Malla Alatalo, TaM, asiantuntija, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Linda Lindroos, FM, TKI-asiantuntija, Yrittäjyys ja liiketoiminta, Centria-ammattikorkeakoulu
Sven Söderholm, YTK, TKI-asiantuntija, Yrittäjyys- ja liiketoiminta, Centria-Ammattikorkeakoulu
Mirva Tapaninen, Restonomi YAMK, asiantuntija, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Teija Tekoniemi-Selkälä, KTM, lehtori, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Tämä artikkeli edustaa SDG-tavoitteita 8.3, 11.3 ja 11.4.
Vastuullisuuspuheen nousu
Yhteiskunnallisessa keskustelussa vastuullisuuden teemat ovat olleet nousujohteisesti esillä ainakin toistakymmentä vuotta. Vuonna 2015 julkaistu YK:n Agenda 2030 ja siihen kytkeytyvät 17 kestävän kehityksen tavoitetta avasivat aihetta ja sen laajuutta suurelle yleisölle ja ovat myös siitä saakka näyttäneet suuntaa globaalille vastuullisuustyölle ja auttaneet esimerkiksi meitä asiantuntijoita myös sanallistamaan vastuullisuutta.
Sittemmin ilmaston tila ja siihen liittyvä aktivismi sekä globaalit kriisit kuten pandemia ja sodat ovat tuoneet keskusteluun uusia sävyjä: kepeä keskustelu ei riitä, on toiminnan aika. Vastuullisia tekoja odotetaan niin päättäjiltä, yrityksiltä kuin kuluttajiltakin. Vastuullisuus alkaa olla valtavirtaa.
On helppoa nyökytellä sille faktalle, että vastuullisuus on tärkeä teema. Niin ikään on helppoa hyväksyä, että vastuullisuus ja kestävän kehityksen tavoitteet otetaan osaksi oman organisaation strategiaa ja toimintaa. Sen sijaan pohdintaa aiheuttaa kysymys, kuinka otamme kestävän kehityksen tavoitteet osaksi käytännön TKI-työtä. Mitä tulee tehdä, jotta hyvät aatteet eivät jää vain puheen tasolle?
Ohjatusti kohti konkretiaa
Käynnistimme vastikään Interreg Aurora –rahoitteisen Re-Archtive North -hankkeen yhdessä Luulajan teknillisen yliopiston, Centria-ammattikorkeakoulun ja Moskosel Creative Labin kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää työkaluja ja menetelmiä historiallisten rakennusten kestävään uudelleenkäyttöön. Kun usein hylätyt ja alikäytössä olevat rakennukset koetaan rasitteiksi, haluamme hankkeessamme kääntää haasteet mahdollisuuksiksi. Hanke tukee rakennusten uusiokäyttöä matkailun, asumisen, liiketoiminnan ja sosiaalisten innovaatioiden tarpeisiin, edistäen alueiden vetovoimaa ja kestävää kasvua.
Interreg Aurora -ohjelma edellyttää, että ohjelman rahoittamien hankkeiden kumppanit yhdessä perehtyvät YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, tarkastelevat niitä suhteessa hankkeensa toimintaan ja valitsevat prioriteeteikseen ne, joihin hanke toimillaan parhaiten pystyy vastaamaan.
Re-Archtive North -hankkeen kumppanit kokoontuivatkin hankkeen aloitustapaamisen yhteydessä työstämään omia kestävän kehityksen tavoitteitaan. Valittujen tavoitteiden tulee olla läpileikkaavia ja näkyä kaikessa hankkeen toiminnassa, mukaan lukien viestinnässä, mikä on erityisen tärkeää. Vastuullisuuden jalkauttamisessa käytäntöön eivät liikesalaisuuden säännöt päde. Päin vastoin, tässä olemme yhteisellä asialla ja kokemusten sekä ideoiden jakaminen ja toisaalta toisten ideoiden jalostaminen omaan käyttöön on vain suotavaa.
Näin toimitaan myös Interreg Aurora -ohjelmassa: vastuullisuustyöhön saa tukea paitsi ohjelmalta itseltään, myös muilta hanketoimijoilta, joita ohjelmavirkailijat kutsuvat puhujiksi SDG-webinaareihinsa jakamaan kokemuksiaan ja omia vastuullisuuslinjauksiaan ja -valintojaan. Kaiken kaikkiaan Interreg Aurora on hyvä esimerkki siitä, kuinka rahoittaja voi hellästi tuuppien paitsi edellyttää myös tukea hanketoimijoita kulkemaan kohti vastuullisuutta.
Uutta elämää vanhoihin seiniin
Millaisia kestävän kehityksen tavoitteita siis päädyimme valitsemaan Re-Archive North -hankkeen läpileikkaaviksi vastuullisuuden suunnannäyttäjiksi? Työstimme tavoitteista hankkeen oman SDG-pyramidimme (kuva 1). Pyramidin kolmeen kerrokseen mahtuvat ensisijaiset, toissijaiset ja pitkän tähtäimen tavoitteet. Ensisijaiset tavoitteet ovat niitä, jotka suoraan linkittyvät hankkeemme tavoitteisiin ja joihin toiminnallamme pystymme vaikuttamaan. Toissijaisten tavoitteiden kanssa teemme myös työtä, mutta vaikutuksemme niiden parissa eivät ole aivan niin yksioikoisia, eivätkä ne ole keskeisiä prioriteettejamme. Pitkän tähtäimen tavoitteisiin toimintamme liittyy epäsuoremmin, mutta voimme nähdä niihin selkeän kytköksen ja toimintamme vaikutukset voivat välillisesti heijastua myös niihin.
Kuva 1: Re-Archtive North -hankkeen SDG-pyramidi.
Hankkeen slogan on ”Breathing new life into old walls” eli siinä “puhalletaan uutta elämää vanhoihin seiniin”. Kehittämistoimintamme kautta haluamme nähdä, että hylätyt vanhat rakennukset saavat uuden elämän luoden mahdollisuuksia ja edellytyksiä paitsi liiketoiminnalle myös alueiden sosiaaliselle hyvinvoinnille. Hankkeessamme katsomme tämän ajatuksen edistävän tavoitetta 11: Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat ja erityisesti edistämme sen alatavoitteita 11.3: Lisätä vuoteen 2030 mennessä laajamittaista ja kestävää kaupungistumista ja mahdollisuuksia osallistavaan, integroituun ja kestävään asuinyhdyskuntien suunnitteluun sekä hallinnointiin kaikissa maissa ja 11.4: Tehostaa hankkeita maailman kulttuuri- ja luontoperinnön suojelemiseksi. (Suomen YK-liitto 2024.) Hankkeen toiminta ei keskity kaupungistumisteen vaan pikemminkin eri yhteisöjä osallistaen etsimään kestäviä ratkaisuja ja mahdollisuuksia elää ja toimia harvaan asutuilla alueilla, joihin Eurostatin määritelmän mukaan käytännössä koko hankealueemme lukeutuu (Eurostat 2017).
Hankkeemme kick off -seminaarissa 4.10.2024 rakennusten kestävästä käytöstä puhui aiheesta tutkimusta tehnyt Malin Moisio Tampereen yliopistosta. Hän pohti tapausesimerkkien kautta, onko ilmastoystävällisempää purkaa vanha ja rakentaa uusi vaiko sittenkin kunnostaa vanha, jo olemassa oleva rakennus. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että korjausrakentaminen on ilmastovaikutuksiltaan purkamista ja uuden rakentamista tehokkaampaa: “If buildings are not demolished, emissions, money and architectural heritage will be saved!” sanoi Moisio esityksessään. (Moisio 2024.) Vanhan rakennuksen säilyttämisen kohdalla vaakakupissa painavat myös kulttuurihistorialliset arvot. Haluamme hankkeessamme olla mahdollistamassa alueemme kulttuuriperinnön säilymistä vaalimalla vanhaa rakennuskantaamme. Lapissa hyvin tiedämme, että täällä on alueita missä sitä ei ole paljon, mutta sen lisäksi hankealueellamme on myös alueita, joissa siitä ei osata pitää huolta tai hyödyntää tarpeeksi.
Taiteiden piilaakso keskellä ei-mitään – luovaa liiketoimintaa ja alueellista elinvoimaa vanhasta kyläkoulusta
Re-Arctive North -hankkeen kick-off -webinaarissa myös yksi hankkeen kumppaneista piti innostavan ja rohkaisevan puheenvuoron. Moskosel Creative Lab -yhteisön toisen perustajajäsenen, Gonçalo Marquesin, tarina toimii loistavana sytykkeenä hankkeemme toiminnalle.
Moskosel Creative Lab sijaitsee Ruotsin Lapissa, Arvidsjaurin kunnassa Moskoselin kylässä. Vuonna 2018 Gonçalo Marques ja Linda Remahl ostivat vanhan kyläkoulun. Heillä oli kunniahimoinen suunnitelma luoda Moskoseliin yhteisö, jossa taiteilijat ja muut luovat toimijat voisivat työskennellä, inspiroitua ja elää kestävällä tavalla. Kuudessa vuodessa Moskosel Creative Lab on osoittanut toiminnallaan, että taiteella ja luovuudella on valtava voima tuoda ihmiset yhteen ja luoda elinvoimainen ja resilienssi yhteisö käytännössä keskelle ”ei-mitään”, ja ettei maantieteelliset rajoitteetkaan ole olleet esteenä toteuttaa kunnianhimoisia unelmia. Kyläkoulusta on kehkeytynyt kunnostamisen myötä monimuotoinen ja innovatiivinen taiteellisen ilmaisun keskus, jossa on 20 studiota, sauna ja täysikokoinen liikuntasali. Kyläkoulun lisäksi Moskosel Creative Lab on kunnostamassa vastuullisesti muita vanhoja ja hylättyjä taloja ympäri Moskoselin kylää. Nämä tilat ovat aktiivisesti käytössä erilaisiin tapahtumiin, näyttelyihin ja muuhun kyläyhteisöä palvelevaan toimintaan. (ks. Home | NSF (northernsustainablefutures.com))
Moskosel Creative Lab -yhteisöä voidaan pitää esimerkkinä parhaasta käytännöstä, jolla on luotu maaseutukylään elinvoimaa, sosiaalista, taloudellista osallistumista ja resilienssiä – yksilöiden ja yhteisön kykyä ja joustavuutta sopeutua toimintaympäristön muutoksiin. Hankekumppani, Moskosel Creative Lab, on erinomainen esimerkki hankkeen yhdestä ensisijaisesta kestävän kehityksen tavoitteesta. Tavoite 8.3 edistää kehityslähtöisiä käytäntöjä, ja jotka tukevat tuottavaa toimintaa, säällisten työpaikkojen luontia, yrittäjyyttä, luovuutta ja innovointia sekä kannustaa mikro- ja pienyritysten sekä keskisuurten yritysten perustamiseen ja kasvattamiseen, esimerkiksi takaamalla rahoituspalvelujen saantia. Hankkeen toissijaisista tavoitteista Moskosel Creative Labin katsotaan tukevan kestävän kehityksen tavoitetta 10.2, joka edistää kaikkien sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallistumista ja kannustaa siihen iästä, sukupuolesta, vammaisuudesta, rodusta, etnisyydestä, alkuperästä, uskonnosta tai taloudellisesta tai muusta asemasta riippumatta. (Suomen YK-liitto 2024.) Myös hankkeemme voi antaa panoksensa tähän tavoitteeseen tukemalla yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallisuuteen taustasta ja asemasta, kuten asuinpaikasta, huolimatta.
Rajat ja sektorit ylittävää yhteistyötä
Re-Archtive North -hankkeen toutettajina toimii moniammatillinen hankekonsortio (kuva 2). Päätoteuttaja on Luulajan teknillinen yliopisto, joka tuo hankkeeseen mm. arkkitehtuuriosaamista, asiantuntemusta suunnittelusta ja rakennusperinnön hallinnasta sekä myös it-osaamista ja tietotaitoa blockchain-teknologiasta. Jälkimmäisen avulla hankkeen aikana rakennetaan alusta, jonka kautta kiinteistönomistajat voivat tarjota ja markkinoida kohteitaan jopa kansainvälisesti. Osatoteuttajina toimivat Moskosel Creative Park, Centria AMK ja Lapin AMK, joista Moskosel tuo hankkeeseen kestävyys- ja innovaatio-osaamista sekä teknologista ja luovien alojen osaamista. Centria AMK tuo hankkeeseen laajan osaamisen liiketoiminnan ja prosessien kehittämisessä sekä yhteiskehittämisen välineitä. Lapin AMKin vahvuutena on puolestaan kulttuurimatkailun ja elämysmuotoilun osaaminen sekä asiantuntemusta yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyvistä hankkeista. (Luulajan yliopisto, Centria-ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu & Moskosel Creative Lab 2023.)
Kuva 2. Yhteiskuva hanketiimistä Lillsandin rannalla Fäbodassa
Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa on samanlaisia haasteita rakennetun ympäristön ylläpitämisessä sekä pienten kuntien ja kaupunkien houkuttelevuuden lisäämisessä asukkaiden keskuudessa. Hankkeessamme voimme tuoda yhteen eri alueiden yhteisöjä, edistää sosiaalista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja paikallisylpeydettä ja näin lisätä alueen houkuttelevuutta – ihan kuten Moskoselin tapausesimerkki osoittaa.
Hankekumppaneiden keskinäisen yhteistyön lisäksi edistämme yksityisen, julkisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan välistä yhteistyötä tukemalla paikallisten ekosysteemien muodostumista vanhojen rakennusten ympärille. Sektorirajat ylittävä yhteistyö tukee kestävän kehityksen tavoitetta 17 (17.17: Kannustaa ja edistää tehokkaita julkisia, julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan välisiä kumppanuuksia niiden oman asiantuntemuksen ja resursointistrategioiden pohjalta.) SDG 17 onkin yksi hankkeemme toissijaisista tavoitteista. (Luulajan yliopisto ym 2023.)
Hankkeessa on rajan molemmin puolin monipuolista osaamista ja asiantuntemusta, jota voimme hyödyntää hankkeen toimenpiteissä. Samalla opimme toinen toisiltamme esimerkiksi työskentelykulttuureista, mikä voi johtaa monipuolisempaan ja rikkaampaan kulttuuriympäristöön sekä edistää keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä. Varustettuna monipuolisella osaamisella ja tehokkaalla yhteistyöllä, voimme löytää uusia tapoja ratkaista ongelmia ja haasteita sekä kehittää innovatiivisia ratkaisuja ja välineitä rakennusten uudelleenkäyttöön. (Luulajan yliopisto ym 2023.)
Tavoitteet asetettu – mitä seuraavaksi?
Olemme Re-Archtive North -hankkeessa vasta alkumetreillä. Hanke on käynnistynyt, ja olemme saaneet valittua hankkeelle olennaisimmat kestävän kehityksen tavoitteet. Nyt on aika siirtyä hankkeen toteutusvaiheeseen ja sitä myöten kestävän kehityksen jalkauttamisen vaiheeseen. SDG-työpajamme tavoitteena oli, että laatimamme pyramidi toimii työkalunamme ja ohjaa toimintaamme joka käänteessä. Kun nyt ryhdymme suunnittelemaan esimerkiksi parhaiden käytänteiden kartoittamista ja benchmark-toimintaa, tulemme luonnollisesti peilailemaan tekemiämme valintoja suhteessa kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Niin ikään suunnitellessamme tilaisuuksia, tapahtumia ja työpajoja, tulemme palaamaan pyramidimme pariin ja pohtimaan esimerkiksi osallistamisen tapoja, sektorirajat ylittävän yhteistyön mahdollisuuksia ja kestäviä ratkaisuja liiketoiminnan kehittämisessä.
Hankkeessa kerätään ja jaetaan parhaita käytäntöjä ja menestystarinoita alueelta ja sen ulkopuolelta sekä käytetään tätä tietoa työkalujen, kestävien liiketoimintamallien, sähköisen työkirjan ja verkkoalustan luomiseen. Hankkeessa luotava verkkoalusta auttaa julkisia ja yksityisiä toimijoita käyttämättömien rakennusten uudelleenkäyttöön matkailun, asumisen, liiketoiminnan ja sosiaalisten aloitteiden tarpeisiin. Kaikki tämä on linjassa tekemiimme SDG-valintoihin ja on konkreettista työtä kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Hankkeen toiminnassa kestävän kehityksen tavoitteiden jalkauttaminen kehittämistyöhömme näkyy hyvin käytännönläheisesti. Kiinnitämme huomiota siihen, että priorisoimamme tavoitteet ohjaavat sisällönsuunnittelua, osallistujarekrytointia ja toteutusta. Alkuvuodesta 2025 lanseeraamme työpajasarjan, jonka tavoitteena on auttaa vanhojen rakennusten elävöittämisestä kiinnostuneita toimijoita kehittämään rakennuksiin kestävää ja innovatiivista liiketoimintaa, joka tukee alueiden elinvoimaisuutta, luovuutta ja yrittäjyyttä.
Työpajasarja tulee olemaan hankkeessamme ensimmäinen kokeilu ottaa SDG:t tiiviiksi osaksi toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Toivomme löytävämme toiminnallemme hyvät ja toimivat käytänteet, joilla pidämme kestävän kehityksen tavoitteet tiiviisti kiinni käytännön toiminnassa koko hankkeen ajan. Olennaisin tavoite on kuitenkin se, että vastuullisuus on lopulta osa hankkeessa syntyneitä liiketoimintamalleja, niin että vanhat rakennukset ja niihin kietoutunut kulttuurihistoria säilyvät ja tuottavat hyvää tuleville sukupolville.
Re-Archtive North –hanke on suunnattu kunnille, pienille kylille sekä matkailu- ja kulttuurialan toimijoille harvaan asutuilla alueilla Lapin, Pohjanmaan sekä Norrbottenin alueilla. Hankkeen tavoitteena on kehittää historiallisen ja olemassa olevan rakennuskannan kestävää uudelleenkäyttöä Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa. Hanketta rahoittavat Interreg Aurora -ohjelma, Lapin Liitto ja Region Norrbotten ja sen kesto on 1.9.2024 – 31.8.2027.
Olitpa sitten julkinen tai yksityinen toimija, tule mukaan tutustumaan innovatiivisiin työkaluihin, liiketoimintamalleihin ja verkkoalustaan, joka on suunniteltu käyttämättömien rakennusten uudelleenkäyttöön matkailussa, asumisessa, liiketoiminnassa ja sosiaalisissa aloitteissa.
Lisätietoja antaa Mirva Tapaninen (mirva.tapaninen@lapinamk.fi).
Lähteet
Eurostat 2017. How crowded is your region. 6.4.2017. Viitattu 8.10.2024. https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/ddn-20170406-1 ts Eurostat News – Eurostat (europa.eu)
Luulajan yliopisto, Centria-ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu & Moskosel Creative Lab 2023.RE-ARCHTIVE NORTH. Innovative strategies for the re-use and re-activation of the architectural heritage in Northern sparsely populated areas. Julkaisematon hankehakemus 2023.
Moisio, M. 2024. Tampereen yliopisto. Väitöskirjatutkija. Asiantuntijapuheenvuoro Re Archtive North -hankkeen kick-off seminaarissa. Why renovation and re-use of old buildings is a climate-friendlier alternative to new construction 4.10.2024
Northern Sustainable Futures 2024. Creating Tomorrow: Art, Nature, and Innovation in the Heart of Northern Sweden. Viitattu 8.10.2024.
Suomen YK-liitto 2024. Kestävä kehitys. Viitattu 8.10.2024. Kestävä kehitys | Suomen YK-liitto (ykliitto.fi)
Asiasanat: vastuullisuus, korjausrakentaminen, uudelleenkäyttö, liiketoiminta, kehittämisprojektit