Petri Muje, erityisasiantuntija, tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulut
Tapio Pyörälä, asiantuntija, tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu
Hanna-Mari Laitala, toimialapäällikkö, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä
Tanja Yli-Tokola, projektipäällikkö, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä
EU on määritellyt maatalouspolitiikassaan tarpeen osaamisen kehittämiseen erityisesti toisen asteen maatalousopetuksessa, jonka katsotaan olevan avainasemassa alan kehittämisessä. Aloite maatalouden osaamiskeskuksista (CoVE, Centres of Vocational Excellence) pyrkii vastamaan tähän poliittiseen painopisteeseen tukemalla toisen asteen maatalouskoulutuksen (VET, Vocational Education and Training) reformia, turvaamalla korkealaatuisen opetuksen ja koko uran kestävät oppimismahdollisuudet sekä varmistamalla innovatiivisen, inklusiivisen ja kestävän maatalouden.
ERASMUS-rahoitteisessa EVECSA-hankkeessa rakennetaan ammatillisia osaamiskeskuksia sekä alueellisia ja kansainvälisiä osaamisekosysteemejä kuuteen maahan. Opetuksen kehittäminen parantaa maatalousalan nykyisten ja tulevien työntekijöiden valmistautumista ilmastoviisaaseen maatalouteen.
Sidosryhmäkyselyn kautta kohti konkretiaa
Syksyn 2024 aikana toteutettiin kysely jokaisessa osallistujamaassa (Tanska, Espanja, Italia, Suomi, Alankomaat ja Puola). Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa ja analysoida maatalouden sidosryhmien tietoisuutta ilmastoviisaasta (CSA) maataloudesta sekä ilmastoviisaan maatalouden trendejä ja kehityssuuntia.
Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Lapissa toteutettiin kaikkiaan 21 verkkokyselyä ja 7 puolistrukturoitua haastattelua ilmastoviisaasta maataloudesta toisen asteen maatalousoppilaitosten opettajille, maatalousyrittäjille ja muille alan sidosryhmille. Lisäksi toteutettiin ryhmäkeskustelujen avulla workshopeja sekä maatalousalan ammattikorkeakoulu- että toisen asteen opiskelijoille.
Suomen osalta suurin osa tunnisti CSA-konseptin. Vastauksissa tuotiin ilmastoviisauden osatekijöinä esille resurssien ja energian tehokas käyttö, kestävät maatalouden toimintatavat, uusien teknologioiden käyttöönotto sekä maan ja veden kestävä käyttö. Ilmastoviisaan maatalouden nähtiin olevan kestävyyden huomioivaa maataloutta, joka käyttää uusien teknologioiden mahdollisuuksia ja huomioi toiminnan ympäristövaikutukset.
Erityisesti haastatteluissa tunnistettiin ilmastoviisas maatalous alan tulevaisuuden kannalta kriittiseksi asiaksi. Ilmastoviisaan maatalouden vaatimien toimenpiteiden esteenä nähtiin alan rahoituksen haasteet, maatalouden tekniikan vanhanaikaisuus sekä tutkimuksen ja käytännön toiminnan välinen kuilu. Oppilaitosten ja yritysten kannalta pidettiin tärkeänä uusien digitaalisten työkalujen käyttöönottoa, monialaisen osaamisen kehittämistä sekä käytännönläheistä koulutusta. Uusien teknologioiden kohdalla esiin nousi tekoälyn hyödyntäminen, automaatio, täsmämaatalous (esim. täsmälannoitus ja -kastelu) sekä uusiutuvien energialähteiden käyttö.
Kaiken kaikkiaan haastatteluissa ja opiskelijaworkshopeissa tuotiin esille monialaisen yhteistyön merkitys, uuden teknologian ja digitaalisten työkalujen käyttöönoton välttämättömyys sekä paikallisten ja alueellisten innovaatioiden tärkeys. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen nähtiin prioriteettina – tältä osin Suomessa toteutetut toisen asteen ja neuvontajärjestöjen rahoituksen leikkaukset heikentävät oppilaitosten mahdollisuuksia kehittää opetusta.
Politiikan osalta nähtiin ongelmana sinänsä oikein asetettujen kestävyystavoitteiden ja ruohonjuuritasolla tapahtuvan realismin välinen ristiriita. Käytännön maatalouden tulee jatkossa olla ilmastoviisasta, mutta sen tulee olla myös kannattavaa. Hankkeeseen osallistuvissa muissa maissa havainnot olivat samansuuntaisia, mutta koska maakohtaiset tulokset on esitetty tammikuun puolivälin jälkeen hankkeen workshopissa, ei maiden välistä vertailua ole vielä ehditty tehdä.
Kyselyn tuloksia tullaan käyttämään tärkeänä taustamateriaalina, kun mietitään hankkeen tulevia konkreettisia toimenpiteitä, koulutusten sisältöjä ja kansainvälisen yhteistyön kehittämistä. Hankkeen toimenpiteitä tarkennetaan kyselyjen tulosten pohjalta vuoden 2025 alkupuoliskon aikana.
Hanketoiminta edistää kansainvälistä yhteistyötä
European Vocational Excellence for Climate Smart Agriculture eli EVECSA-hankkeessa on tavoitteena kehittää ilmastoviisasta maatalousopetusta, rakentaa kuhunkin osallistujamaahan alan osaamiskeskittymä (CoVE) sekä edistää toimijoiden yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Isona tavoitteena on edistää konkreettisten toimien kautta maatalouden resilienssiä suhteessa ilmastonmuutokseen ja tukea kestävää ruokatuotantoa Euroopassa. Hankkeessa on mukana 6 maata (pääpartnerimaa Tanska, Suomi, Alankomaat, Espanja, Italia ja Puola) ja yhteensä 22 partneria. Partnereista 10 on toisen asteen oppilaitoksia, 6 yritystä tai yrityksiä edustavaa organisaatiota, 4 yliopistoa ja korkeakoulua sekä 2 hankeosaamisorganisaatiota. Hanke toteutetaan 1.3.2024-29.2.2028 välisenä aikana ja sen kokonaisbudjetti on lähes 5 miljoonaa euroa.
Suomesta mukana ovat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KPEDU (Kannuksen yksikkö; Suomen CoVEn vetäjä), Lapin ammattikorkeakoulu, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä SEDU ja ProAgria Keski-Pohjanmaa. Lapin ammattikorkeakoulussa hankkeella on selkeitä yhtymäkohtia ClimateFood- (Interreg Aurora), vertaistekno- (valtakunnallinen maaseuturahoitus) ja ELU- (maaseuturahoitus) hankkeiden kanssa; ko. hankkeiden kanssa tehdään myös läheistä yhteistyötä. Lisätietoja EVECSA-hankkeesta englanniksi osoitteesta climatesmart4agri.eu
Kuva. Hollannissa panostetaan perinteisen maataloustuotannon kehittämisen lisäksi myös mm. hyönteisten tuotantoon. Tällä hetkellä koetuotanto menee lähinnä siipikarjan kasvatukseen, mutta myös ihmisravinnon tuottamista kehitetään.
Asiasanat: maatalous, ilmastovaikutukset, toisen asteen koulutus, ERASMUS, Suomi