Lapin TNO-palvelut -projektissa on kehitetty helposti saavutettavat ja käytettävät Lapin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut koulutuksen tai työelämän siirtymävaiheisiin. Tässä artikkelissa kuvataan projektin päätulokset: TNO-palvelutuotteet, osaamisen kehittäminen ja TNO-strategian päivittäminen.
Organisaatiokulttuuri, joka mahdollistaa eri tasoiset verkostot ja useat ”verkonkutojat” eli henkilöt jotka toimivat aktiivisesti verkostoissa, varmistaa organisaation kyvykkyyden ja kilpailukyvyn muuttuvassa toimintaympäristössä.
Vaikka yhteistyön mahdollisuuksia luodaankin projektien avulla, on yrittäjien itse oltava aktiivisesti muodostamassa ja kehittämässä niitä. Jos omaa motivaatiota ja selkeää visiota ei ole, eivät verkostot tule olemaan kovin pitkäikäisiä. Kasvokkainen kohtaaminen on tärkeää. Tämän jälkeen on yhteistyö myös etäisyyksien päästä helpompaa.
iFORMINE-hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan uusia vedenpuhdistuksen prosesseja kaivosteollisuudelle. Kehitystyössä sovelletaan nopeita sekoitustekniikoita ja jätevesien biologisia käsittelytekniikoita, jotka ovat jo laajassa käytössä kemiallisessa metsäteollisuudessa.
Five organizations from the northernmost parts of Finland and Sweden joined forces and started a research and development project called Future possibilities for CLT / Nya möjligheter för CLT.
Lapissa on viime aikoina toteutettu erinäisiä hankkeita liittyen ajoneuvojen ja infrastruktuurin digitalisointiin ja testaukseen arktisissa olosuhteissa. Hankkeen päättyessä voi haasteena olla omistusoikeuksien jakaminen, mutta sekin ratkaistaan sopimalla asiat kuntoon tarpeeksi ajoissa.
Maailman talous perustuu kasvavaan kulutukseen. Kulutuksen kasvuun tarvitaan velkaa sekä taloudellisesti että luonnonvarojen osalta. Rifkinin mielestä tarvitaan vallankumouksellista ajattelua muuttamaan koko talousjärjestelmä kestävälle pohjalle. Hän tarjoaa ratkaisuksi kolmatta teollista vallankumousta.
Green Care -koulutusmallin verkostomaisen toteutustavan etuna on, että yhteisesti määritellyt sisällöt leviävät laajasti opetettavaksi Suomessa. Käytännössä verkosto on myös ainoa toteutustapa jolla näin laajaa ja monialaista opintoteemaa voidaan ylipäätään toteuttaa laadukkaasti. Mikään yksittäinen oppilaitos ei omaa niin laajaa, syvää ja monipuolista osaamista kuin seitsemän korkeakoulun yhteistyöverkosto.
Yksi merkittävimmistä verkostotoiminnan haasteista on organisaatioiden välinen kilpailu. Kilpailu rahoituksesta, toiminnan pohjautuminen samankaltaisien aihepiirien ympärille ja pelko ideoiden kopioimisesta saavat organisaatiot harkitsemaan tarkasti, miten avoimesti verkostoissa toimitaan. Tämä haaste on kohdattu myös koulutusmallien kehityksessä.
Syksyn 2017 aikana on haastateltu 31 pk-yrittäjää. Haastattelujen mukaan yritysten avainhaasteet ovat 1) osaaminen, 2) markkinointi ja myynti ja 3) rahoitus. Pk-yritysten keskinäinen verkostoituminen antaa voimaa kohdata suurten prosessiteollisuusyritysten palvelemisen haasteet.
Kemillä on keskeinen rooli Pohjois-Suomen teollisena keskittymänä. Lapin AMKin tutkimusryhmät toteuttavat erilaisia tutkimustoimeksiantoja teollisuudelle. Vuosittainen Rikasta pohjoista -foorumi on oivallinen tapa jakaa uusinta tietoa ja lisätä eri toimijoiden yhteistyötä.
Biotalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteena ovat mm. alkutuotannon hajaantumien ympäri Lappia, vuodenaikaisvaihtelut ja logistiikan haasteet. Sivuvirtojen aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen vaatii alan liiketoimintamallien uudistamista ja yhteistyötä yli toimialarajojen.
Porukkaoppi-hanke vastaa poroteurastajien koulutustarpeeseen muuttuvien säädösten maailmassa, jossa osaamista on ylläpidettävä jatkuvasti. Lapin AMK, Paliskuntain yhdistys sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus tekevät yhteistyötä tiivistääkseen erilaiset käytänteet teurastustoiminnan hyväksi toimintamalliksi.
Teollisuudessa on jo otettu käyttöön erilaisia menetelmiä, joiden avulla on mahdollista hallita tuotantoprosessien pää- ja sivuvirtoja, siten että tuotanto on yhtä aikaa tehokasta, taloudellista mutta myös ympäristöä säästävää. Samalta ajatuspohjalta meidän tulee lähestyä myös hiilidioksidin talteenottoa ja sitomista.
Käytännön työntekijöiden tutkimuksellista otetta tulisi Suomessakin nykyistä enemmän tukea, ja luoda mahdollisuuksia näyttöön perustuvan työn kehittämiselle sosiaalialalla.
Peleihin sitoutumisesta sekä niistä nauttimisesta käytetään teoriaa ahdistuksesta ja tylsistymisestä. Jos pelaajalle syötetään liikaa informaatiota tai liian vaikeita tehtäviä, hän ahdistuu. Jos taas pelissä on liian vähän toimintoja ja liian helppoja tehtäviä, hän tylsistyy.
Opetuksellisen pelin tärkeä elementti on, että opetetaan oikeita asioita, oikeilla faktoilla. Pelaajan täytyy oppia jotain pelatessaan. Toisaalta pelaajan pitäisi viihtyä pelin parissa.
Palo- ja pelastustilanteet ovat arvaamattomia, ja haastavimpia tilanteita on todella vaikea harjoitella. Harjoitusten toistaminen on kallista ja aikaa vievää. Simulaatio on yksi tapa tuoda vaihtoehtoja tällaisten tilanteiden harjoitteluun.
Ensimmäiset virtuaalitodellisuuslaitteet kehitettiin jo 1960-luvulla. Nykyään virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää pelaamisen lisäksi myös erilaisissa visualisoinneissa ja simulaatioissa.
Finland is the Chair of the Arctic Council in 2017–2019. In this issue of LUMEN, the Top of Europe is described and analyzed from different perspectives.
Border expertise is important and needed but when it comes to finding financing no one seems to be ready to provide the resources needed.