Katri Hendriksson, Insinööri (YAMK), erityisasiantuntija, Uudistuva teollisuus, Lapin ammattikorkeakoulu
Raimo Ruoppa, DI, asiantuntija, Uudistuva teollisuus, Lapin ammattikorkeakoulu
Ari Pikkarainen, TkT, yliopettaja, Uudistuva teollisuus, Lapin ammattikorkeakoulu
Johdanto
Teollisuus on murroksessa, jossa ympäristönäkökohdat ja teknologinen kehitys ohjaavat uusia innovaatioita. Modernit valmistusmenetelmät ja fossiilivapaat materiaalit tarjoavat ratkaisuja kestävään kehitykseen, tuotannon tehostamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Tämä artikkeli käsittelee näiden teknologioiden merkitystä, mahdollisuuksia ja niiden vaikutuksia tulevaisuuden valmistusteollisuuteen.
Lapin ammattikorkeakoulussa strategia ja sen erityinen painopiste “Digitaalinen ja vihreä teollisuus” ohjaavat teollisuuden kehitystä kohti resurssiviisaampia ratkaisuja koulutuksen ja yhteistyön kautta. Painopisteen sisältämän osaamiskärjen “Modernit valmistusmenetelmät ja fossiilivapaat materiaalit” mukaisesti valmistusmenetelmät ja materiaalit ovat keskiössä alueellisessa ja kansallisessa kehitystyössä. Digitalisaation ja vihreän siirtymän yhdistäminen mahdollistaa resurssitehokkuuden, kiertotalouden ja resurssiviisauden, vähäpäästöisyyden sekä uusien innovaatioiden kehittämisen, jotka tukevat teollisuuden kestävämpää tulevaisuutta. (Lapin AMK 2025c.)
“Modernit valmistusmenetelmät ja fossiilivapaat materiaalit” -osaamiskärki tukee Lapin alueen yrityksiä teollisuuden murroksessa, jossa yhdistyvät digitalisaatio ja vihreä siirtymä. Keskeisiä teemoja ovat esim. robotiikka, lisäävä valmistus ja toimitusvarmuus, joiden avulla kehitetään kilpailukykyä ja resurssitehokkuutta. Tähän kuuluu myös fossiilivapaiden materiaalien tutkimus, joka edistää kestävää kehitystä ja kiertotaloutta huomioiden muun muassa terästen käytettävyyden vetysovelluksissa sekä biopohjaiset materiaalit. Osaamiskärki nivoutuu Lapin ammattikorkeakoulun strategiseen valintaan, joka korostaa arktista globaalia vastuuta ja kestävää teollisuutta. (Lapin AMK 2025a.)
Tässä artikkelissa kiertotalouden tunnistetaan tukevan erityisesti fossiilivapaiden materiaalien käyttöönottoa sekä teollisuuden siirtymistä lineaarisesta mallista kestävämpään toimintatapaan. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa edistää Lapin AMKin roolia muutoksen suunnannäyttäjänä ja kumppanina (Lapin AMK 2025c).
Modernien valmistusmenetelmien hyödyt
Modernit valmistusmenetelmät, kuten edistyneet muovausmenetelmät ja lisäävä valmistus mahdollistavat esimerkiksi materiaalitehokkuuden ja energiankulutuksen optimoinnin tuotteiden ja rakenteiden valmistuksessa. Erilaiset digitaaliset työkalut ja ohjelmistot liittyen esimerkiksi tuotannonsuunnitteluun, tuotesuunnitteluun tai simulointiin mahdollistavat valmistustekniikoiden tehokkaan käytön. Nykyajan neljäs teollinen vallankumous (Industry 4.0) on tuonut valmistustekniikoihin mukaan näitä digitaalisia ratkaisuita tehostaen yrityksen toimintaa (Zinnov 2022). Meneillään oleva viides teollinen vallankumous (Industry 5.0) muuttaa perinteistä valmistusteknistä ajattelutapaa kohti vihreää siirtymää, kiertotaloutta ja kestäviä teknisiä ratkaisuita (Narkhede, Pasi, Rajhans & Kulkarni 2023).
Näillä teknologioilla voidaan tehostaa tuotantoprosessin eri vaiheita ja kehittää tuotteita ja rakenteita kestävästi ja vastuullisesti. Esimerkiksi lisäävä valmistus (tunnettu myös nimellä 3D-tulostus) mahdollistaa tuotteiden ja rakenteiden joustavan optimoinnin parantaen tuotteiden materiaali- ja energiatehokkuutta (Zhou ym. 2024). Nykyaikaiset digitaalisen tuotekehityksen työkalut (esim. 3D-analysointi- ja -simulointityökalut) antavat uudenlaisia mahdollisuuksia tarkastella tuotteen ominaisuuksia jo suunnittelupöydällä. Esimerkiksi materiaalia voidaan sijoittaa vain sinne, missä sitä tarvitaan kuormituksen suhteen tai tuote voidaan suunnitella toimimaan virtausteknisesti tehokkaammin. Useasti tällaisten korkeasti optimoitujen tuotteiden valmistus perinteisin menetelmin on haastavaa ottaen huomioon niiden mukanaan tuomat valmistusrajoitukset. Lisäävä valmistus antaa mahdollisuuden valmistaa tuote kerros kerrokselta siten, että myös monimutkaisten ja lähes “mahdottomien” muotojen valmistus on täysin mahdollista. Valmistusvaiheessa raaka-aineesta ei tarvitse poistaa materiaalia, jonka ansiosta tuotteen valmistuksessa syntyy paljon vähemmän sivuvirtoja perinteisiin valmistusmenetelmiin verrattuna.
Moderneilla valmistustekniikoilla voidaan parantaa tuotannon joustavuutta mukautumalla nopeammin muuttuviin markkinatarpeisiin automaation ja digitaalisten tuotantoprosessien avulla. Modernit valmistusmenetelmät voivat myös lisätä kilpailukykyä. Yritykset, jotka ottavat käyttöön kehittyneitä valmistusmenetelmiä ja esimerkiksi Industry 4.0 mukaisia ratkaisuita, pystyvät tuottamaan laadukkaampia ja kestävämpiä tuotteita edullisemmin ja tehokkaammin lisäten myös yrityksen kilpailukykyä (Höse, Amaral, Götze & Pecas 2023; Sui, Jiao, Wang & Wang 2024).
Fossiilivapaat materiaalit kestävän kehityksen tukena
Fossiilivapaat materiaalit, kuten kierrätetty ja fossiilivapaa teräs sekä biopohjaiset vaihtoehdot ovat keskeisiä tekijöitä ympäristöystävällisemmän tuotannon ja kiertotalouden edistämisessä. Niiden käyttö vähentää hiilijalanjälkeä ja luonnonvarojen kulutusta samalla pienentäen teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä.
Keskeisiä etuja ovat hiilineutraalius, kiertotalouden tukeminen sekä uudet vetysovellukset ja innovaatiot. Kierrätetty ja fossiilivapaa teräs vähentää energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä, kun taas biopohjaiset materiaalit tarjoavat uusiutuvan ja biohajoavan vaihtoehdon perinteisille raaka-aineille. Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat avainasemassa fossiilivapaiden materiaalien laajamittaiseen käyttöönottoon.
Erityisesti teräksen rooli vetyteknologiassa luo mahdollisuuksia energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja vihreän vedyn hyödyntämiseen. Fossiilivapaat materiaalit eivät vain pienennä ympäristövaikutuksia vaan myös vauhdittavat siirtymää kohti kestävämpää ja vähäpäästöisempää tulevaisuutta.
Kiertotalouden kytkeytyminen osaamiskärkeen
Kiertotalouden poikkileikkaava vahvuus näyttäytyy kaikissa Lapin ammattikorkeakoulun osaamiskärjissä jollain asteella, se voi esimerkiksi liittyä suoraan osaamiskärjen tavoitteisiin tai vaikkapa toimintatapoihin. Modernit valmistusmenetelmät ja fossiilivapaat materiaalit- osaamiskärjessä kiertotalous on juurrutettu sisälle toimintatapaan. Kiertotalous ei välttämättä esiinny sanan varsinaisessa muodossa vaan se näkyy esimerkiksi hiilijalanjäljen kehittämisenä, resurssiviisauden esille nostamisessa, erilaisten materiaalien tutkimuksena sekä materiaalin kierrätyksen tutkimisena lisäävässä valmistuksessa.
Lapin ammattikorkeakoulu on mukana tukemassa alueen yrityksiä uusien valmistusmenetelmien käyttöönotossa hyödyntäen moderneja oppilaitoksen kehittämisympäristöjä ja edistyneitä teknologioita. Kiertotalous on juurrutettu osaksi tämän osaamiskärjen toimintatapaa ja on luonnollinen osa sen tavoitteita. Kiertotalous kytkeytyy myös fossiilivapaiden materiaalien soveltavaan tutkimukseen, jossa painotetaan terästen kestävyyttä, hitsattavuutta ja muovattavuutta. Hiilineutraaliuden, hiilijalanjäljen laskennan ja kiertotalousstandardien huomioiminen ohjaavat kestävien ratkaisujen kehittämistä teollisuudessa.
Tulevaisuudessa Lapin AMK ottaa huomioon entistä aktiivisemmin uudet valmistusmenetelmät, vetysovellukset, biopohjaisten materiaalien tutkimuksen sekä esimerkiksi kiertotalouden liiketoimintamallien hyödyntämisen. Kiertotalouden osa-alueella löytyy useita käytännön esimerkkejä ja sovelluskohteita. Lapin ammattikorkeakoululla on vuosien kokemus kiertotalouden toteuttamisesta ja se näkyy erityisesti hankekannan teemoissa. Tällä hetkellä Lapin AMKissa on käynnissä noin 140 hanketta, joista karkeasti tarkasteltuna noin puolet liittyvät jollain tavalla kiertotalouteen. Kiertotalouden näkymisen tarkastelu käynnissä olevien hankkeiden osalta on tehty edellisen kerran vuonna 2020, joten päivitystarve on tunnistettu.
Käytännön esimerkkejä ja sovelluskohteita
Lapin AMK:n tutkimus- ja kehitystoiminta mahdollistaa yrityslähtöisten ongelmien ratkaisun kautta uusien ratkaisuiden ja sovellusten kehittämisen yritysten tarpeiden mukaisesti. Tekniikan alan tutkimus- kehittämis- ja oppimisympäristöjen tehtävänä on insinöörikoulutuksen lisäksi suorittaa palveluliiketoiminnan kautta toimeksiantoja yrityksille ja sidosryhmille. Seuraavassa esitellään kolmen esimerkin avulla, miten osaamiskärjen toimenpiteet liittyvät Lapin AMKin toimintaan.
Lisäävän valmistuksen (3D-tulostus) esimerkkejä
Lapin AMK:n tekniikan alan kampuksella sijaitsevan 3D-tulostusympäristön tehtävänä on muodostaa puitteet lisäävän valmistuksen opetukselle ja oppimiselle. Ympäristö tarjoaa myös yrityksille mahdollisuuksia 3D-tulostettujen tuotteiden, prototyyppien ja erilaisten ratkaisuiden valmistamiseen joko palveluliiketoiminnan tai koulutukseen liittyvien yhteistyökuvioiden kautta (esim. opinnäytetyö tai toimeksiannon kautta luotu opiskelijaprojekti). Lapin AMKin konetekniikan koulutuksessa opiskelija voi suorittaa jopa 30 opintopistettä (ml. opinnäytetyö) 3D-tulostusaiheisia opintoja. Näiden kautta valmistuva insinööri vie tietotaitoa aiheeseen liittyen yrityksiin ja teollisuuteen kasvattaen näin lisäävän valmistuksen osaamista alueellisesti. Tämän myötä yrityksillä on paremmat valmiudet ottaa uudenlaista valmistustekniikkaa käyttöön parantaen näin myös kilpailu- ja innovaatiokykyjään.
Esimerkkinä yrityksille tehdyistä toimeksiannoista voidaan mainita 3D-tulostamalla tehtyjen mekaanisten varaosien tutkimus ja testaus, yrityksen 3D-tulostusprosessin kehittäminen valumuottien valmistuksessa, avokaivoksen visuaalisen 3D-mallin valmistaminen (kuva 1) sekä sahateollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen 3D-tulostusmateriaalin valmistuksessa (puupohjaisen 3D-tulostusfilamentin kehittäminen ja valmistus). Tällaisten toimeksiantojen toteuttaminen lisää yritysten ja sidosryhmien tietoa ja osaamista liittyen 3D-tulostukseen sekä vahvistaa Lapin AMKin ja yritysten välistä yhteistyötä aiheeseen liittyen.
Kuva 1. Avolouhoksen 3D-tulostettu visuaalinen malli.
Fossiilivapaat materiaalit – esimerkkejä
Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä on tehty jo pitkään materiaalien käytettävyyteen liittyvää tutkimustyötä. Osaamisryhmään kuuluu materiaalitekniikan ammattilaisia, joilla on kertynyt runsaasti kokemusta myös teollisuuden palveluksessa. Kemissä on monipuolinen materiaalien testaukseen ja tutkimukseen soveltuva laboratorio, jonka laitteilla osaamisryhmän henkilökunta on suorittanut toimeksiantoja ja tutkimuspalveluita yrityksille erilaisissa terästen käytettävyyteen liittyvissä hankkeissa.
Tärkeä yhteistyökumppani Lapin AMKin kanssa on ollut SSAB, joka on erikoisterästen valmistamiseen keskittyvä yritys. Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmä on ollut kumppanina SSAB:n terästen kehityksen liittyvässä työssä. Erityisesti lujien terästen kehityksessä Lapin AMK on ollut mukana testaus- ja tutkimusyhteistyön kautta. Lujien terästen avulla voidaan edistää kestävää kehitystä niiden mahdollistaessa keveämmät rakenteet ja siten alhaisemmat teräksen valmistuksesta aiheutuvat päästöt samoin kuin esim. liikenteen päästöjen aleneminen suurempien hyötykuormien ansiosta.
Tällä hetkellä terästeollisuuden kasvihuonekaasujen päästöt ovat noin 8–10 prosenttia maailman päästöistä ja noin 25 prosenttia kaikista teollisuuden kasvihuonekaasujen päästöistä (Laatikainen 2024). Perinteinen tapa valmistaa terästä on ollut pelkistys hiilen avulla masuunissa, jolloin syntyy valtavat määrät hiilidioksidipäästöjä. Muiden teräsyhtiöiden mukana SSAB on kehittänyt fossiilivapaiden terästen valmistusprosessia, ja tulee ottamaan käyttöön suorapelkistyksen vedyn avulla eli ns. HYBRIT®-teknologian (SSAB 2025a). Fossiilivapaiden terästen tulo markkinoille tulee jatkossa vaikuttamaan voimakkaasti terästuotteiden valmistuksen kasvihuonekaasujen päästöjä alentavasti.
SSAB:n Raahen tehtailla suunnittelu tuotannon muuttamisesta fossiilivapaaksi on käynnistetty (SSAB 2025b) mutta uuden prosessin ottaa kuitenkin ensimmäisenä käyttöön Luulajan yksikkö, jossa tullaan jatkossa keskittymään kokonaan fossiilivapaiden terästen tuotantoon. Yhtiö ilmoitti juuri sopimuksesta kylmävalssauslaitoksen rakentamisesta saksalaisen toimittajan kanssa. Tuotannon käyttöönotto mahdollistaa SSAB:n mukaan 10 prosentin vähennyksen Ruotsin hiilidioksidipäästöissä. (Rehn 2025.) Raahen ohella Luulaja on Lapin AMKin kannalta sijainniltaan edullinen ja tarjoaa myös uusia osaamiskärjen kannalta mielenkiintoisia yhteistyömahdollisuuksia tulevaisuudessa myös siihen suuntaan. Joka tapauksessa Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmä tulee jatkossa olemaan mukana myös fossiilivapaiden terästen kehitystyössä.
Esimerkkinä voidaan mainita käynnissä oleva FormFuture-hankekokonaisuus. Hankkeessa tavoitteena on paitsi teknologinen kehitys mutta myös ympäristövaikutusten minimointi. Hankkeessa Lapin AMK tukee alueen yrityksiä omaksumaan vähäpäästöisempiä tuotantomenetelmiä, mikä auttaa yrityksiä sopeutumaan tulevaisuuden vaatimuksiin ja parantamaan kilpailukykyään kestävyyden kautta. (Lapin AMK 2025b.)
Eräs hankkeen tavoite on selvittää erilaisilla muovausmenetelmillä valmistettujen tuotteiden hiilijalanjälki ja verrata niitä muilla menetelmillä valmistettuihin tuotteisiin sekä selvittää, miten fossiilivapaaseen teräkseen siirtyminen vaikuttaa hiilijalanjälkeen. Hankkeessa otettiin käyttöön hiljattain muovauksen simulointi, jonka avulla osaamiskärkeen saadaan täysin uutta osaamista. Kuvassa 2 näkyy esimerkki muovausprosessin simuloinnista, jossa analysoidaan materiaalin muovattavuutta eri venymäolosuhteissa. Simulointiohjelmistot mahdollistavat tarkemman ennusteen muovauksen onnistumiselle, vähentävät fyysisten prototyyppien tarvetta ja parantavat tuotantoprosessin, esim. syvävedon tehokkuutta vaikuttaen näin hiilijalanjälkeä alentavasti.
Kuva 2. Muovauksen simulointia.
Hankkeen toimenpiteistä saavutetut tulokset ovat erityisen arvokkaita alueen toimijoille niiden kehittäessään omia teknologisia valmiuksiaan. Uusien teknologioiden tunnistaminen ja juurruttaminen yrityksen toimintaan voi tuoda mahdollisuuksia vähäpäästöisempiin toimintatapoihin. Hankkeesta on kerrottu enemmän Ohutlevy-lehdessä. (Ruoppa, Vierelä, Juntunen & Kanto 2024.)
Kiertotalousesimerkkejä
Lapin koulutusorganisaatioiden yhdessä toteuttama LapinKierto-hankkeen tulokset antavat hyvän esimerkin kiertotalouden roolista. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyö Lapin koulutusorganisaatioiden (Lapin AMK, Lapin yliopisto, Lappia ja REDU) kanssa ja pilotoidaan kiertotaloutta eri muodoissa. Lapin AMKissa pilotointia on tehty jo useiden tahojen kanssa ja tulokset ovat olleet loistavia. Hankkeessa on esimerkiksi kehitetty yrityksille Kiertotalouskatselmus, jonka avulla yritys tai muu toimija voi tarkastella omaa toimintaansa ja lisätä kiertotaloutta, mikäli se on tarpeen.
Uusiin valmistusmenetelmiin liittyen ASOK – Autoalan simulaatio-oppimisympäristöjen kehittäminen -hankkeessa on esittelyssä testattavana oleva hitsaussimulaattori (kuva 3), joka edesauttaa hitsaamisen hiilijalanjäljen pienentämisessä (Redu 2025). Kiertotalous tarjoaa uusia mahdollisuuksia toteuttaa vihreää siirtymää, Lapin AMK on ottanut tämän mahdollisuuden tosissaan ja tulee jatkossakin hyödyntämään kiertotalouden tarjoamat hyödyt.
Kuva 3. ASOK –hankkeessa testattavana oleva hitsaussimulaattori.
Käytännön esimerkkejä löytyy useita, koska kiertotalous on nostettu vahvasti mukaan Lapin AMKin hanketoimintaan. Lapin ammattikorkeakoulun toteuttama ARTEKI – Arktinen teollinen kiertotalous -hanke on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka kiertotalous voidaan kytkeä teollisuuteen, hiilijalanjäljen osaamisen kehittämiseen ja resurssiviisauteen. ARTEKI-hanke on toteuttanut osaamisen kehittämistä Lapin alueen yritysten kanssa ja saanut nostettua hiilijalanjälkeen liittyvää osaamista sekä Lapin AMKissa että yrityksissä. (ARTEKI 2025.)
Pohdinta
Vaikka modernit valmistusmenetelmät ja fossiilivapaat materiaalit tarjoavat monia etuja, liittyy niiden käyttöönottoon haasteita. Investointikustannukset, teknologian kehittämiseen liittyvät vaatimukset ja sääntelyyn sopeutuminen voivat hidastaa muutosta yrityksissä ja teollisuudessa. Kuitenkin yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyö mahdollistaa nopeamman siirtymän kohti kestävämpää teollisuutta. Lapin AMKin tutkimus- ja kehitystyö tukee yrityksiä niiden siirtymässä kohti hiilineutraaleja ja kiertotalouden mukaisia ratkaisuja, joissa materiaalivirrat ovat suljettuja ja tuotanto entistä kestävämpää.
Kiertotalouden näkökulmasta tarkasteltuna haasteet näyttäytyvät lähinnä lainsäädännössä ja standardoinnissa, liiketoimintamallien kannattavuuden perusteluna sekä infrastruktuurissa. Kokonaisuutena nämä asiat ovat sellaisia, joihin tullaan todennäköisesti löytämään ratkaisuja, mutta ne vaativat paljon panostuksia esimerkiksi valtion tasolla. Suurin haaste todennäköisesti on se, miten kiertotalouden toimenpiteitä saadaan perusteltua niin, että se alkaisi tuottamaan rahallista hyötyä. Vaikka kiertotalouden toteuttamisessa on haasteita, nyt ja tulevaisuudessa, silti tulevaisuuden näkymät ovat positiivisesti innostavia. Tulevaisuudessa kiertotaloutta tullaan näkemään entistä enemmän teknologiaan kytkeytyneenä, biopohjaisten materiaalien tutkimuksessa sekä uusina liiketoimintamalleina. Euroopan unioni ja mm. Suomen valtio panostavat voimakkaasti vihreään siirtymään ja kiertotalouden toteuttaminen on oleellinen osa vihreän siirtymän kehittymistä.
Modernit valmistusmenetelmät ja fossiilivapaat materiaalit ovat keskeisiä tulevaisuuden teollisuuden kehittämisessä. Teknologisten innovaatioiden ja kestävän kehityksen periaatteiden yhdistäminen mahdollistaa tehokkaamman, joustavamman ja ympäristöystävällisemmän tuotannon. Lapin AMKin osaaminen ja tutkimustoiminta ovat auttamassa yrityksiä siirtymään uusiin valmistusmenetelmiin ja materiaaliratkaisuihin, rakentaen näin kestävämpää ja kilpailukykyisempää tulevaisuutta.
Lähteet
ARTEKI 2025. ARTEKI – Arktinen teollinen kiertotalous. Viitattu 19.3.2025 https://www.arteki.fi/.
Höse, K., Amaral, A., Götze, U. & Pecas, P. 2023. Manufacturing Flexibility through Industry 4.0 Technological Concepts – Impact and Assessment. Global Journal of Flexible Systems Management, Vol 23(2), 271-289. Viitattu 2.4.2025 https://doi.org/10.1007/s40171-023-00339-y.
Laatikainen, T. Suomessa kehitetty uusi teräslaitos korvaa yli 1000 vuotta vanhan masuunitekniikan ja voi mullistaa koko terästeollisuuden. Tekniikka ja Talous 24.9.2024. Viitattu 3.4.2025 https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomessa-kehitetty-uusi-teraslaitos-korvaa-yli-1000-vuotta-vanhan-masuunitekniikan-ja-voi-mullistaa-koko-terasteollisuuden/6ae2b541-8662-4f02-83c7-f4f6a1a5836b.
Lapin AMK 2025a. Digitaalinen ja vihreä teollisuus. Viitattu 19.3.2025 https://lapinamk.fi/lapin-amk/strategia-ja-profiili/digitaalinen-ja-vihrea-teollisuus/.
Lapin AMK 2025b. Form Future. Viitattu 3.4.2025 https://lapinamk.fi/formfuture/.
Lapin AMK 2025c. Strategia ja profiili. Viitattu 12.3.2025 https://lapinamk.fi/lapin-amk/strategia-ja-profiili/.
Narkhede, G., Pasi, B., Rajhans, N. & Kulkarni, A. 2023. Industry 5.0 and the future of sustainable manufacturing: A systematic literature review. Business Strategy Development, Vol 6(7), 704-723. Viitattu 27.3.2025 http://dx.doi.org/10.1002/bsd2.272.
Redu 2025. ASOK – Autoalan simulaatio-oppimisympäristöjen kehittäminen. Viitattu 19.3.2025 https://www.redu.fi/fi/redu/hankkeet/autoalan-simulaatio-oppimisymparistojen-kehittaminen-asok.
Rehn, V. SSAB:n Luulaja-projekti etenee. Kauppalehti 3.4.2025. Viitattu 3.4.2025 https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ssabn-luujala-projekti-etenee/1f8ba50d-c70e-46c5-bcec-a0836a2c1769?ref.
Ruoppa, R., Vierelä, R., Juntunen, P., Kanto, J. 2024. FormFuture muovauksen kehityshanke käyntiin Lapin AMKilla. Ohutlevy 1/2024. Viitattu 4.4.2025 https://proofer.faktor.fi/epaper/Ohutlevy124/22/.
SSAB 2025a. HYBRIT®. A new revolutionary steelmaking technology. Viitattu 3.4.2025 https://www.ssab.com/en/fossil-free-steel/insights/hybrit-a-new-revolutionary-steelmaking-technology.
SSAB 2025b. Kohti fossiilivapaata terästuotantoa. Viitattu 4.4.2025 https://www.ssab.com/fi-fi/ssab-konserni/tietoja-ssabsta/tuotantopaikkakunnat-suomessa/raahe/kohti-fossiilivapaata-terastuotantoa.
Sui, X., Jiao, S., Wang, Y. & Wang, H. 2024. Digital transformation and manufacturing company competitiveness. Finance Research Letters 59 (2024). Viitattu 2.4.2025 https://doi.org/10.1016/j.frl.2023.104683.
Zhou, L., Miller, J., Vezza, J., Mayster, M., Raffay, M., Justice, Q., Al Tamimi, Z., Hansotte, G., Sunkara, L.D. & Bernat, J. 2024. Additive Manufacturing: A Comprehensive Review. Sensors, Vol 24(9), 2668 https://doi.org/10.3390/s24092668.
Zinnov 2022. Zinnov point of view- Digital manufacturing and the emerging of Industry 5.0. Viitattu 3.4.2024 https://zinnov.com/digital-technologies/digital-manufacturing-and-the-emergence-of-industry-5-0-report/.
Asiasanat: konetekniikka, materiaalit, tutkimus- ja kehittämistoiminta, 3D-tulostus, kiertotalous