Tarja Jussila, YAMK, lehtori, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu
Muutos on jatkuvaa
Työelämä ja organisaatiot ovat jatkuvassa murroksessa teknologian kasvavan kehittymisen ja globaalien arvaamattomien kriisien vuoksi. Myös väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos vaikuttavat työelämään. Työn irrottaminen ajasta ja paikasta haastaa työntekijöitä, organisaatioita ja meitä kaikkia sopeutumaan, mutta myös hakemaan uudenlaisia toimintatapoja.
Muutos yhteiskunnassa ja työelämässä on aiheuttanut pysyvää muutosta myös koulutukseen ja koulutusorganisaatioihin. Nykyisin, muutoksen ollessa jatkuvaa kysytään opetushenkilöstöltä muutosvalmiutta sekä valmiutta kehittää koko ajan omaa toimintaansa ja osaamistaan. Samaan aikaan tämä edellyttää koulutuksen rakenteilta, esimiestyöltä ja johtamiselta valmiuksia vastata muutokseen ja luoda sille toimivia edellytyksiä. (Wenström 2021,89.) Kokemus suhteellisen pysyvinä pidettyjen rakenteiden murenemisesta synnyttää meille kaikille tarvetta ennakoida muutoksia ja ikään kuin varmistaa oman tekemisen perusteita. Tarvitaan pohjatyötä siihen, että pärjää muutostenkin keskellä.
Pedagoginen hyvinvointi
Pedagogisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan koko kouluyhteisön hyvinvointia sekä oppimista. Tämä määritelmä kytkee yhteen esimerkiksi Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden hyvinvoinnin sekä koko Lapin ammattikorkeakoulun henkilöstön työhyvinvoinnin että koko organisaation oppimisen, jota tulee tarkastella toisiinsa vaikuttavana, vastavuoroisena ilmiönä. (Wenström 2021, 24.)
Pedagogisen hyvinvoinnin perusajatuksena on, että opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi kulkevat käsi kädessä; ilman hyvinvoivaa henkilöstöä opiskelijatkaan eivät voi hyvin. Näin ollen henkilöstön hyvinvointi on merkittävä tekijä oppimisen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta ja sitä tulee tavoitteellisesti edistää. (Wenström 2021, 25.)
Pedagoginen hyvinvointi syntyy meidän kaikkien yhteisvaikutuksella ollessamme vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Henkilöstön hyvinvointi ei missään organisaatiossa synny pelkästään liikuntaseteleillä, virkistyspäivillä tai muilla tempauksilla. Tosin ne ovat tärkeitä ja huomionarvoisia asioita. Hyvinvointi syntyy meidän jokapäiväisissä kohtaamisissa sekä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Myös opiskelijoiden hyvinvointi muodostuu ja rakentuu jokapäiväisissä kohtaamisissa ja arjen sekä koulupäivän ihmissuhteissa. (Wenström 2021, 26.) Oppimisympäristöjen ollessa hyvin moninaisia tänä päivänä, tulee kuitenkin muistaa, että oppimiskokemus muodostuu monista eri tekijöistä; siihen vaikuttavat oman hyvinvoinnin lisäksi muun muassa omat opiskelutavat ja oppimisympäristö vaikutteineen.
Keskustellen asiantuntijana omassa työssään
Työtään tekevät ihmiset ovat itse oman työnsä parhaita asiantuntijoita, Heitä tulee kuunnella ja heidän näkökulmansa tulee ottaa esille, koska puhumattomuus, kuuntelemattomuus ja heidän sanomansa siirtäminen pois tarkastelusta, ovat kaikki huippusuoritusten esteitä. Huippusuoritusten saavuttaminen vaatii innostuneen ja kyvykkään henkilöstön ohella sellaisen työyhteisön, jossa rohkaistaan ja tuetaan toisia. (Juuti & Vuorela 2015, 155-156.)
Yhteiskuntamme haastaa meitä jokaista suurten muutosten keskellä harkitsemaan aikaisempaa tarkemmin omia asenteitamme, uskomuksiamme ja käyttämiämme sanoja. Suuret muutokset saattavat vaatia välillä suuriakin liikkeitä. Suurten myrskyjen jälkeen meri aina tyyntyy ja sen jälkeen palaset alkavat loksahdella paikoilleen hiljalleen. Näiden muutostenkin keskellä on tärkeää hyväksyä, ettei kukaan meistä voi kaiken aikaa suhtautua täydellisen sensitiivisesti meille ehkä itsellemme ihan vieraisiin ilmiöihin. Tärkeää on, että me keskustelemme yhdessä. Keskustelun välttäminen on samaa kuin pakenisimme vastuuta. (Ahonen 2023, 279.)
Muutoksen johtaminen
Tarvitsemme ihmisiä johtamaan muutosta, kun järjestelmiä myllätään tai palveluja kehitetään ihmisten muuttuvia tarpeita vastaaviksi. Joudumme myös sopeutumaan taloudellisiin rajoituksiin ja niiden tuomiin muutoksiin yhteiskunnassamme. Johtamisesta puhutaan paljon; johtamisen tueksi on erilaisia oppaita ja konsulttien ja valmentajien tukea, jotta kyettäisiin johtamaan niin, että saavutetaan organisaation tavoitteet paremmin ja tehokkaammin. (Jaakkola 2019, 104.)
Esimiestyöhön kohdistuu paljon odotuksia. Hyvä ja onnistunut johtaminen tuo laatua ja hyvinvointia työelämään. Se huomioi työyhteisössä erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset ja tukee organisaation tavoitteen mukaisen osaamisen kehittymistä. Se luo tilaa innovatiiviselle toiminnalle ja kehittämiselle. Onnistuneella johtamisella huolehditaan, että toiminta on sovittujen arvojen mukaista ja että se on eettisesti kestävällä pohjalla. (Jaakkola 2019, 104.)
Meillä kaikilla on varmasti jonkinlaisia kokemuksia muutosjohtamisesta. Muutokseen kun aina sisältyy paljon tunteita ja mielipiteitä. Tunteemme pohjautuvat siihen, miten meitä on muutostilanteen vaiheissa huomioitu ja onko vuorovaikutus sekä viestintä ollut onnistunutta ja avointa sekä läpinäkyvää. Muutokseen sopeutumisessa on suuri merkitys juuri henkilöstön osallistamisella.
Työn imu
Työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Kun työntekijä kokee työn imua, lähtee hän mielellään töihin ja kokee työnsä mielekkääksi nauttien siitä. Työn imu on arvokas hyvinvoinnin kokemus ja sillä on myönteisiä kokemuksia työntekijälle itselleen ja organisaatiolle, jossa hän työskentelee. Kokemuksella on myönteinen vaikutus työntekijän mielenterveyteen, fyysiseen terveyteen, hyvää työsuoritukseen ja jopa organisaation taloudelliseen menestymiseen. Työn imua kokevat ovat aloitteellisia ja uudistushakuisia työntekijöitä, jotka sitoutuvat työhönsä hyvin. He ovat auttavaisia työkavereitaan kohtaan ja tartuttavat työnimua työyhteisössä. He kokevat työn parantavan elämänsä laatua. (Työterveyslaitos.)
Toivoa muuttuvassa työelämässä
Kokemuksemme maailman huolestuttavuudesta on osoittanut tarpeen rauhoittua ja rakentaa empaattista kohtaamista. Meidän tulee jokaisen keskittyä tietoisesti toiseen ihmiseen ja opetella osoittamaan kiinnostusta toisen kuuntelemiseen ja näkemiseen. Empatian ja kohtaamisen avulla voimme yhdessä rakentaa optimismia ja toivoa siten, että työelämän monet muutokset eivät veisi meitä voivottelun ja avuttomuuden tilaan. Työelämässä on tärkeää säilyttää tietoisuuden taito sekä kyky verrata omaa tilannettaan monipuolisesti muihin vaihtoehtoihin. Tärkeää on vahvistaa kiitollisuutta siitä kaikesta, mitä on työpaikalla jo olemassa. Epäjatkuvuuden sijaan tarvitsemme rauhoittumista ja vakautta. (Holmgren 2023, 205-206.)
Lopuksi
Työelämää kehitettäessä tulee panostaa osaamiseen, toiminnan, tuotteiden ja palvelujen parantamiseen. Toiminnan uudistaminen puolestaan mahdollistuu, kun se pohjautuu henkilöstön ja esimiesten väliseen luottamukseen ja yhteistyöhön, sekä on hyvin johdettua työn tekemistä. Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää maamme työelämää yhteistyössä muiden ministeriöiden ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Tässä kehitystyössä sovelletaan tutkimustietoa työpaikoilla niiden omista tarpeista lähtien. (Työ- ja elinkeinoministeriö.)
Työkulttuurin uudistaminen vaatii aikaa, sitoutumista ja avointa keskustelua koko henkilöstön kesken. Jatkuvaa palautetta kannattaa käyttää muutosten seurannassa hyödyksi. Todella tärkeää on huolehtia henkilökunnan hyvinvoinnista. Tyytyväisyyden kulttuurin rakentaminen sekä omassa että yhteisessä työssä auttaa meitä kehittämään työelämän laatua. Tyytyväisyyden kulttuurin luominen puolestaan on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista ja johdonmukaista työtä kaikilta organisaation/ työpaikan/ tiimin jäseniltä. Oletko valmis tekemään muutoksia ja rakentamaan yhdessä positiivista työympäristöä?
Lähteet:
Ahonen, L. 2023. Tiimin voima varhaiskasvatuksessa. PS-kustannus, Jyväskylä.
Holmgren, E. 2023. Tyytyväisyys. Vastavoima jatkuvaa venymistä vaativalle työlle. Tuumakustannus, Jyväskylä.
Jaakkola, H. 2019. Valitse innostus. Voimakirja sosiaalialalle. PS-kustannus, Jyväskylä.
Juuti, P. & Vuorela, A. 2015. Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. PS-kustannus, Jyväskylä.
Työ- ja elinkeinoministeriö. Työelämää kehitetään yhteistyössä. Viitattu 10.1.2024. https://tem.fi/tyoelaman-kehittaminen
Työterveyslaitos. Työn imu. Viitattu 18.1.2024. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyon-imu
Wenström, S. 2021. Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. PS-kustannus, Jyväskylä.