Paula Heikkilä, FM, projektipäällikkö, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Tämä artikkeli edustaa SDG-tavoitteita 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt ja 13: Ilmastotekoja.
Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin, ja myös liikunnan ja urheilun kentällä joudutaan sopeutumaan sen vaikutuksiin. Vaihtelevat sääolosuhteet, sään ääri-ilmiöt ja epävarmuus esimerkiksi lumitilanteesta etenkin pohjoisessa pakottavat pohtimaan uusia ratkaisuja ulkoliikuntalajien järjestämiseksi. Talviolosuhteita vaativat liikuntatapahtumat, kuten hiihtokilpailut, voivat tulevaisuudessa kohdata haasteita, kun lumi ei ole enää itsestäänselvyys. (Nikander, Haapamäki, Tuominen-Thuesen 2020).
Urheilu- ja liikunta-alalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, jotka vaihtelevat urheilulajin mukaan. Energiankäyttö, matkustaminen, liikuntapaikkojen rakentaminen ja niiden käyttämä energia ovat kaikki merkittäviä tekijöitä ympäristökuormituksessa. Esimerkiksi uimahallien kaltaisten energiaintensiivisten rakennusten osalta energiatehokkuuden parantaminen on avainasemassa. Suurten urheilutapahtumien, kuten kansainvälisten kisojen tai urheiluliigojen, ympäristövaikutukset ovat erityisen huomattavia urheilijoiden sekä katsojien matkustamisen vuoksi. Ranskalaisen kestävän kehityksen järjestön Ademen alustavien laskelmien mukaan urheilusektori voi aiheuttaa maailmanlaajuisesti jopa noin 350 miljoonan tCO2e vuotuiset päästöt. (Sport’s Contribution to the European Green Deal 2023).
Urheilun ja liikunnan saralla urheilutapahtumien ympäristönäkökulmien huomioiminen sekä harrastusmatkojen kulkutapojen kehittäminen ovat keskeisiä ympäristöhaasteita myös Suomessa. Suomen olympiakomitea tukee urheiluseurojen vastuullisuustyötä muun muassa kehittämällä työkaluja seurojen vastuullisuustyön tueksi ja toimimalla aktiivisesti kansainvälisissä kestävän kehityksen verkostoissa kestävyys- ja ilmastokysymyksissä. Olympiakomitea myös huolehtii siitä, että SM-viikon tapahtumat toteutetaan Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän kriteerien mukaisesti. (Suomen olympiakomitea. Urheiluyhteisön vastuullisuusohjelma 2020–2024.)
Lahden Pelicans – maailman ensimmäinen hiilineutraali jääkiekkojoukkue
Jääkiekkojoukkue Lahden Pelicans aloitti projektinsa kohti hiilineutraaliutta kaudella 2017–2018. Kauteen 2020–2021 mennessä Pelicans pienensi hiilijalanjälkeään yli 70 prosenttia ja julistautui vuonna 2021 maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi jääkiekkojoukkueeksi. Jääkiekkojoukkueen kumppanina vähähiilisyystyössä ja hiilijalanjäljen laskennassa on toiminut LUT yliopisto.
Pelicansin toimenpiteet kattavat monia osa-alueita. Joukkue on esimerkiksi luopunut lentomatkustuksesta ja käyttää uusiutuvilla polttoaineilla kulkevia busseja. Myös pelaajien ja henkilökunnan työmatkoissa on siirrytty vähäpäästöisempiin ajoneuvoihin, ja heillä on käytössä sähköinen yhteiskäyttöauto sekä polkupyöriä. Isku Areena puolestaan on siirtynyt 100 % uusiutuvan kaukolämmön käyttöön. Vaikka sähkön päästöt ovat hieman kasvaneet sähköntoimittajan vaihdon vuoksi, neuvottelut ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon käyttöönotosta ovat jo käynnissä. Joukkueen hiilijalanjäljen laskentaa on vuosien varrella tarkennettu, jotta laskennassa pystyttäisiin paremmin huomioimaan esimerkiksi yleisön liikkumisesta, jätehuollosta ja jäähallin kioskipalveluista aiheutuvat päästöt. (Pelicans 2023.)
Vastuullisuus haastaa lappilaisia urheiluseuroja
Ympäristövastuullisuus on yhä ajankohtaisempi kysymys myös paikallisella tasolla urheiluseuratoiminnassa. Lapin ammattikorkeakoulun Kestävä urheilu ja liikunta (Keli) -hankkeessa keväällä 2024 toteutettu kysely osoittaa, että monilla urheiluseuroilla ei ole riittävästi resursseja tai tietoa kestävien käytäntöjen toteuttamiseen. Kestävyys vaatii ymmärrystä ja mahdollisesti aluksi myös investointeja, jotka voivat olla seuratoimijoille taloudellisesti haastavia. Tiedon ja osaamisen puute on merkittävä este vastuullisuuden toteutumiselle. Kyselyn mukaan lappilaisista urheiluseuroista vain yksi oli laskenut hiilijalanjälkensä.
Vaikka tiedon puute hidastaa ympäristövastuullisten käytänteiden omaksumista, monet seurat ovat kuitenkin tehneet toimenpiteitä kehittääkseen toimintaansa kestävämmälle pohjalle. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi vanhojen pelivälineiden kierrätys, roskien lajittelu, harrastusmaksujen pienentäminen ja kertakäyttöisten juomapullojen sekä ruokailuvälineiden välttäminen.
Isona haasteena pitkien välimatkojen maakunnassa on päästöt, jotka syntyvät, kun harrastuksiin ja turnauksiin siirrytään autoilla. Myös suomalaisten kotitalouksien päästövaikutusten näkökulmasta, liikkumisen suhteen suomalaisilla olisi eniten vähentämisen varaa. Suomalaisten keskimääräisestä hiilijalanjäljestä, liikkuminen muodostaa noin kolmanneksen. (Sitra 2024). Treeneihin liikkuminen pyörällä tai kävellen olisi oiva tapa lisätä nuoren kokonaisliikuntamäärää sekä toimisi lämmittelynä ennen treenejä. Urheiluseurojen osalta päästöttömiin liikkumisen vaihtoehtoihin kannustaminen vaatisi innostamista, tiedottamista sekä mahdollisesti koordinoivaa roolia erilaisten liikkumishaasteiden ja kimppakyytiratkaisujen järjestämisen suhteen.
Ympäristövastuullisuus ei ole valinta, vaan välttämättömyys
Ilmastonmuutoksen edetessä seurat voivat olla tärkeässä roolissa vastuullisuuskasvatuksessa sekä seuratoiminnan ympäristövaikutusten pienentämisessä. Vähäpäästöiset liikkumisen muodot, energiatehokkuus, kestävien materiaalien käyttö ja kiertotalous ovat kaikki konkreettisia keinoja ympäristövastuullisuuden kehittämiseksi. Vastuullisuuden huomioiminen vaatii lisäksi uutta osaamista tulevaisuuden osaajilta, joita ammattikorkeakoulu kouluttaa. On tärkeää, että nykypäivän liikunta-alan ammattilaiset osaavat ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet käytännön työssään sekä osaavat käyttää omaan alaansa liittyvää tietoa kestävyyshaasteiden ratkaisemiseksi. Vastuullisuuden haasteisiin vastaaminen urheiluseuratoiminnan kontekstissa, vaatii oppilaitosten ja seurojen osalta sujuvaa yhteistyötä, jossa opiskelijoiden tietotaito sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan resurssit hyödynnetään urheiluseuratoiminnan haasteiden ratkaisemiseksi. Ympäristövastuullisuus ei ole enää valinta, vaan välttämättömyys – ja jokainen liikunta-alan ammattilainen ja urheiluseura voi osallistua talkoisiin tekemällä oman osansa kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Lähteet:
Nikander, Haapamäki, Tuominen-Thuesen 2020. Vierivä kivi ei sammaloidu-Liikunta-ala murroksessa. Opetushallituksen raportit ja selvitykset 2020:27.
Pelicans 2023. Maailman ensimmäinen hiilineutraali jääkiekkojoukkue ei ole jäänyt laakereilleen lepäämään – Pelicansin hiilijalanjälki päivittyi. Verkkosivu. Viitattu 23.9.2023. https://pelicans.fi/fi-fi/article/uutinen/maailman-ensimmainen-hiilineutraali-jaakiekkojoukkue-ei-ole-jaanyt-laakereilleen-lepaamaan-pelicansin-hiilijalanjalki-paivittyi/5933/
Sitra 2024. Uudistettu Elämäntapatesti kertoo: Suomalaiset ovat valmiita pienentämään hiilijalanjälkeään erityisesti asumisessa. Verkkosivu. Viitattu 8.10.2024. https://www.sitra.fi/artikkelit/uudistettu-elamantapatesti-kertoo-suomalaiset-ovat-valmiita-pienentamaan-hiilijalanjalkeaan-erityisesti-asumisessa/
Suomen olympiakomitea 2024. Olympiakomitean vastuullisuusohjelma. Viitattu 23.9.2024. https://olympiakomitea.kuvat.fi/kuvat/Materiaalipankki/Tietoa+meist%C3%A4/Vastuullisuus/Olympiakomitean+vastuullisuusohjelma.pdf
Sport´s contribution to the European Green Deal 2023. Directorate-General for Education, Youth, Sport and Culture. European Commission. Viitattu 23.9.2024. https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/0e76da18-9e26-11ee-b164-01aa75ed71a1/language-en
Asiasanat: liikunta, urheiluseura, ympäristövastuu, ilmastonmuutos