
Räätälöidyt opinnot ovat uraauurtava askel ammattikorkeakoulututkintojen suuntautumisiin. Ammattikorkeakoululla on mahdollisuus jatkaa vastaavaa, laajamittaista yhteistoimintaa muidenkin yhteistyökumppaneiden kanssa tulevaisuudessa.
Opiskelijoiden kokemuksia ja ajatuksia opiskelustaan
Iina Hellström ja Mika Rostedt ovat molemmat opiskelleet MML:n ryhmän mukana maanmittaustekniikkaa Lapin AMK:ssa. Iina on vielä opiskelijana, mutta Mikalla on opinnot jo takana.
Opiskelija Iina Hellström
Aloitin opiskelut Maanmittauslaitoksen ensimmäisessä räätälöidyn amk-tutkinnon ryhmässä syksyllä 2020. Muutaman muun innostuneen kanssa aloitimme opintojen suorittamisen jo kesän aikana. Varsinaiset ensimmäisen vuoden kurssit alkoivat syyskuussa lähijaksolla.
Maanmittauslaitokselta meitä oli mukana hyvä porukka. Opintojen aikana onkin tullut verkostoiduttua niin Maanmittauslaitoksen työntekijöihin toisilla paikkakunnilla kuin muihinkin opiskelijoihin. Opinnot olivat pitkälti ryhmätöitä ja ryhmätöissä jokainen pääsi hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Koinkin, että ryhmätöiden kautta saavutettiin opintojen suurin anti.
Suoritin samanaikaisesti opintoja eri vuosikursseilta. Välillä koulupäivät tuntuivat työn ja perhe-elämän ohella raskailta mutta opiskelevien työkavereiden sekä läheisten kannustus sai jaksamaan. Aiemmat opinnot yliopistossa ja työn kautta saatu substanssiosaaminen edesauttoivat tehokkaampaa suorittamista ja kurssien valmiiksi saamista. Oma motivaatio ja opiskelupanostus on ollut nopeamman suorittamisen edellytys.
Haasteensa opiskeluun toi korona-aika. Koronatilanteen vuoksi joitain lähijaksoja jouduttiin perumaan. Tilanteen muuttuessa koulu reagoi aina nopeasti ja piti meidät opiskelijat ajan tasalla.
Koin, että Maanmittauslaitoksen tuki opiskeluun oli erinomaista. Koska olimme ensimmäinen yhteistyön opiskelijaryhmä, eivät kaikki käytännöt olleet vielä muodostuneet. Antamaamme palautteeseen reagoitiin nopeasti, oli kyse yhteistyön hallinnollisista asioista tai opintojen sisältöön liittyvistä seikoista.
Maanmittauslaitoksen omat kurssit olivat mielenkiintoisia ja käytännönläheisiä. Vapaasti valittavista Maanmittauslaitoksen kursseista erityisesti toimitustuotantoon painottuvat kurssit olivat hyödyllisiä käytännöllisyytensä vuoksi. Kursseihin sisältyi myös erilaisiin kiinteistötoimituksiin osallistuminen. Tämä oli selkeä etu Maanmittauslaitoksen ja Lapin ammattikorkeakoulun välisessä yhteistyössä.
Tällä hetkellä valmistumisen edellä on vain opinnäytetyö. Opinnäytetyöni toimeksiantajana toimii Maanmittauslaitos. Työ käsittelee asiakkaan odotuksia määräalan kaupassa. Toiveenani on, että pääsen hyödyntämään tutkintoa valmistuttuani talon sisällä.
Insinööri (AMK) maanmittaustekniikka Mika Rostedt
Hei, nimeni on Mika Rostedt. Olen valmistunut kartoittajaksi vuonna 1992 ja vuodesta 1994 lähtien olen ollut töissä Maanmittauslaitoksella.
Aloitin opintoni Lapin Ammattikorkeakoulussa syksyllä 2020, pitkien pohdintojen sekä keskustelujen kautta. Olin vuosia pyöritellyt ajatusta maanmittausinsinöörin opintojen aloittamisesta. Kävin asiasta esimieheni kanssa useitakin kahdenkeskisiä keskusteluja, mutta suurimpana esteenä opintojen aloittamisessa olivat omat ajatukseni motivaationi riittävyydestä.
Alkuperäisenä suunnitelmana oli toteuttaa opiskelut neljässä vuodessa, opintosuunnitelman mukaisesti. Ennen varsinaisten opiskelujen aloittamista oli kesällä 2020 mahdollisuus valita kursseja opiskeltavaksi. Päätin ilmoittautua kesän opintoihin, koska silloin saisin aloittaa opiskeluni rauhassa sekä opetella itselleni uusien järjestelmien käyttämistä ilman minkäänlaista ylimääräistä stressiä ympärilläni. Tein opintojeni edetessä isojakin muutoksia omaan aikataulusuunnitelmaani. Ensimmäisen syksyn jälkeen aloin opiskelemaan oman vuosikurssini opintojen lisäksi eri vuosikurssien opintoja, maanmittauslaitoksen omia kursseja sekä suunnittelemaan omaa opinnäytetyötäni. Suuren motivaationi ja työpanokseni seurauksena opintoni valmistuivat suunnitellun neljän vuoden sijaan alle kahdessa vuodessa.
Opinnot suoritettiin arki-iltaisin kello 17:00 jälkeen etäopiskeluna, joten pyrin suunnittelemaan omat työaikatauluni luentoihin sopiviksi. Itselleni parhaiten sopiva tapa oli kuunnella luennot livenä, vaikka luennot tallennettiin ja ne olivat siten myöhemminkin kuunneltavissa.
Opinnoissa, kuten kaikissa muissakin asioissa on sekä hyviä että huonoja puolia. Suurin osa kursseista perustui erilaisiin ryhmätöihin sekä raporttien tekemiseen. Ryhmätyöt ovat tietyssä määrin hyviä sekä nykyaikaan kuuluvia, mutta ryhmätöistä ryhmän jäsenet eivät saa mielestäni tarpeeksi laajaa kokonaiskuvaa kyseisistä aiheista. Tämän lisäksi koin jatkuvien raporttien tekemisen usein tarpeettomaksi, koska kaikissa raporteissa käytettiin pohjana ensimmäisellä vuosikurssilla tehtyä raporttipohjaa. Tietysti raporttien laatu parantui opiskelujen edetessä, mutta periaatteet ovat kuitenkin kaikissa raporteissa samanlaiset.
Vallinneen koronatilanteen takia kaikkia lähijaksoja ei voitu suunnitellusti pitää koulussa. Tästä johtuen käytännön opetus hieman kärsi ja sosiaalisuus kurssin opiskelijoiden välillä jäi puutteelliseksi. Voin todeta, että en tiedä kaikkia samaan vuosikurssiin kuuluvia opiskelijoita.
Kurssien aiheet olivat pääsääntöisesti kiinnostavia ja opettavaisia, joihinkin kursseihin tuli uppouduttua vähän liikaakin. Mielenkiintoinen aihe/asia vei tietysti mennessään, kuten esimerkiksi maankäytön projektissa, jossa suunniteltiin asemakaava alusta loppuun asti. Kurssin töiden tekemiseen kului satoja tunteja, mutta kyseisen projektin avulla sain hyvän käsityksen kaavoituksen prosessista ja siihen vaikuttavista asioista.
Koulun edetessä olen huomannut myös itsessäni muutoksen positiivisessa mielessä. Ajatukseni ja mielenkiintoni maanmittaukseen on aivan erilainen kuin kouluun mennessä. Ennen koulua tein työni ajattelematta asiaa sen enempää. Nykyään katson asiaa paljon laajemmin. Koulussa opittuja asioita olen myös voinut hyödyntää omassa työssäni jatkuvasti ja mielenkiintoni ottaa asioista selvää on lisääntynyt koulutuksen/tiedon myötä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että koulun käyminen kannattaa, mutta opiskelijan täytyy olla motivoitunut tekemään töitä päämääränsä eteen.
Lopuksi haluan kiittää Lapin Ammattikorkeakoulua ja Maanmittauslaitosta saamastani opetuksesta sekä mahdollisuudesta kouluttaa itsestäni maanmittausinsinööri.
Yhteistyö jatkuu
MML:n ja Lapin AMK:n yhteistyötä on jatkettu jo kahden lukuvuoden ajan. Vuosittain tehdään jatkuvaa seurantaa siitä, miten opiskelijoiden opinnot ovat edenneet. Seuraavan vuosikurssin hakuprosessi on käynnissä syksyllä 2022 alkaviin opintoihin. Yhteistyötä jatketaan suunnitellusti MML:n tarpeiden pohjalta.
Yhteistyötä tehdään sopimuskumppanuudessa myös muissa sovituissa asioissa, kuten TKI-yhteistyössä ja ovatpa myös Lapin AMK:n tieto- ja viestintätekniikan insinööriopiskelijat saaneet lukukausiprojekteihin toimeksiantoja MML:n toimesta.