Indigenous people often have a deep connection to the land and natural resources. A practical example of a sustainable and circular indigenous community business is Angeli reindeer farm and tourism company in Inari.
Tag: kestävä kehitys
Kestävä yhteiskunta, talous ja kasvu
Yhteiskunnallista kehitystä määrittää enenevässä määrin ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan haasteet ja vaihtoehtoiset tavat vastata niihin. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Sosiaalisesta vastuullisuudesta yritysten menestystekijä
Lapin sosiaalisesti kestävää kädenjälkeä varten luodaan toimintamalli. Millaisia haasteita ja odotuksia yrittäjät tulevat kohtaamaan kestävän kehityksen puitteissa ja mitä mahdollisuuksia siihen liittyy?
Ekososiaalisesti pientä ja suurta sosiaalipolitiikkaa – tapausesimerkkinä Henki ja elämä – Luonto toipumisen lähteenä -hanke
Miten ekososiaalisesti pieni ja suuri sosiaalipolitiikka voivat toteutua 2020-luvulla mielenterveyskuntoutujien keskuudessa? Henki ja elämä -hankkeessa on kokeiltu uusia toimintaympäristöjä mielenterveyskuntoutujille suunnatulla luonto- ja taideperustaisella kuntouttavalla työllä.
Julkisilla varoilla mittaamattomia vaikutuksia
Yhä useampi yritys ja organisaatio sisällyttää toimintaansa kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita. Ympäristön ja kulttuurinkin näkökulmasta kestävyyttä on totuttu jo tarkastelemaan. Viime aikoina on keskusteluun noussut myös sosiaalinen kestävyys. Yksi merkittävä tekijä kaikenlaisen vastuullisuuden edistämisessä julkisella sektorilla ovat hankinnat.
Kestävää kehitystä nuorten palveluihin
Kestävä yhteiskunta tarkoittaa hyvinvoinnin takaamista kaikille ihmisille. Huono-osaisuus ja siihen liittyvät ilmiöt periytyvät sukupolvelta toiselle. Kestävän kehityksen kannalta onkin oleellista saada muutos tähän. OPPIVE-hanke pyrkii puuttumaan ja vaikuttamaan nuorten hyvinvointiin ja ehkäisemään syrjäytymistä.
Kohti sivistyneempää tulevaisuutta
Kestämätöntä elämäntapaamme voi pitää sivistysvajeen ilmentymänä. Olennaista olisi saada aikaan yhteiskuntapoliittisen eetoksen muutos. Tarvitaan sivistysloikka.
Arjen vastuulliset toimet
Jotta vastuullisuutta ja kestävää kehitystä saadaan konkretisoitua jokapäiväiseksi tekemiseksi, on tärkeää määritellä siihen liittyvät tavoitteet, toimenpiteet, toteuttamisaikataulut sekä miten tavoitteiden saavuttamista mitataan ja seurataan.
Kumppanuudella kohti vastuullista tulevaisuutta
Sopimuskumppanuuden avulla Lapin AMK ja Outokumpu voivat osaltaan vahvistaa vastuullisuuden identiteettiä, yhteistä arvopohjaa ja johtamista. Vastuullisuus on lopulta arkipäivän työtä; tekoja, joita yhteisesti sovitut periaatteet ohjaavat.
Vähän parempia uutisia
Kestävän kulttuurin luominen on vaikeaa, kun henkinen sietokyky on jatkuvasti koetuksella. Maailmassa tapahtuu kuitenkin edelleen hyviäkin asioita. Tehty työ kestävämmän tulevaisuuden puolesta ansaitsee myös huomiota.
Pedagogisilla ratkaisuilla kyvykkyyttä kestävään kehitykseen ja kasvuun
Korkeakoulutettu asiantuntija työskentelee tulevaisuudessa yhä useammin kestävään kehitykseen ja kasvuun liittyvien ilmiöiden ja ongelmien parissa. Miten korkeakouluina tuemme kestävän kehityksen kyvykkyyksien kehittymistä opintojen aikana?
Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden opettajana ammattikorkeakoulussa
Mitä kestävän ja vastuullisen muutoksen aikaansaaminen edellyttää opettajan työssä? Millaista pedagogista osaamista opettajalla tulee olla ja miten sitä on mahdollista kehittää?
Ruokamatkailun vastuullisuuden kysymysten äärellä – ja vähän tarinaa sallalaisista kurkuista
Ruoka tai juoma voi olla tärkein motivaatiotekijä matkustamiseen. Ruokamatkailussa vastuullisuus voidaan jakaa ekologiseen, sosio-kulttuuriseen ja taloudelliseen vastuullisuuteen.
Standardeista kilpailuetua kestävyysmuutoksen toteutuksessa
27 % suomalaisista pk-yrityksistä on ottanut kestävän kehityksen osaksi liiketoimintastrategiaansa ja toimintansa ydintä. Standardien hyödyistä ja tarpeellisuudesta on yrityksissä hyvä käsitys, mutta juuri omaan toimintaan soveltuvien standardien valinta koetaan vaikeaksi.
HINKU-kuntastatus Meri-Lapin kunnille
Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi päästöjä tulee vähentää niin, että päästöt ovat yhtä suuret kuin niitä sitovat hiilinielut. Ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden HINKU-verkostoon kuuluva hiilineutraali kunta on sitoutunut tavoittelemaan 80 %:n päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä.
Kiertotalouden kiinnostavimmat kumppanuudet
Kiertotaloussiirtymä voi parhaimmillaan tuoda Suomelle niin taloudellista, ekologista kuin sosiaalistakin hyötyä. Siksikin se tarvitsee toimivia kumppanuuksia, jotka mahdollistavat siirtymisen ja liiketoimintamallien kehittämisen.
Yhteistyöllä kestävämpää luontomatkailua
Luontomatkailun kestävyyden turvaaminen on sekä Lapin AMKin että Metsähallituksen kehittämistyön painopisteitä. PAN-hankkeen tapahtumat ja työpajat mahdollistavat parhaiden käytäntöjen jakamisen, verkostoitumisen ja ammattitaidon kasvattamisen.
Yhteistyössä tehdyllä hankkeella vaikuttavuutta alueelle – Case Kemijärvi
Kesällä 2021 käynnistettiin Kemijärven matkailun kehittämiseen ja uudistamiseen tähtäävä hanke. Selvityksessä kävi ilmi, että Kemijärven olisi hyvä kiinnittää huomiota erityisesti laatuun, turvallisuuteen, palveluiden yksilöllistämiseen, digitaaliseen markkinointiviestintään sekä kestävään matkailuun.
Koulutuksen ja TKI-toiminnan yhteistyö vahvistaa elinikäistä oppimista
Kiertotalouteen perustuva liiketoiminta voi olla kannattavaa siinä missä mikä tahansa muukin liiketoiminta. SERI-hankkeen toimeksiannot antoivat AMK-opiskelijoille suhteellisen vapaat kädet innovoida uutta liiketoimintaa resurssiviisauteen ja kiertotalouteen liittyen.
Arctic networking to make the green shift happen in Lapland
Local actors are key players in creating and implementing green growth and green innovations. The Green growth activities require a strong territorial approach that is supported and boosted by best practices from other regions. The GRUDE project focuses on arctic bioenergy, blue economy and sustainable societies.
Global collaboration in the circular economy via UArctic Thematic Network of Circular Economy
Arctic areas, as intrinsically challenging operating areas, require a knowledge of Arctic conditions and the impacts of long distances on activities. In recent years, considerable development work has been conducted in the circular economy field.
Reinforcement of Circular Economy Activities
Industrial circular economy has become one of the Lapland’s top areas of expertise and an important part of Lapland’s smart specialisation strategy. The strengthening of circular economy has progressed from the operational phase to the implementation phase.
Service Design and Systems Thinking in Developing Solutions for a Sustainable Future – A Case Study with Master’s Degree Students
A novel method – Planet-Centric Design – combines service design with systems thinking. The Idea is to increase master degree students’ awareness of sustainability in the design of new services and business concepts. Based on the student feedback, the implementation of the course was successful.
Erasmus goes green
Erasmus Goes Green -project finda solutions to reduce the transport-related carbon footprint of higher education students and staff taking part in Erasmus mobility. When it comes to Finland, Lapland and carbon footprint, we cannot change our remote geographical location in Europe. What we can do, however, is to provide exchange students a country with a well working public transportation system.
Implementation of new measurement methods in wood construction; Case DAS Kelo.
DAS Kelo is an eight-storey student apartment building with a CLT structure, the first storey being made of concrete. It acts as a demonstration building in the Tall Wood project and LaplandUAS is researching it. For monitoring and collecting data, new-generation IoT sensors are used.
Yhteiskunnallinen yrittäjyys osana turvallisuutta
Yhteiskunnallisessa yrityksessä tavoitteena on yhteisen hyvän tuottaminen. Kyse ei kuitenkaan ole hyväntekeväisyydestä, vaan liiketaloudesta, yrittäjyydestä ja työllistymisestä. Tulevaisuuden työelämässä arvopohjaisilla yhteiskunnallisilla yrityksillä voi olla tärkeä rooli yhteiskunnallisen turvallisuudentunteen edistämisessä.
Huoltovarmuus ja puolustuskyky vihertyvässä maailmassa
Uusia näkökulmia huoltovarmuuskeskuksen ja puolustushallinnon toimintaan luo Suomen valtion ilmastoystävällinen politiikka. Huoltovarmuus ja puolustuskyky ovat mahdollisia toteuttaa vihreällä kestävällä ajattelumallilla, ainakin osittain.
Kolme kuvaa 2020-luvun yhteisöistä ja yhteisöllisyydestä
Kaiken fundamentalistisen melun ja meuhkaamisen läpi ei tahdo aina kuulla ja nähdä sitä, että ihmisten enemmistö on tietoista, älykästä ja viisasta yhteistoimintaan kykenevää väkeä, joille 2020-luku tarjoaa hyvät mahdollisuudet uusien toiminnallisten ja ajatuksellisten yhteisöjen muodostamiseen ja yhteisöllisyyden kokemiseen.
Vihreän talouden arktiset kestävät yhteisöt
Vihreän talouden toimintamallit luovat edellytyksiä yhteisöjen säilymiselle; hyvinvoinnin eri osa-alueet parantuvat samalla, kun ympäristökuormitus pienenee. GRUDE-hankkeessa yhteisöjä tuetaan tiedonvälityksen keinoin ottamaan käyttöön kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja liikkumiseen, energiantuotantoon, ruoantuotantoon, jätehuoltoon ja matkailuun.
Hankeyhteistyöllä monialaista kehittämistä
Meri-Lapin alueella teollisuusmatkailu ja kiertotalous ovat kietoutuvat toisiinsa. Niinpä Virtusumpit-työpajakin järjestettiin kahden hankkeen yhteistyönä. Työpajaan osallistuneiden näkemykset teollisuusmatkailusta ja kiertotaloudesta sekä niiden monipuolisista mahdollisuuksista laajenivat.
Kestävän tuotannon haasteesta uusi mahdollisuus parempaan huomiseen
Kestävä tuotanto tarkoittaa sitä, että tuotamme vähemmällä enemmän ja että tuotannon aiheuttamia haitallisia vaikutuksia minimoidaan. YK:n Kestävän kehityksen tavoiteohjelma (Agenda2030) tähtää kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Lumen-verkkolehtemme teemana on tällä kertaa Kestävä tuotanto. Tervetuloa lukijaksi!
In English