Nykypäivän matkailijaa kiinnostavat pienet ja erikoiset kohteet. Tämä elvyttää matkailupotentiaalia myös poro- ja kotieläintiloilla harvaan asutuilla alueilla. Kartoituskäynnit lappilaisilla tiloilla toivat esille niillä piileviä mahdollisuuksia.
Lumen
Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti | Lapland UAS JOURNAL
Hyvinvointiteknologiaosaaminen opiskelijoiden tulevaisuuden haasteena
Living Lab Pruntsi -hankkeessa kehitetään oppimis- ja kehittämisympäristöä ikääntyneiden kotona asumisen tueksi. Ympäristössä voitaisiin mm. testata hyvinvointiteknologisia ratkaisuja ja uusimpia apuvälineitä niiden käyttäjillä.
Tässä artikkelissa tarkastellaan hankkeessa tehtyjen kyselyjen ja työpajojen tuotoksista opiskelijoiden vastauksia.
Ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntijakoulutus vastaamassa työelämän osaamistarpeisiin
Työelämän koulutustarpeiden ennakointi ja arviointi ovat luonteva osa ammattikorkeakoulujen alueellista kehittämistehtävää. Ennakoinnin ja kehittämisen YAMK-tasoisen asiantuntijakoulutuksen suunnittelussa onnistuttiin yhdistämään olemassa oleva vankka projektiosaaminen intuitiiviseen tulevaisuuden osaamisen tunnistamiseen.
Poropaikantamista arktisissa oloissa tieturvallisuuden parantamiseksi
Kattavan porovaroitusjärjestelmän luominen on hankalaa, koska nykyiset paikannuslaitteet eivät kykene tarpeeksi suureen paikannustiheyteen ja -tarkkuuteen suhteessa akun tai pariston kestoon. Energialähteen kokoa ei kuitenkaan voi kasvattaa loputtomasti, koska paikannin ei enää soveltuisi poron kannettavaksi.
Tilakokemukset tulevaisuuden monipaikkaisessa työssä
Hybridityöllä tarkoitetaan nykytyön organisoitumisen globaalia mallia, jossa työntekijät tekevät osan työajastaan päätyöpaikallaan, kuten toimistossa, ja lopun työajasta he työskentelevät etänä.
Tilakokemusten 6T-malli kehitettiin, kun tekniikan asiantuntijoiden ja käytettyjen mittareiden rinnalle tarvittiin ei-mitattavien asioiden eli kokemusten kuvaamiseen väline ja malli.
Hyvinvoinnin kehittäminen lisää valmiuksia muutosjohtamiseen
Keväällä 2022 käynnistynyt LovelyLife® in Lapland -hyvinvointivalmennus on tarjonnut matkailu- ja palvelualan lähijohtotehtävissä tai yrittäjänä työskenteleville ohjausta, menetelmiä ja konkreettisia työkaluja johtamisosaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Valmennuksen edetessä ovat avainasemassa olleet myös työn muotoilun moninaiset keinot.
Resurssiviisaudesta voimaa!
Globaalit kriisit ovat toimineet kauhistuttavina ajureina kohti kestävämpää toimintakulttuuria Suomessa ja Euroopassa. Synkkinäkin aikoina tiede- ja korkeakouluyhteisöjen tulee uskoa koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan uudistavaan vaikutusmahdollisuuteen.
Vuoden 2023 ensimmäinen Lumen-lehti nostaa esille resurssiviisauden monet ulottuvuudet ja erityisesti positiiviset vaikutusmahdollisuudet. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Maapallon kokoinen niukkuus
Kestävyyssiirtymässä kyse on taloudesta ja talousmallin muutoksesta – siirtymä pois lineaaritaloudesta kohti kiertotaloutta.
Jos saamme koko talousjärjestelmän toimimaan kiertotaloudessa ja jatkamaan käyttöön otettujen resurssien hyödyntämistä, voimme vähentää myös neitseellisten luonnonvarojen käyttöä.
In English
Resurssiviisas joukkoliikenne: Tågskryt på väg
Joka kokee ympäristön ja ilmaston hyvinvoinnin itselleen tärkeäksi, haluaa todennäköisesti valita matkustusmuotonsa arvojansa tukevalla tavalla.
Ilmastoaktivismistaan tunnetussa Ruotsissa keskustelu matkustamisen ilmastovaikutuksista on tuottanut jo useammankin uuden sanan: flygskamin ja smygflugan lisäksi sanastoon on liittynyt tågskryt.
Kielitietoisuus työpaikalla on resurssiviisautta
Pohjoisessa koulutetut kansainväliset osaajat eivät useinkaan jää hyödyntämään Lappia. Kielitietoinen työnantaja motivoi kansainvälistä työntekijää opettelemaan suomen kieltä. Resurssiviisas työyhteisö puolestaan on tietoinen suomenkielisten jäsentensä kielenkäyttäjäprofiileista ja hyödyntää niitä tarkoituksenmukaisesti.
Työn muotoilu, työaika ja niiden hyvät käytänteet
Työn muotoilussa on kyse jokaisen henkilökohtaisen arjen hallinnasta. Muotoilemalla työtään työntekijä muokkaa työtään ja työympäristöään mahdollisuuksien puitteissa itselleen sopivaksi, mielekkääksi ja työn imua tukevaksi.
Itsestä huolehtiminen on resurssiviisautta
Organisaatioiden ytimessä on ihminen ja organisaatioiden keskeisin voimavara on ihminen. Ei fyysiset rakenteet, ei digitalisaatio eikä mitkään palveluprosessit organisaatiossa kehity ilman ihmistä. Miten inhimillistä voimavaraa tulisi huoltaa, jotta se jaksaa tässä ajassa?
Resurssiviisaus ja kestävä kehitys Living Lab Pruntsin toimintaympäristössä
Living Lab Pruntsi -hankkeessa suunnitellaan ikääntyneiden kotona asumista tukevia teknologisia ratkaisuja kokoavaa toimintaympäristöä. Hankkeessa on pohdittu myös ekologisen kestävyyden ilmenemistä ja vastuullista kuluttamista.
Henki ja elämä Meän Talolla – Yhteistä työtä yhteisin resurssein Meri-Lapissa
Resurssiviisas työskentely kehittämishankkeessa käynnistyy jo hankkeen varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Osallisten on tunnistettava oma paikka alueen toimijoiden joukossa.
Käsittelemme tässä kirjoituksessa paikallisen yhdistyksen, Meän Talon ja Lapin AMK:n välistä kehittämisyhteistyötä resurssien ja niiden välisten rajapintojen hyödyntämisen näkökulmasta.
Kansalaisen osallisuus kestävyysmuutoksen voimavarana
Kestävyysmuutoksen aikaansaamiseen ei riitä pelkkä tieto. Olennaista on saada aikaan muutos ihmisten ajattelussa, käyttäytymisessä ja toiminnassa.
Mitä annettavaa ammattikorkeakoululla on kansalaisen osallisuuden tukemisessa kestävyysmuutoksen voimavarana?
Resurssiviisaampia työympäristöjä osallistamisen keinoin – case TEQU:n toimisto
Omaa työympäristöään ja yhteisöään aktiivisesti kehittävät työtekijät ovat valtava voimavara. Onnistuessaan työympäristön kehittämisen tulokset voidaan huomata jo lyhyessä ajassa. Laita artikkelin vinkit testiin!
Energiayhteisö: Asunto-osakeyhtiö Rovaniemen Maijanpuisto
Tulevaisuudessa voi hyvinkin olla, että entistä useammat taloyhtiöt laittavat aurinkopaneelit joko katolle tai seiniin ja tuottavat näin osan kuluttamastaan energiasta itse.
Lapin elinkeinotoimintaan tarvitaan sekä alkutuotantoa että jalostusta
Jos poronomistaja on tuotannon lisäksi osallisena myös taljan myynti- ja markkinointiketjussa, saa hän luonnollisesti myös suurimman hyödyn taljan arvonnoususta. Koko tuotanto- ja myyntiketjusta vastaaminen vaatii kuitenkin runsaasti resursseja.
Lapin ammattikorkeakoulu resurssiviisauden viestinviejänä porotaloudelle
Sivutuotteiden hyödyntäminen vaikuttaa positiivisesti hiilikädenjälkeen, jolla puolestaan saadaan pienennettyä varsinaisen päätuotteen eli poronlihan hiilijalanjälkeä.
Sivutuotteiden käsittelyyn on olemassa kaupallisia laitteita, mutta ne on mitoitettu huomattavasti suuremman mittakaavan toimintaan kuin mitä meillä täällä Lapissa tehdään.
Yhteiskunnalliset muutokset ohjaavat hevostaloutta resurssiviisauteen
Lannoitteiden hinnat ja saatavuus ovat vaihdelleet jyrkästi yhteiskunnallisten muutosten myötä. Hevosenlanta on jo pitkään ollut tunnistettu monikäyttöinen hyödyke aina lämmöntuotannosta lannoitukseen. Usein haasteena hyödyntämisessä on kuitenkin ollut byrokratia, teknologia, logistiikka ja toimijoiden eri intressit.
AMK-verkoston kiertotalouspalveluiden aktivointi
Ammattikorkeakoulujen tulee jatkossa itse määritellä omat kiertotalousprofiilinsa ja sen myötä kehittää omia tuotteita, palveluita ja tarjontaa niin, että yrityksetkin voivat hyötyä niistä.
Työn merkityksellisyydestä pitovoimaa työyhteisöihin
Lappilaiset matkailu- ja palvelualan yritykset kutsutaan mukaan kehittämiskokeiluun. Tavoitteena on tunnistaa työn merkityksellisyyden muodostumiseen, motivoitumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä yhteistyössä työyhteisöjen kanssa ja vahvistaa työyhteisöjen pitovoimaa.
Learning Sustainable Entrepreneurship Practices from Indigenous Communities in Lapland, Finland
Indigenous people often have a deep connection to the land and natural resources. A practical example of a sustainable and circular indigenous community business is Angeli reindeer farm and tourism company in Inari.
Matkailun turvallisuusharjoitus – henkilöstön turvallisuusosaamisen päivitys resurssiviisaasti
Työntekijöiden vaihtuvuus ja matkailijoiden kokemattomuus Lapin olosuhteista kasvattavat onnettomuuksien riskiä. Pienillä yrityksillä on rajalliset mahdollisuudet panostaa turvallisuustyöhön. Yhteisharjoituksissa matkailuyritykset ja -toimijat saavat turvallisuuskoulutusta yhtä aikaa.
Tekoäly opettajan työparina
Opettaja voi käyttää tekoälyä apuna tietyissä tehtävissä ja kohdentaa aikaansa tehtäviin, joista tekoäly ei vielä suoriudu. Lisäksi uhka siitä, että opiskelijat teettävät tehtävänsä tekoälyllä pakottaa kehittämään oppimistehtävistä sellaisia, että se ei itse niiden arvioinnista suoriudu.
Työelämänäkökulma hoitotyön ydinosaamiseen tulevaisuudessa
Työelämälähtöisyys on keskeinen elementti hoitotyön koulutuksen kehittämisessä. Työelämän tarpeet eivät silti yksin riitä, vaan opetuksen suunnittelussa on keskeiseksi tehtäväksi tullut kompetenssiluetteloiden laatiminen ja niiden sisällyttäminen opetussuunnitelmiin. Kasvaviin tulevaisuustaitoluetteloihin liittyy myös ongelmallisuutta.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot hoitotyössä opiskelijan ja opettajan näkökulmista
Elinikäisellä oppimisella ymmärretään kaikkea sitä oppimista, joka on kertynyt elämän aikana. EU on antanut jäsenvaltioilleen suosituksen kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Käsittelemme niitä tässä artikkelissa hoitotyön opettajan ja opiskelijan näkökulmista.
Kestävä yhteiskunta, talous ja kasvu
Yhteiskunnallista kehitystä määrittää enenevässä määrin ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan haasteet ja vaihtoehtoiset tavat vastata niihin. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Lämpenevään Arktikseen löytyy ratkaisuja pohjoisesta
Ilmaston lämpenemisen hillitseminen ja lopulta pysäyttäminen onnistuu vain, jos ilmastotoimia tehdään kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla: mukaan tarvitaan valtiot, kunnat, yhdistykset, yksilöt ja yritykset.
In English
Sosiaalisesta vastuullisuudesta yritysten menestystekijä
Lapin sosiaalisesti kestävää kädenjälkeä varten luodaan toimintamalli. Millaisia haasteita ja odotuksia yrittäjät tulevat kohtaamaan kestävän kehityksen puitteissa ja mitä mahdollisuuksia siihen liittyy?
Ekososiaalisesti pientä ja suurta sosiaalipolitiikkaa – tapausesimerkkinä Henki ja elämä – Luonto toipumisen lähteenä -hanke
Miten ekososiaalisesti pieni ja suuri sosiaalipolitiikka voivat toteutua 2020-luvulla mielenterveyskuntoutujien keskuudessa? Henki ja elämä -hankkeessa on kokeiltu uusia toimintaympäristöjä mielenterveyskuntoutujille suunnatulla luonto- ja taideperustaisella kuntouttavalla työllä.