Elisa Maljamäki, TaM, lehtori, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Tämä artikkeli edustaa SDG-tavoitetta 4: Hyvä koulutus.
Menneinä aikoina opettajista tavattiin käyttää virallisempien titteleiden lisäksi nimitystä kansankynttilä. Ajatuksena lienee ollut, että opettajat yhdessä koululaitoksen kanssa tuovat sivistyksen kautta valoa kansalle, joka pimeässä törmäilee. Ajan saatossa opettajien rooli ja ajatus koulutuksesta on muuttunut. Opettaja ei yksisuuntaisesti jaa tietoa vähäisemmilleen, eikä opettaja tiedä kaikkea. Koulutuksen hyvää tekevään vaikutukseen uskotaan edelleen, mutta samalla kun koulutus on yhä useamman saatavilla, on koulutuksen merkitys yhteiskunnassa muuttunut (Rantamäki 2024).
Kouluttautuminen ei enää avaa automaattisesti ovia parempaan, vaikka melkein työssä kuin työssä vaaditaan koulutusta. YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa koulutus ja sen mahdollisuus muutoksen tekijänä on vahvasti läsnä. Kestävän kehityksen 4 tavoite, taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet, on usean muun tavoitteen mahdollistaja. Esimerkiksi sukupuolten tasa-arvo tai rauha, oikeinmukaisuus ja hyvä hallinto vaativat toteutuakseen koulutuksen lisäämistä. (Suomen YK-liitto 2024.)
Koulutus heijastaa aina aikaansa. Tutkinnot ja niiden sisällöt muuttuvat samalla, kun osaamistarpeet muuttuvat ja yhteiskunnat kehittyvät. Etenkin ammattikorkeakoulujen kohdalla paine vastata työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin on kova. Jo ammattikorkeakoululaki (Ammattikorkeakoululaki 2014/932 § 4:1) määrittää, että ”Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa.” Tiivis työelämäyhteistyö mahdollistaa nopean reagoinnin niin sanotusti kentältä tulevaan kysyntään. Toisinaan olisi kuitenkin syytä malttaa pysähtyä ja tarkastella muuttuvaa yhteiskuntaamme myös pidemmällä aikaperspektiivillä. Esimerkiksi tekoälyn ymmärtäminen ja kyky hyödyntää eri alojen uusia työvälineitä ovat opiskelijan kannalta tärkeitä tavoitteita. Niiden rinnalla pitäisi kuitenkin tulevaisuudessakin kehittää sivistykseen kuuluvia perustaitoja, kuten erilaiset lukutaidot ja ajattelun taidot.
Koulutukseen hakeutuessaan tuleva opiskelija tekee valintoja, jotka vaikuttavat hänen elämäänsä vuosikymmeniä eteenpäin. Korkeakoulututkinnon suorittaminen kestää lähtökohtaisesti 3,5–4 vuotta. Koulutuksella saatavan osaamisen tuleekin olla hyödyllistä useamman vuosikymmenen ajan. Näin opiskelijan ajallinen panostus on kannattava ja koulutuksen tarjoajan kannalta vastuullista toimintaa. Korkeakoulujen tulisi aika ajoin pysähtyä pohtimaan osaamisen hyödynnettävyyttä myös pitkällä, 20–30 vuoden aikavälillä. Vaikka elinikäinen ja jatkuva oppiminen kuuluvat osaksi nykyistä työelämää, tulee koulutuksen perustan olla kunnossa. Yksilön on helpompi päivittää osaamistaan, kun tietyt osaamisen “peruspalikat” kuten lukutaito, ovat kunnossa.
Perustaidot ja Tulevaisuuden Osaamistarpeet
Tutkimusten valossa nuorten lukutaito on jatkuvasti heikentynyt ja eriytynyt. Ero hyvin lukevien ja heikosti suoriutuvien välillä kasvaa ja yhä harvempi nuori kuuluu hyvin lukevien joukkoon (Nissilä & Lumme 2022). Osaamisen perusta myös korkeakoulutetuilla on monipuolinen lukutaito. Olemme ehkä tottuneet ajattelemaan, että korkeakoulussa tarvittavat oppimisen perustaidot hankintaan jo toisella asteella. Monimutkaistuvassa maailmassamme näin ei enää vaikuta olevan. Ammattikorkeakoulujenkin tulee ottaa osaamisen perustaidot vakavasti ja osaksi omaa toimintaansa, jotta voimme toimia kestävästi koulutuksen kentällä.
Kestävän kehityksen 4 tavoitteen alatavoitteena (tavoite 4.7) on ”Varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot esimerkiksi kestävää kehitystä ja kestäviä elämäntapoja, ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, rauhan ja väkivallattomuuden kulttuurin edistämistä, maailmankansalaisuutta, kulttuurien monimuotoisuuden sekä kulttuurin osuutta kestävässä kehityksessä arvostavan koulutuksen kautta (Suomen YK-liitto 2024).” Tavoitteen saavuttamiseksi yhteiskunnat tarvitset monenlaista erilaista osaamista. Myös jatkossa ihmisten taidot ja osaaminen vaihtelee riippuen saadun koulutuksen teemasta ja koulutustasosta. Lähtökohtana on, että kaikilla kansalaisalla olisi riittävät perustaidot, jotta tarvittava osaaminen voidaan vastaanottaa ja soveltaa. Koulutuksen kaikkien eri tasojen tulee kyetä toimimaan kestävästi ja laadukkaasti, jotta tavoite voidaan saavuttaa.
Koulutuksen historia on kuitenkin suomalaisittain melko lyhyt. Ensimmäinen yliopisto aloitti 1600-luvulla, peruskoulu levisi koko maahan 1970-luvulla ja ammattikorkeakoulut näkivät päivänvalon 1990-luvulla. Sinä aikana, kun nykyinen koulutusjärjestelmämme on syntynyt ja kehittynyt, yhteiskunnan muutos on ollut vauhdikasta. Esimerkiksi teknologia on ottanut valtavia harppauksia ja globalisaation myötä maailman sanotaan pienentyneen radikaalisti.
Aiemmin olemme voineet tuudittautua siihen, että korkeakouluopiskelun peruskivi muurataan jo peruskoulussa ja pohja luodaan toisella asteella. Muuttunut maailma on kuitenkin muuttanut myös opiskelijoilta vaadittavaa perusosaamista. Enää ei riitä, että opiskelijat osaavat lukea kirjoja tai sanomalehtiä. Lukutaidon tulisi kattaa monien erityyppisten tekstien lisäksi monia eri medioita viestinnän muotoja. Lähdekriittisyyden merkitys korostuu samalla, kun pääsy yhä laajempaan määrään tietolähteitä mahdollistuu. Pohdittavana on tekstin tai viestinnän sisällön tuottajan motiivien lisäksi viestin levittäjien mahdolliset motiivit. Siinä missä koulutuksen ajatellaan edelleen sivistävän ihmistä, sen todellisuus on muuttunut.
Kestävään koulutukseen voi tulevaisuudessa kuulua lukutaidon kehittäminen ja lukemiseen kannustaminen myös korkea-asteella. Lukutaito kun taitaa olla yksi niistä koulutuksen tarjoamista työelämätaidoista, mille on kysyntää vielä vuosikymmenten päästä. Yhteiskunnan muuttuessa vauhdilla on syytä kiinnittää huomiota muutoksen suuntaan. Vaikka työelämässä koneille ja tekoälyllä tullee olemaan yhä suurempi merkitys, tulisi yhteiskuntaa rakentaa kuitenkin ihmisiä varten. Siihen työhön tarvitaan myös korkeakoulussa koulutettuja, valaistuneita kansalaisia.
Lähteet
Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932
Nissilä, Leena & Lumme, Pia (2022): Lukutaito uuteen nousuun. Kielikello, Kotimaisten kielten keskus 3/2022. Saatavilla: https://kielikello.fi/lukutaito-uuteen-nousuun/.
Rantamäki, Pekko-Joonas (2024): Koulutuksen arvostus – vankkumaton vai vaakalaudalla? Opettaja-lehti 26.08.2024, saatavilla https://www.opettaja.fi/ajassa/koulutuksen-arvostus-vankkumaton-vai-vaakalaudalla/.
Suomen YK-liitto (2024): Kestävän kehityksen tavoitteet. Saatavilla https://www.ykliitto.fi/kestava-kehitys, luettu 11.10.2024.
Asiasanat: lukutaito, koulutus, oppiminen