Pieta Pyhtinen, tradenomi (AMK), edunvalvonnan asiantuntija, Opiskelijakunta ROTKO
Tämä artikkeli edustaa SDG-tavoitetta 3: Terveyttä ja hyvinvointia
Viime vuosina koko ihmiskunta on kulkenut kriisistä toiseen. Olemme kokeneet vuosisataan pahimman maailmanlaajuisen pandemian, yhä jatkuvan Ukrainan sodan ja siitä seuranneet inflaation ja energiakriisin, samalla kun ilmastonmuutos jyllää taustalla. Opiskelijoiden kohdalla koettelemukset eivät kuitenkaan jää tähän. Opiskelijaelämää suuresti muokanneet muutokset alkoivat nimittäin jo paljon ennen koronapandemiaa.
Sipilän hallituksen tekemät leikkaukset koulutukseen muistetaan erityisesti ennen vaaleja annettujen koulutuslupausten rikkomisesta. “Opintotukea ei heikennetä” ja “Koulutuksesta ei leikata” olivat lupaukset, joiden kanssa Sipilä ja Stubb, tulevat pää- ja valtiovarainministeri, poseerasivat (Karjalainen 2015). Vaalien jälkeen totuus oli kuitenkin eri. Sipilän hallitus leikkasi koulutuksesta yli 690 miljoonaa euroa, joista 70 miljoonaa katettiin uudistamalla opintotukea (Toivonen 2019).
Uudistusten myötä opintotuesta tuli erittäin lainapainotteinen, vaikka usean opiskelijan kohdalla siirto yleisen asumistuen piiriin kompensoikin jonkin verran leikkauksia. Vuoden 2023 lopussa uutisoitiin siitä, kuinka opintolainan takaisinmaksuvaikeudet ja sen myötä Kelan perittäväksi päätyneiden lainojen määrät ovat räjähtäneet käsiin. Viime vuosikymmenen aikana vähiten Kelan maksettavana olevia opintolainan valtiontakauksia on ollut vuonna 2016, jolloin määrä oli 12,9 miljoonaa euroa (Lindholm 2023). Vuonna 2023 summa ylsi 85 miljoonaan euroon (Kela 2024b).
Mikäli opintolainaa ei pysty maksamaan takaisin, maksaa Kela lainan pankille ja perii summan velalliselta. Opintolainan takaussaatavassa on kiinteä 4 prosentin korko. (Kela 2024c.) Toisin kuin pankille maksaessa, korko ei siis vaihtele, vaan pysyy samana.
Opintolainasta puhuttiin pitkään ilmaisena lainana. Viime vuosina jyrkästi noussut euribor kuitenkin muutti tilannetta. Korkeimmillaan 12 kk-korko on ollut 4,160 prosenttia lokakuussa 2023, kun taas alimmillaan 2000-luvulla korko on ollut miinuksella (Suomen pankki 2024). Viime aikoina monen opintolainaa lyhentävän kohdalla on siis ollut hämmentävä tilanne, jossa lainan pakkoperintä voisi olla jopa halvempaa kuin sen maksaminen pankille. Suositeltavaa tai ongelmatonta tämä ei toki missään nimessä ole, mutta kuvastaa hyvin tilanteen mittakaavaa. Tuskin kiinteää korkoa tarkoituksella olisi määritelty “halvaksi”.
Opintolainan maksuvaikeuksia ennaltaehkäisemään on olemassa korkoavustus, jossa Kela maksaa kokonaisuudessaan velallisen puolesta opintolainan korot, eikä niitä tarvitse maksaa takaisin (Kela 2024a). Lukuvuonna 2021-2022 korkoavustusta maksettiin 554 henkilölle (Räisänen 2023). Pelkästään vuonna 2023 avustusta maksettiin kokonaisuudessaan lähes 8000 henkilölle. Vuoteen 2022 verrattuna määrä kahdeksankertaistui. (Kela 2024b.)
Nykyisen hallituksen pääministeri Orpo lupaili koulutuksen olevan erityissuojelussa ennen vaaleja. Jälleen kerran vaalien jälkeinen totuus poikkesi aiemmin sanotusta. Opintotuesta tehtiin vieläkin lainapainotteisempi, ja lainan kuukausittaista maksimimäärää korotettiin entisestään. Hallitus esitti myös, että opintorahan indeksikorotukset tullaan jäädyttämään koko hallituskauden ajaksi, jolloin opintorahan määrä pysyy ennallaan. (Kela 2023.) Yleistä asumistukea leikattiin, ja koska tämä ei riittänyt, päätti hallitus kevään kehysriihessä siirtää opiskelijat takaisin asumislisän piiriin (Kokko 2024).
Mielenterveys koetuksella
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) kartoittaa korkeakouluopiskelijoiden elämään vaikuttavia asioita esimerkiksi terveyden, elintapojen ja opiskelukyvyn osalta. Vuonna 2021 tutkimus toteutettiin koronapandemian keskellä. Tutkimuksen mukaan joka kolmannella korkeakouluopiskelijalla oli ahdistuksen ja masennuksen oireita. Koko aikuisväestöön verrattaessa kuormittuneisuutta ja psyykkisiä oireita näkyi suhteessa enemmän. (YTHS 2021.)
Puhutaan jopa mielenterveyskriisistä. Opiskelijoiden ja ylipäätään nuorten kokemat mielenterveyttä heikentävät haasteet ovat niin vakavia. Eniten kriisistä ovat kärsimässä juuri korkeakouluopiskelijat. Heistä yli puolet kokevat psyykkistä kuormittuneisuutta. (Hietala 2024.) Jos jossain työpaikalla yli puolet työntekijöistä olisivat niin kuormittuneita, että vaikutus yltää jo elämän muihin osa-alueisiin, alettaisiin varmasti pian miettimään missä on vika. Opiskelijoiden puolestaan pitää vain koittaa jaksaa.
Duodecimin Terveyskirjasto määrittelee stressin tilanteeksi, missä “ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät” (Mattila 2022). Kuormittavan stressin tunnusmerkkejä ovat hermostuneisuus, ahdistuneisuus, matala mieliala, vaikeus rentoutua ja puuttuva hyvän olon kokemus (Mieli 2024b). Kuulostaa melko paljon korkeakouluopiskelijoiden tilanteelta, eikö vain?
Mikä on opiskelijan paikka tässä maailmassa?
Valmistuttuaan opiskelijan voidaan olettaa olevan kaikin puolin valmis työelämään ja sen vaatimuksiin. Entä jos näin ei kuitenkaan ole? Entä jos opiskeluaika on niin kuormittavaa, että yhä useampi valmistuu mielenterveyden ongelmien ja jaksamisen haasteiden kanssa? Yhteiskunnalle ei voi olla kannattavaa kouluttaa opiskelijoita valmistumaan sairaslomalle burnoutin vuoksi. Pahoinvoinnin hintalappu oli jo ennen koronapandemiaa valtava, 11 miljardia euroa vuodessa (Mieli 2024a). Se on suuri summa, ja tilanteeseen on löydettävä ratkaisu. Sillä se, mihin Suomella ei todellakaan voi olla varaa, on jatkaa samalla linjalla.
Sosiaalisesta mediasta saa usein lukea kommenttikentistä ja -palstoilta, kuinka nykypäivän opiskelijoiden pitäisi olla kiitollisia edes näistä tuista, sillä ei ennenkään opiskelusta maksettu. Indeksikorjattuna tämän päivän tasoon, opintorahan määrä on ollut suurimmillaan 1990-luvun alkupuolella, ja opintolainan maksimimäärä on nykyään suurempi kuin koskaan. Suurempi jopa kuin 1970-luvulla, jolloin opintotuki oli ainoastaan valtion takaamaa lainaa. (Mikkonen 2023.) Toinen yleinen kommentti näyttää olevan se klassinen “mene töihin”. Siihenhän kouluttautuminen valitulle alalle nimenomaan tähtää.
Nykyään yhä useampi opiskelija joutuu käymään töissä, jotta voi edes suorittaa opintojaan. Tästä muodostuukin helposti melkoinen ristipaine. Pitäisi opiskella, että pääsee töihin, mutta pitäisi käydä töissä, että voi opiskella. Samalla opintolainaa ja velkaantumista perustellaan sillä, että se on investointi omaan tulevaisuuteen. On varmasti, mutta kaiken tämän jälkeen olemme juuri asian ytimessä.
Millainen tulevaisuus on tarjolla?
Sanomattakin on selvää, kuinka laajasta ongelmasta on kyse. Ongelmia ei voida ratkoa yksilö- tai yksikkötasolla, vaan avaimet ratkaisuun on Suomen poliittisilla päättäjillä. Suomi tarvitsee osaajia, jotka ylläpitävät, kehittävät ja vievät tätä maata eteenpäin nyt ja tulevaisuudessa. Opiskelijat, tulevaisuuden osaajat ovat tässä keskeisessä roolissa. Miltä tulevaisuus näyttää, jos koulutukselle ei osoiteta riittäviä varoja, joilla taataan kouluista valmistuvan alansa huippuosaajia? Tai miltä se näyttää, jos kouluttautumiseen ei anneta riittävästi resursseja, joilla taataan opiskelijoille mahdollisuus keskittyä opiskelemaan ja voimaan hyvin? Opiskelijoille tulee turvata mahdollisuus opiskella täysipäiväisesti korkeakouluissa, joissa on riittävät valmiudet tarjota laadukasta koulutusta. Sen sijaan tällä hetkellä korkeakoulut kouluttavat yhä pienemmillä resursseilla entistä enemmän opiskelijoita. Opiskelijoita, joiden hyvinvointi ja talous ovat jo nyt vaakalaudalla, ilman minkäänlaisia takeita siitä, että tulevaisuus tulisi olemaan kirkkaampi.
Vaikka mikään korkeakoulu ei voi yksin ongelmia ratkaista, jokainen koulu voi omalta osaltaan olla pahentamatta asiaa. Panostamalla opiskelijoille tarjottaviin mielenterveyspalveluihin ei ratkota ongelman juurisyitä, mutta voidaan lievittää oireita. Jokaisen koulun on myös mahdollista viedä omalta osaltaan päättäjille tietoa opiskelijoiden yhä vain syvenevästä ahdingosta. Hyvinvoiva opiskelija on loppujen lopuksi myös korkeakoulun etu. Rokotetaanhan korkeakouluja rahoituksessa jokaisesta opiskelijasta, joka ei valmistu. Ilman korkeakouluja ei ole opiskelijoita, ja ilman opiskelijoita ei ole tulevaisuuden tekijöitä.
Lähteet
Hietala S. 2024. Suorittaminen tuhoaa nuorten mielenterveyden. Nyyti 2.5.2024. Viitattu 28.8.2024 https://www.nyyti.fi/blogi/suorittaminen-tuhoaa-nuorten-mielenterveyden/.
Karjalainen K. 2015. Näin Stubb ja Sipilä päätyivät opiskelijat pillastuttaneisiin kuviin: ”Kyllä tämä pistää kysymään…”. Ilta-Sanomat 28.5.2015. Viitattu 2.9.2024 https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000932814.html.
Kela 2023. Opintolainan valtiontakaus ja opintorahan huoltajakorotus suurenevat. Viitattu 2.9.2024 https://www.kela.fi/muutokset/5883957/opintolainan-valtiontakaus-ja-opintorahan-huoltajakorotus-suurenevat.
Kela 2024a. Korkoavustus. Viitattu 19.8.2024 https://www.kela.fi/korkoavustus.
Kela 2024b. Opintolainan korkoavustuksen tulorajat nousivat – korkoavustuksen saajien määrä on kasvanut viime vuosina. Viitattu 19.8.2024 https://www.kela.fi/ajankohtaista/opintolainan-korkoavustuksen-tulorajat-nousivat-korkoavustuksen-saajien-maara-on-kasvanut-viime-vuosina.
Kela 2024c. Opintolainan korot ja lyhennykset. Viitattu 19.8.2024 https://www.kela.fi/opintolaina-korot-ja-lyhennykset.
Kokko O. 2024. Opiskelijan talouteen voi tulla tuhansien eurojen lovi – syynä hallituksen leikkaukset. 20.4.2024 Taloussanomat. Viitattu 2.9.2024 https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010371637.html.
Lindholm P. 2023. Opintotuki uudistettiin muutama vuosi sitten – seuraukset näkyvät nyt huimasti yleistyneenä velanperintänä. Yle 12.11.2023. Viitattu 19.8.2024 https://yle.fi/a/74-20058854.
Mattila A. 2022. Stressi. Duodecim Terveyskirjasto 1.4.2022. Viitattu 28.8.2024 https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00976.
Mieli 2024a. Nuorten mielenterveyskriisi otettava kehysriihessä vakavasti. Viitattu 19.8.2024 https://mieli.fi/blogit/nuorten-mielenterveyskriisi-otettava-kehysriihessa-vakavasti/.
Mieli 2024b. Vahvista eustressiä, vähennä distressiä. Viitattu 28.8.2024 https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/vahvista-eustressia-vahenna-distressia/.
Mikkonen E. 2023. Grafiikka kertoo, että opintotuki on pian suurempi kuin koskaan. Yle 28.9.2023. Viitattu 12.8.2024 https://yle.fi/a/74-20052347.
Räisänen O. 2023. Minna, 22, katuu 22 000 euron opintolainaa – tuhannet ovat pulassa korkojen kanssa, apua haetaan nyt Kelasta. Yle 14.9.2023. Viitattu 19.8.2024 https://yle.fi/a/74-20048627.
Suomen pankki 2024. Euriborkorot kuukausittain. Viitattu 19.8.2024 https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/korot/kuviot/korot_kuviot/euriborkorot_kk_chrt_fi/.
Toivonen H. 2019. Hallitus leikkasi koulutuksesta yli 690 miljoonaa – eduskuntavaaleissa puolueet haluavat taas näyttäytyä koulutuksen puolustajina. Turun Sanomat 17.3.2019. Viitattu 12.8.2024 https://www.ts.fi/uutiset/4515956.
YTHS 2021. KOTT-tutkimus 2021: Korkeakouluopiskelijat tarvitsevat tukea – tutkijat huolissaan ahdistus- ja masennusoireiden yleisyydestä. Viitattu 19.8.2024 https://www.yths.fi/ajankohtaista/2021/kott-tutkimus-2021-korkeakouluopiskelijat-tarvitsevat-tukea-tutkijat-huolissaan-ahdistus-ja-masennusoireiden-yleisyydesta/.
Asiasanat: hyvinvointi, mielenterveys, opintolaina, opintotuki, opiskelukyky, toimeentulo