Regardless current world politics and fragmentation, intercultural skills are as important as ever. Internationalization has become a strategy line almost in all university strategies and policies. However, it is still a long road ahead to improve and increase intercultural fluency and make it as an integral part of ecosystem of all universities.
Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Työllistääkö lappilainen elinkeinoelämä jatkossa tekoälypersonalisoijia, peukutusmanagereita ja alustatilintarkastajia? Tämän selvittämiseksi kutsumme kaikki sidosryhmämme yhteisiin “ennakointitalkoisiin” elinvoimaisen Lapin edelleen kehittämiseksi.
EKKU-hankkeen aikana on kartoitettu yritysten ja organisaatioiden osaamista ja tulevaisuuden osaamistarpeita sekä henkilöstön koulutus- ja rekrytointitarpeita. Kartoituksen pohjalta päästään pohtimaan keinoja osaamisen kehittämiselle ja liiketoiminnan menestymiselle.
Muutostilanteet vaikuttavat työntekijöihin eri tavoin, eikä muutostilanteen vaikutuksia voi tarkastella yleisenä, yhtenä kokonaisuutena. Toisaalta työssä sitoutuminen on työyhteisön luomaa ja työyhteisön yhteistä kokemusta, kollektiivista sitoutumista.
Biotalouden erikoistumiskoulutuksen suunnitteluprosessissa Lapin ammattikorkeakoululla oli tehtävänä selvittää Lapin alueen metsä- ja puutuotetalouden sekä -teollisuuden tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeet biotalouden osalta.
Green Care -osaamisen kehittäminen valtakunnallisesti yhtenäisellä koulutuksella on lähtenyt alan kasvusta ja elinkeinojen rakennemuutoksesta. Yhteinen ja yhtenäinen tieto- ja osaamisperusta varmistaa laatua, vakiinnuttaa alaa ja tuottaa sille osaavia yrittäjiä, työntekijöitä, kouluttajia ja kehittäjiä.
Kesäkuussa 2018 neljä ammattikorkeakoulua selvitti sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden sijoittumista työmarkkinoille, heidän arvioitaan sosiaalialalla tarvittavien kvalifikaatioiden tärkeydestä sekä työllistymisvisioistaan 2010-luvun soten aikakaudella.
Sosiaalialaa toimialana määrittävä lainsäädäntö ja ihmisarvon kunnioittamisen eettinen vaatimus määrittävät myös sosiaalialan TKI-toiminnan puitteita. Reunaehdot ja kvalifikaatiovaatimukset koskevat kaikkia ammattikorkeakouluja, jotka järjestävät sosionomi (AMK & ylempi AMK) -tutkintoihin johtavaa koulutusta myös siten, että opiskelijat voivat olla mukana TKI-toiminnassa.
Kemi Kuntoon -case-pilotti antoi arvokasta tietoa etäohjauksen soveltuvuudesta työhyvinvoinnin edistämisessä. Pilottiin osallistui 34 Kemin kaupungin työntekijää ja kuusi fysioterapeuttiopiskelijaa.
Koulutushankkeessa luonnonvara-alan TKI-työ integroitui osaksi opetusta ja päinvastoin. Opettajien lisäksi hankkeessa työskenteli neljä Lapin AMKin luonnonvara-alan opiskelijaa, joista kolme teki opinnäytetöitä ja yksi toimi projektiharjoittelijana kesäaikana.
Demola tukee organisaatioiden varhaisen vaiheen innovaatiotoimintaa. Opiskelijoille Demola on mahdollisuus aitoon yhteiskehittämiseen ammattilaisten kanssa.
Luonnonvara-alan monipuolinen TKI-toiminta on opiskelijoille oivallinen oppimisympäristö. Ristipölytyksissä suomalainen ja ulkomainen opiskelija muodostavat työparin, joka saa tehtäväkseen oppimista tukevan ja TKI-tiimin tarpeisiin vastaavan toimeksiannon.
LATO-hankkeessa opiskelijat kehittävät osaamistaan yksilöllisen osaamispolkunsa mukaisesti opiskelemalla avoimia korkeakouluopintoja. Kohderyhmänä ovat työttömät tai ilman tutkinto-opiskelupaikkaa jääneet lappilaiset nuoret.
Elinkeinon kehittäminen koulutuksen avulla on tarpeellista, mutta vaativaa. Porukkaoppi-hankkeessa räätälöitiin työporukoille osallistava täydennyskoulutusmalli, jotta saadaan osaavampia poroteurastajia.
Luontoa elämään! -hankkeeseen integroitiin eri alan opintoja. Opiskelijat saivat kokemusta hanketyöskentelystä, kehittivät verkostoitumisen taitoja sekä toteuttivat ja sovelsivat hankkeessa kehitettyjä menetelmiä työelämään.
YAMK-tutkintoihin kuuluvat opinnäytetyöt ovat tutkimuksellista kehittämistoimintaa. Ne tukevat aluekehitystä sekä muun muassa kohdeorganisaatioiden työn tekemisen käytäntöjä, työn tehokkuutta, yhteistyötä sekä asiakaspalvelua.
Tilma-hankkeessa tuotetaan matkailun tilastotietoa. Tilastotiedon hyötykäyttö on usein haasteellista yrittäjille, vaikka olisi hyvä tuntea tärkeimmät matkailutilastot, jotta voisi ajoittain seurata toimialan kehitystä. Opetusyhteistyö tarjosi sopivan kanavan tuoda tilastoteemaa yrittäjien ulottuville.
Mitä opetuksen ja oppimisen sekä TKI-toiminnan rajapinnoilta käytännössä löytyy: tapausesimerkki Lapin ammattikorkeakoulun puurakentamisen kehittämistyön parista.
Koulutuksen ja työelämän lähentäminen toisiinsa edellyttää sellaisia oppimisympäristöjä ja oppisen tiloja, joissa tavoitetaan ammatin ja työn maailma jo opiskelun aikana.
Ulster University (UK), the University of Applied Sciences Kempten (Germany) and Lapland University of Applied Sciences (Finland) have developed a pilot project to test the capability of master’s students to work together on a virtual entrepreneurial marketing project.
Leaders are not born: leadership can and should be learnt. Four students took leader´s role in various real life projects.
Millaisia näkemyksiä YAMK-tutkinto-opiskelijoilla on luottamuksesta työelämän verkostoissa esimiestyön näkökulmasta? “Luottamus motivoi, kannustaa ja sitouttaa ihmiset yhteisiin tavoitteisiin. Se saa ihmiset ylittämään itsensä ja yltämään saavutuksiin, joihin he eivät olisi muutoin yltäneet.”
Verkostoyhteiskunnassa valta perustuu eri toimijoiden käyttämiin suhdeverkostoihin. Kun toimijalla on tietoa ja hän on mukana verkostoissa, tuo se valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Jos taas henkilöllä tai organisaatiolla ei ole oikeanlaista tietoa tai taitoa, voi hän jäädä verkostojen ulkopuolelle.
”Millaisia palvelutuoteideoita tarvitaan vuonna 2025 Lapin matkailussa?” kysyi Taru Tahvanainen, Lapland Hotels ja Lapland Safaris konsernin henkilöstöpäällikkö, opiskelijoilta syyskuussa 2017.
Metsästä saa muutakin kuin puuta. Raaka-ainetuotannon tehostaminen edellyttää metsänhoitotoimenpiteiden ajoittamista siten, että sieltä voidaan talteen ottaa myös muut luonnontuotteet. Talteenotto vaatii metsänomistajien tai muiden talteenottajien yhteistyötä ja verkostoitumista.
Kestävä Rakentaminen –Klusterin tarkoituksena on kehittää rakennussektorin yhteistyötä, osaamista ja toimintaa kestävän rakentamisen periaatteiden mukaisesti.
Ammattikorkeakoulujen alumnitoiminta on verkostoitumista eri alojen asiantuntijoiden kesken. Alumnitoiminnan perusperiaatteena on hyödyttää kaikkia verkoston osapuolia: korkeakoulua, alumnia ja alueen työelämää.
Organisaatiokulttuuri, joka mahdollistaa eri tasoiset verkostot ja useat ”verkonkutojat” eli henkilöt jotka toimivat aktiivisesti verkostoissa, varmistaa organisaation kyvykkyyden ja kilpailukyvyn muuttuvassa toimintaympäristössä.
Vaikka yhteistyön mahdollisuuksia luodaankin projektien avulla, on yrittäjien itse oltava aktiivisesti muodostamassa ja kehittämässä niitä. Jos omaa motivaatiota ja selkeää visiota ei ole, eivät verkostot tule olemaan kovin pitkäikäisiä. Kasvokkainen kohtaaminen on tärkeää. Tämän jälkeen on yhteistyö myös etäisyyksien päästä helpompaa.
iFORMINE-hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan uusia vedenpuhdistuksen prosesseja kaivosteollisuudelle. Kehitystyössä sovelletaan nopeita sekoitustekniikoita ja jätevesien biologisia käsittelytekniikoita, jotka ovat jo laajassa käytössä kemiallisessa metsäteollisuudessa.
Lapissa on viime aikoina toteutettu erinäisiä hankkeita liittyen ajoneuvojen ja infrastruktuurin digitalisointiin ja testaukseen arktisissa olosuhteissa. Hankkeen päättyessä voi haasteena olla omistusoikeuksien jakaminen, mutta sekin ratkaistaan sopimalla asiat kuntoon tarpeeksi ajoissa.