Rovaniemen kaupunkikeskustan kehittämistyön tavoitteena on luoda yhteiskehittämisen toimintakulttuuri kaupunkikeskustan elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Joulukuussa 2020 toteutettu Rovaniemen kaupungin elävä joulukalenteri on hyvä esimerkki verkostomaisten yhteistyön tuloksista.
Meri-Lapin alueella teollisuusmatkailu ja kiertotalous ovat kietoutuvat toisiinsa. Niinpä Virtusumpit-työpajakin järjestettiin kahden hankkeen yhteistyönä. Työpajaan osallistuneiden näkemykset teollisuusmatkailusta ja kiertotaloudesta sekä niiden monipuolisista mahdollisuuksista laajenivat.
Osatyökykyinen on henkilö, jolla on syystä tai toisesta käytössään vain osa työkyvystään. SYKE-hankeen työpajoissa haettiin osatyökykyisen mahdollisuuksia työllistyä Kemijärven, Rovaniemen, Tornion ja Kemin alueella.
EtäSote -hankkeessa etäpalveluosaamiseen liittyvillä koulutuksilla ja ohjauksella lisättiin palveluntuottajien joustavuutta, ketteryyttä ja valmiuksia toimia muutostilanteessa ja uudenlaisten palveluiden käyttöönotossa. Hankkeessa ennakoitiin myös tulevaisuuden epävarmuutta, mahdollisia uusia poikkeustilanteita, joissa kansalaisille tulee turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.
Mielikuva yt-laista on monilla, että se on yhtä kuin irtisanomislaki. Lakia ollaankin nyt uudistamassa kokonaisuudessaan. On lopulta organisaatioista kiinni, toteutuvatko lainsäätäjät tavoitteet lisätä yhteisöllisyyttä työpaikoilla.
Miten yhteisöllisyys realisoituu maahanmuuttajaopiskelijan ammatillisissa opinnoissa? Opiskelija asettuu opiskellessaan monen toiminta-areenan välimaastoon: kotiin, perhe- ja kaveripiiriin sekä oppilaitokseen opiskelijaryhmineen ja -verkostoineen ja työharjoittelupaikkoineen.
Älykäs erikoistuminen tarkoittaa alueellista erilaistumista, jossa esimerkiksi Lapin maakunta alueena tunnistaa omat vahvuutensa, kehittämispotentiaalinsa ja voimavaransa sekä yhdistää voimansa. Olet todennäköisesti jo mukana.
Kestävän kehityksen periaatteet ja laadunhallinta kulkevat käsi kädessä, kun niitä leivotaan sisään yrityksen jokapäiväiseen toimintaan ja lopputuotteen suunnitteluun. Valmistavien yritysten asiakkaina ovat lähes aina toiset yritykset, ja asiakasvaatimuksena on hyvin usein akkreditoitu ympäristöjärjestelmä.
SERI-hankkeessa kehitetään Meri-Lapin alueen kiertotaloudellista ja resurssiviisasta toimintaa. Hankkeessa toteutettavien pilotointien avulla lisätään konkreettisella tavalla Meri-Lapin alueen yritysten ja kunnan toimijoiden resurssiviisautta. SERI-hankkeessa toteutettavien pilotointien tuloksia ja hyviä käytänteitä tullaan jakamaan julkiseen käyttöön pilotointien päätyttyä.
Siirtyminen kohti kestävämpää ja vähähiilisempää yhteiskuntaa koskee myös Lappia ja puhdas energia näkyykin Lappi-sopimuksessa eli Lapin maakuntaohjelmassa vuosille 2018–2021. Vaadittavat muutokset voivat tuntuvat suurilta, mutta apua on saatavilla.
Kestävässä metsätaloudessa olennaista on metsävarojen riittävyys, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä metsien elinvoimaisuuden, tuottavuuden ja kannattavuuden säilyminen pitkällä aikavälillä. ROSEWOOD-verkosto hakee erityisesti digitaalisia ratkaisuja puun liikkeelle saamiseksi huomioiden kestävyys koko metsätalouden arvoketjussa.
Digitalisaatio vaikuttaa prosesseihin, työtapoihin ja liiketoimintaympäristöihin ja siksi se vaatii uudenlaista ajattelutapaa ja rohkeutta uudistaa toimintoja. Teollisuudessa kestävyys on nouseva arvo, jota voidaan edistää digitalisaation avulla.
Ekologisen ja taloudellisen ulottuvuuden rinnalla on tärkeää tarkastella myös eri yhteisöjen yhteistoimintaa ja pyrkiä hyödyntämään inhimillisiä resursseja ja voimavaroja kestävällä tavalla. Miten työntekijöiden osaaminen, kokemus ja myös ajankäyttö saadaan resurssiviisaaseen käyttöön?
Luontoympäristöillä tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Sosiaalisesti kestävä maa- ja metsätalous luo edellytykset luontokuntoutumiselle ja siihen tarvittaville elinympäristöille ja luontokohteille.
Teollisuusmatkailu on jo itsessään hyvä esimerkki kestävästä matkailusta ja resurssien uudelleenhyödyntämisestä. Teollisuusmatkailun termi on kuitenkin vielä varsin tuntematon.
Edellytykset kestävään matkailuun ovat olemassa. Vastuullisen matkailun kehittäminen on kuitenkin jatkuva prosessi, joka edellyttää ekologisten, sosiaalisten, kulttuuristen, taloudellisten ja poliittisten vaikutuksien huomioimista kokonaisvaltaisesti. Tähän tarvitaan myös toimialat ylittävää yhteistyötä.
Energiatehokas arktinen lumi -hankkeessa tuotettavan toiminnanohjausjärjestelmän avulla voidaan varmistaa, että lumen tuottajat ja sen tilaajat kohtaavat toisensa sekä lunta tuotetaan mahdollisimman kestävästi: lunta tuotetaan ja säilötään oikea määrä, oikeaan aikaan ja mahdollisimman pienellä hukkaprosentilla.
Koko Euroopan unionin talous on tarkoitus muuttaa kestäväksi toteuttamalla laaja siirtymä vihreään talouteen. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali jo vuoteen 2035 mennessä. Sama tavoite sisältyy myös Lappi-sopimukseen. Teemaa puitiin osana Lapin vihreän viikon päätapahtumaa.