Sari Nisula, TaM, asiantuntija, Vastuulliset palvelut -osaamisryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu
Tämä artikkeli edustaa SDG-tavoitetta 5: Sukupuolten tasa-arvo
Suurin osa yrittäjistä Suomessa on miehiä. Naisia ja miehiä on kansalaisissa lähes tasajakoinen osuus, mutta naisten osuus yrittäjistä on vuosia ollut vain noin kolmannes. Vaikka elämme pitkälle tasa-arvon saralla kehittyneessä yhteiskunnassa, on naisten ja miesten yrittäjyydessä edelleen eroja, jotka johtuvat sekä muun muassa sukupuolirooleihin että työelämään liittyvistä tekijöistä. Naisyrittäjien palkat ovat keskimäärin matalampia kuin miespuolisilla yrittäjillä. Tähän syynä on palkkaerot työmarkkinoilla yleisesti, ja erot naisten ja miesten perustamissa yrityksissä. Yrityksissä työelämän perinteiset sukupuolierot korostuvat: naiset perustavat usein yrityksiä ”perinteisille naisten aloille”, jotka ovat matalakatteisia, ja joilla yrittäjyys on välttämätöntä työn tekemiseksi. (Yrittäjänaiset 2024)
Naiset voivat kokea, ettei heidän osaamisensa riitä yrittäjyyteen. Kyselytutkimuksessa on selvinnyt, että suurempi osa miehistä (53 %) kuin naisista (32 %) kokee omaavansa riittävät taidot yrittäjyyttä varten. (Björk, Saarela, Kotavaara, Muhos 2022, 23) Lisäksi on huomattu, että naisten on vaikeampi muodostaa itselleen yrittäjäidentiteettiä, koska naisen identiteetti saattaa edelleen rakentua miehiä enemmän suhteessa muiden tarpeisiin. Naisen identiteetti nyky-yhteiskunnassakin edelleen rakentuu helposti huolehtijan roolin kautta: äitinä, puolisona, ja lasten lennettyä pesästä iäkkäiden vanhempiensa asioiden hoitajana. Siinä missä miespuolisille yrittäjille perhe nähdään voimavarana, taustatukena ja turvasatamana, naiselle se koetaan taakkana, ja jopa vasta-argumenttina yrittäjyydelle, kuten työssäkäynti koettiin naiselle joskus vanhoina huonoina aikoina. Asenteet ja odotukset voivat ilmetä ulkopuolelta naisiin kohdistuvina, tai sisäistettynä ajatuksena omasta roolista ja tehtävästä elämässä. (Mm. Yrittäjät 2020 ja Gaiani ym. 2024, 24) Naisten yrittäjyyden parissa paljon töitä tehneet toimijat kuvailevat naisten yrittäjyyspolkua usein sellaiseksi, jolla joka askelta harkitaan, ja jolla ei oteta loikkia katsomatta, minne askel laskeutuu, ja miettimättä kuinka omat päätökset vaikuttavat myös läheisiin ihmisiin. Rahasta puhuminen voidaan kokea kiusalliseksi, vaikka se on luonnollinen osa yrityksen hyvinvointia. Yrittäjän stereotypia on edelleen miespuolinen sankariyrittäjä, johon naisten voi olla hankala samastua.
Pohjoisilla harvaanasutuilla alueilla yrittäjyydellä on suuri merkitys. Ympäristön kestävyys ja kantokyky ovat aiheellisesti huolenaiheena, samoin huolettavat pohjoisten alueiden veto- ja elinvoimaisuus. Juuri näistä syistä vihreää naisyrittäjyyttä kannattaa edistää. Vaikka naisten yrittäjyyttä hankaloittavat muun muassa edellä kuvatut asiat, on erinäisissä tutkimuksissa todettu, että naiset ovat miehiä kiinnostuneempia kehittämään ympäristön ja yhteisöjen kannalta kestävää yritystoimintaa. Vastavuoroisesti ympäristön tila ja muut kestävyyden ongelmat ovat lisänneet kiinnostusta ja kysyntää kestäville ja vastuullisille tuotteille ja palveluille, avaten näin mahdollisuuksia liiketoiminnalle. (Gaiani ym. 2024, 21)
Ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät huolet eivät ole ainutlaatuisia Pohjois-Suomelle tai edes pelkästään Suomelle. Naisyrittäjien määrä on miehiä matalampi myös muissa pohjoismaissa, ja samoin ympäristöön ja vastuullisuuteen liittyvät huolet yhdistävät kaikkia. Näiden haasteiden pohjalta on käynnistetty Interreg Aurora -ohjelman rahoittamana Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa GENGREEN-hanke, jonka tavoitteena on tukea erityisesti naisten vihreän yrittäjyyden kehittämistä (Interreg Aurora 2024). Edellä kuvattuja naisyrittäjyyteen liittyviä haasteita pyritään hankkeessa ratkomaan tavoittamalla aloittavia ja kehitysvaiheessa olevia yrittäjiä, jotka haluavat painottaa toiminnassaan kestävyyttä. Termi ”vihreä yrittäjyys” käsittää hankkeessa ekologisen kestävyyden lisäksi myös sosiaalisen ja taloudellisen näkökulman.
Hankkeessa pyritään tuomaan esiin yrittäjyys mahdollisuutena, jota erityisesti naiset eivät välttämättä ole uskaltaneet lähteä tutkimaan tarkemmin omalla kohdallaan, ja mahdollisuutena yrittäjälle omalta osaltaan vaikuttaa vastuullisten tuotteiden ja palvelujen tarjontaan, sekä omaan yhteisöönsä. Tavoitteena on myös tarjota ideoita, koulutusta, sparrausta ja verkostoja niiden tueksi, jotka miettivät kuinka vastuullisuutta voisi kehittää tai tuoda paremmin esille omassa yritystoiminnassa. Jokaisella hankkeen alueella on käynnistetty oma ns. ”living lab”, jotka järjestävät koulutusta, työpajoja ja vierailuja, ja joissa pyritään madaltamaan kynnystä vihreään yrittämiseen. Living labit toimivat verkostomaisesti, mikä avaa maantieteellisiä rajoja myös toimintaan osallistuville. Lapin ammattikorkeakoulussa living lab toteutetaan ns. ROHKEA-toiminnan kautta, joka on perustettu kannustamaan yrittäjyyteen ja kehittämään osallistujien yrittäjyystaitoja. (Rohkea 2024)
Naisten motivaatiot yrittäjyydelle ansaitsevat rohkaisua ja kannustusta, sillä vastuullisuudesta huolta kantavat yritykset edistävät alueellaan kestävyyttä monin tavoin. Tieto mahdollisuuksista ja ajatusten vaihto muiden vastuullisuutta ja yrittäjyyttä pohtivien kanssa voi madaltaa kynnystä tarttua itse tuumasta toimeen yrittäjyyteen liittyvien ajatuksien kanssa. Pohtimalla, oppimalla ja kehittämällä muiden kanssa saattaa eteenpäin innostava roolimalli löytyä yllättävän läheltä osallistujien joukosta. Joukossa rohkeus tiivistyy.
Tämä kirjoitus on laadittu osana GENGREEN-hankkeen viestintää. Hanketta rahoittaa Interreg Aurora -ohjelma.
Lähteet:
Björk, P., Saarela, M., Kotavaara, O. & Muhos, M. 2022. Global Entrepreneurship Monitor (GEM). 2021/2022 Finnish Report. Publications of Kerttu Saalasti Institute, University of Oulu 3/2022. Viitattu 23.10.2024 https://www.gemconsortium.org/file/open?fileId=51137
Gaiani, S., Trogen, A., Suvanto, H., Fauvet, M., Valkjärvi, M., Salmela, H., Hentilä, A., Maljamäki, E., Nisula, S., Rintamäki, J., Lemetyinen, T. & Koivumäki, S. 2024. Ecosystems of female green entrepreneurship in five regions across Finland, Norway and Sweden. University of Helsinki, Ruralia Institute. Reports 234. Viitattu 23.10.2024 http://hdl.handle.net/10138/577236
Interreg Aurora 2024. GENGREEN. Viitattu 23.10.2024 https://www.interregaurora.eu/approved-projects/gengreen/
Rohkea 2024. Rohkea. Viitattu 23.10.2024 https://blogi.eoppimispalvelut.fi/rohkea/
Yrittäjänaiset 2024. Naiset yrittäjinä. Viitattu 23.10.2024 https://www.yrittajanaiset.fi/vaikuttaminen/naiset-yrittajina/
Yrittäjät 2020. Hyvää naisyrittäjyyden päivää! – Naiset joutuvat edelleen kohtaamaan luutuneita asenteita ja ennakkoluuloja. Viitattu 23.10.2024 https://www.yrittajat.fi/uutiset/hyvaa-naisyrittajyyden-paivaa-naiset-joutuvat-edelleen-kohtaamaan-luutuneita-asenteita-ja-ennakkoluuloja/