Tiia Ahola, KM, lehtori ja opinto-ohjaaja, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Tämä artikkeli edustaa SDG-tavoitetta 4: Hyvä koulutus
Johdanto
Opinto-ohjauksen sisällöt määrittyvät pitkälti yksilön tarpeista. Lapin ammattikorkeakoulussa tehdäänkin opinto-ohjausta hyvin opiskelijalähtöisesti. Opinto-ohjaukseen liittyviä teorioita ja malleja hyödynnetään ohjaustilanteissa tarvelähtöisesti (Ahola & Mikkola 2004, 55–57). Käsittelen tässä artikkelissa Peter Plantin kehittelemää green guidance -ohjausteoriaa. Sille ei löydy tällä hetkellä sopivaa suomenkielistä käännöstä ja ohjausteoriaan viitataan aina sen englannin kielisellä nimellä, joten käytän myös tässä artikkelissa teoriasta sen englanninkielistä nimeä green guidance.
Green guidance -ohjausteoria
Lyhyesti green guidance on ohjausteoria, joka tukee ohjattavaa tekemään koulutukseen, harjoitteluihin ja urasuunnitelmiin liittyviä päätöksiä ilmastonmuutoksen ilmiöt ja ympäristökysymykset huomioiden (Green Guidance 2024a). Jo vuonna 1996 green guidance -ohjausteorian kehittelijä Peter Plant ehdotti perinteisten, yksilökeskeisten urakehitysteorioiden ja -käytäntöjen tarkastelemista uudelleen ilmaston lämpenemisen ja ympäristönäkökohtien vuoksi (Green Guidance 2024b).
Green Guidance ei ole vielä kovin tunnettu käsite ja toimintatapa. Suurin syy siihen on, että tarjolla on edelleenkin vähän selkeitä green guidance -ohjaukseen liittyviä toimintamalleja ja lähteitä. Tämän lisäksi vieläkin on melko epäselvää, kuinka green guidance -ohjausta käytännössä tehdään ja kuinka saada se toimimaan eri aloille. (Hooley ym. 2024, 3, 7, 10.) Hooleyn ym. raportissa “Practitioners’ Perspective on Green Guidance, an International Survey” (2004, 7) ohjaushenkilöt kertoivat, että ohjaus on sisältänyt muun muassa apua asiakkaan uran ja ympäristön välisen suhteen pohdintaan, erilaisten yhteyksien tarkasteluun maailman ja uran välillä sekä ohjausta siihen, kuinka muuttaa itseään ja maailmaa ilmastonmuutos ja ympäristökysymykset huomioiden. Lisäksi tehty green guidance -ohjaus on sisältänyt kestävän kehityksen oppimista ja auttanut asiakkaita kuvittelemaan vastuullisempia mahdollisuuksia sekä itselleen että maailmalle. (Hooley ym. 2024, 7.)
Ympäristökysymysten käsittelyä opiskelijalähtöisesti
Opinto-ohjauksessa tulee aina silloin tällöin keskusteltua opiskelijoiden kanssa vastuullisuudesta, ilmastoon ja ympäristöön liittyvistä kysymyksistä sekä ilmiöistä. Liikunnanohjaajakoulutuksessa etenkin luontoliikuntaan suuntautuvat opiskelijat törmäävät opinnoissaan ympäristöön liittyviin kysymyksiin ja ilmiöihin, jolloin ne nousevat keskusteluun myös opinto-ohjaustilanteissa. Moni luontoliikuntaan suuntautuva opiskelija onkin jo valmiiksi kiinnostunut luonnosta ja sen muutoksista, ja tätä kautta myös ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista esimerkiksi pohjoisen luontoon ja siellä liikkumiseen.
Toisten alojen opiskelijat saattavat törmätä ilmastoa koskeviin asioihin useammassa kontekstissa kuin toisten. Aloilla, joissa ollaan vahvasti ympäristön kanssa tekemisissä, luontaisesti käsitellään myös ilmastoa ja siinä tapahtuneita ja tapahtuvia muutoksia. Ilmastonmuutokseen liittyvät mielikuvat, pohdinnat ja ajatukset saattavat aiheuttaa huolta ja ahdistusta yksilössä. Pahimmillaan ajatukset voivat olla hyvinkin vahingollisia sekä aiheuttaa myös mahdollisesti vahingoittavia tekoja. On tärkeää ymmärtää, että ilmastonmuutos ei kiinnosta kaikkia, tai jotkut voivat suhtautua siihen neutraalisti. (Immonen 2018.)
Miten siis käsitellä ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä esimerkiksi opiskelijan kanssa etenkin silloin, kun kysymykset eivät luontaisesti tule esille opiskelijaa kohdatessa? Hooley ym. (2004, 7) kannustaa pysymään ammattilaisen eettisissä arvoissa, kuten puolueettomana ja tekemään työtä asiakaslähtöisesti. Ohjaajan on tärkeää tunnistaa, miten ilmastonmuutos vaikuttaa omaan alaan, yksilöön, työympäristöön ja resursseihin (esim. tuotantotavara). Ohjattavan kanssa voidaan käydä läpi näiden teemojen kautta vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tärkeintä olisikin löytää ne osa-alueet tai ilmiöt, joissa käsitellä vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä luonnollisesti ohjattavan uraan liittyen. Koska mitään selviä malleja ei ole, niin ohjaaja voi käyttää omaa ammatillisen asiantuntijuuden tuomaa luovuutta ja innovatiivisuuttaan green guidance -ohjaustavan käyttämisessä. (Hooley ym. 2024, 31–32.) Esimerkiksi hyödyntämällä Unescon 17 kestävän kehityksen tavoitteita voidaan laajentaa yksilön käsitystä itsestään suhteessa maailmaan, mikä edistää parempaa psykologista hyvinvointia (Argyropoulou 2021, 136).
Hooley ym. (2024, 8) ja Bakke ym. (2024, 5–6) suosittelevat huomioimaan muun muassa seuraavia asioita green guidance -ohjauksessa:
- green guidance ei ole ohjauksessa yksi ainut lähestymistapa vaan se on hyvä sovittaa yhteen nykyisten toimintamallien kanssa resurssit ja alan etiikka huomioiden
- ohjattavien suhtautuminen ilmastonmuutokseen on vaihtelevaa ja siksi green guidance periaatteella tehtävän ohjauksen idea on hyvä avata ohjattaville.
- mm. ohjattavien kanssa voidaan käsitellä ilmastonmuutokseen ja sen seurauksiin liittyvää vahvaa näyttöä
- green guidancen malleja on edelleen kehitettävä, jotta niitä voidaan käyttää monenlaisissa ohjaustilanteissa
Kuva 1. Ohjauksen ulottuvuuksia green guidance -ohjauksessa
Kannustankin kaikki ohjaustyötä tekeviä käsittelemään seuraavia kysymyksiä:
- Millainen vastuullinen asiantuntija oikeastaan on?
- Miten hän ajattelee?
- Miten hän toimii?
- Millaisia arvoja hänellä on oman työn tekemiselle?
Näiden kysymysten pohjalta voi syntyä hyviä toimintamalleja ohjaukseen, keskusteluita alan vastuullisesta asiantuntijuudesta sekä tehdä mutkattomasti vastuullisempaa ohjausta, jossa huomioidaan opiskelijalähtöisesti myös ilmasto- ja ympäristökysymykset.
Kuvituskuva. Tekoälysovellus Copilotilla tehty kuva artikkelin pohjalta
Lähteet:
Ahola, S. & Mikkola, J. 2024. Opinto-ohjaus, muutos ja epävarmuus. Turun yliopisto. Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen raportti 62. 2. painos. Viitattu 21.10.2024 https://www.utu.fi/sites/default/files/public%3A//media/file/OPO_2_painos.pdf
Argyropoulou, K. 2021. Sustainable Career Development: A new challenge in career counselling in the modern era. Advances in Social Sciences Research Journal 8, no. 12, 128–138. Viitattu 3.10.2024. https://journals.scholarpublishing.org/index.php/ASSRJ/article/view/11393
Bakke, I.B., Hooley, T., Lucas Casanova, M., Šprlák, T., Kavková, E., Košťálová, H., Ostroha, L. & Wrzosek, M. 2024. Evidence on green guidance: A review of the literature. Exploring Green Guidance. Viitattu 10.10.2024 https://www.green-guidance.eu/wp-content/uploads/2024/07/EGG3-Literature-review.pdf
Green Guidance. 2024a. About us. Viitattu 11.10.2024 https://www.green-guidance.eu/about-us/
Green Guidance. 2024b. Training in Green Guidance: from Theory to Practice. 17.9.2024. Viitattu 11.10.2024 https://www.green-guidance.eu/training-in-green-guidance-from-theory-to-practice/
Hooley, T., Casanova, M. L., Ŝprlák, T., Bakke, I. B., Kavková, E., Košťálová, H., Ostroha, L. & Wrzosek, M. 2024. Practitioners’ perspective on green guidance, an international survey. Exploring Green Guidance report #2. Viitattu 23.9.2024 https://www.green-guidance.eu/wp-content/uploads/2024/07/EGG2-Survey.pdf.
Immonen, A. 2018. Moreenimedia selvitti: Ilmastonmuutos ahdistaa opiskelijoita – monia kalvaa omien tekojen riittämättömyys. Moreenimedia, sivistyneitä skuuppeja ja stooreja 27.9.2018. Viitattu 23.9.2024 https://moreenimedia.fi/2018/09/27/moreenimedia-selvitti-ilmastonmuutos-ahdistaa-opiskelijoita-monia-kalvaa-omien-tekojen-riittamattomyys/
Asiasanat: opinto-ohjaus, vastuullisuus