Maailma ja Lappi tarvitsevat ammattilaisia, jotka osaavat soveltaa kestävän kehityksen periaatteita työssään ja johtaa muutosta. Tarvitsemme myös innovatiivisia uusia ratkaisuja kestävyyshaasteiden voittamiseksi.
Kukaan meistä ei tee muutosta yksin. Onneksi yhteistyö on Lapissa vahvuutemme, olemme tottuneet tekemään asiat yhdessä.
Vastuullisen työnantajakuvan ja maineen ulottuvuudessa on tärkeää, että merkityksellinen kohdeyleisö tunnistaa meidät ja että saavutettu tietoisuus perustuu todenperäisiin käsityksiin ja aitoon, organisaation kannalta suotuisaan kuvaan vastuullisena korkeakouluna.
Millainen työnantajakuva ja maine Lapin AMKilla sitten on ja miten asiakkaat ja sidosryhmät näkevät Lapin AMKin vastuullisena toimijana?
The unique economic structure of Lapland, characterized by its sparse population, needs targeted development efforts.
The objectives of the HEI4S3-RM project were: internal process and capability assessment, project participant and stakeholder activation and knowledge transfer as well as securing entrepreneurial aspect for future innovators with selected actions based on the project results.
Onnistuneessa rekrytoinnissa paras hakija ei karsiudu pois esimerkiksi ennakkoluulojen tai tiedostamattomien olettamusten takia. Kerromme tässä artikkelissa, mitä on kielitietoinen rekrytointi ja miten sillä tuetaan työnantajan valmiuksia tunnistaa paremmin kansainvälistä osaamista ja rekrytoida parhaat osaajat tehtävään kielitaustasta riippumatta.
Lapin AMK on sitoutunut edistämään vastuullisuutta ja kestävää kehitystä kaikessa toiminnassaan.
Artikkeli tarjoaa katsauksen sosiaalisen kädenjäljen kasvattamisen merkityksestä aluekehitykselle ja yrityksille. Avaamme myös niitä konkreettisia toimia, joilla Lapin AMK edistää sosiaalista vastuullisuutta. Tarkoituksenamme on myös haastaa lukijoita pohtimaan, miten kukin omilla valinnoillaan voi kasvattaa sosiaalista kädenjälkeä.
Vastuullisuus muuttuu kestäväksi kehitykseksi siinä vaiheessa, kun toiminnalle asetetaan tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan.
Ensimmäiset yritykset julkaisevat tämän uuden EU-direktiivin mukaisen kestävyysraportin vuoden 2025 tilinpäätöksen yhteydessä. Velvoittava raportointi on siis alkutaipaleella, eikä ongelmiltakaan ole vältytty.
Moni pienyrittäjä miettii, miten päästä alkuun kestävän kehityksen polulla. Kiertotaloustoimet eivät kuitenkaan välttämättä vaadi suuria investointeja tai radikaaleja muutoksia. Päinvastoin. Pienillä arjen teoilla ja konkreettisilla päätöksillä yritys voi aloittaa oman kiertotalousmatkansa.
Juuri kehitetty ja pilotoitu, lappilaisille pienyrittäjille suunnattu kiertotalouskatselmus tarjoaa selkeän ja helpon tavan tunnistaa, missä yritys voi tehdä pieniä mutta vaikuttavia muutoksia. Katselmus on kuin matka, joka tuo hyötyä sekä ympäristölle, ihmiselle että liiketoiminnalle.
Terästeollisuus on yksi maailman suurimmista teollisuudenaloista. Kasvavat ympäristövaatimukset, kiristyvät kilpailuolosuhteet ja teknologian melkoinen kehitys ovat johtaneet tilanteeseen, jossa perinteisiä tuotantomenetelmiä on tarkasteltava uudelleen.
Tässä artikkelissa tarkastellaan terästeollisuuden tuotantomenetelmien toimivuutta, haasteita ja vahvuuksia sekä analysoidaan uusien teknologioiden, kuten digitalisaation, tekoälyn ja automaation mahdollisuuksia parantaa alan kilpailukykyä ja kestävyyttä.
Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnista on monenlaista hyötyä työnantajille ja työyhteisöille. Onkin syytä pohtia, kuinka saamme kansainväliset opiskelijat pysymään alueella valmistumisen jälkeen.
Lapin alueella kiertotalousosaaminen on kehittynyt isoin harppauksin. Erityisesti teollinen kiertotalous on nostettu keskiöön, koska vaikuttavuustekijät ovat selkeät. Lappi ja erityisesti Meri-Lappi ovat profiloituneet teollisuuteen, joten on luonnollista tarkastella erityisen tarkasti teollisen kiertotalouden kehitystyötä.
Kiihdytyskaista-toimintamallin avulla on tarkoitus tunnistaa ja nopeuttaa teollisen kiertotalouden hankkeiden, projektien ja kehitystoimien toteutusta erityisesti pk-sektorilla.
Etätyössä ja -johtamisessa suurin haaste on luottamus. Luottamuksen lisäksi etäjohtamisen kulmakiviä ovat arvostus ja avoimuus. Esihenkilön on osattava toimia digitaalisen ympäristön ja vaihtelevien tilanteiden mukaan, eikä vanhanaikainen johtamisosaaminen siihen riitä.
Valmentavan johtamisen avulla jokaisen potentiaali tulee esiin ja uutta tietoa sekä osaamista pystytään kerryttämään.
Yritys saa kilpailuetua hyödyntäessään tekoälyä ja robotiikkaa voimavaranaan. Esimerkiksi tilitoimistoissa robotisaatio säästää aikaa ja vähentää inhimillisten virheiden riskiä. Tekoälyä käytetään myös markkinoinnissa ja mainonnan suunnittelussa monin tavoin ja sen käyttökohteet laajenevat nopeasti.
This article highlights the emerging need to develop educational programs to train professionals capable of designing sustainable business models and create sustainable entrepreneurship by taking advantage of new technologies. SECA project partners have undertaken a new initiative to foster AI and VR enabled innovative sustainable entrepreneurship education development.
Jos poronomistaja on tuotannon lisäksi osallisena myös taljan myynti- ja markkinointiketjussa, saa hän luonnollisesti myös suurimman hyödyn taljan arvonnoususta. Koko tuotanto- ja myyntiketjusta vastaaminen vaatii kuitenkin runsaasti resursseja.
Jotta saataisiin selville ruotsalaisten ja suomalaisten pk-yritysten ekosysteemiyhteistyön mahdollisuuksia ja haasteita kansainvälistymisessä, DigiProcess-hankkeessa haastateltiin 47 pk-yrityksen edustajaa Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa.
Tarvelähtöinen TKI-palvelutuotanto edellyttää ammattikorkeakoululta ennakointia. Siksi myös yritysten tulee kertoa tarpeistaan ja ideoistaan ennakoivalla otteella. Näin AMK pystyy vastaamaan kuhunkin tarpeeseen parhaiten sopivalla instrumentilla.
Aikuisiällä oppiminen tapahtuu useimmiten työnantajan tarjoamissa koulutuksissa. Kouluttamiseen on myös tarjolla hyvä määrä erilaisia tukia. Kouluttautumismahdollisuudet lisäävät työnantajan vetovoimaa, mutta mistä yrittäjä tietää, onko henkilöstön kouluttamisesta hyötyä?
Mitä tuotteistaminen tarkoittaa ja miten Lapin AMK voi tuotteistaa omia TKI-palveluitaan niin, että ne sopivat yhteen muiden organisaatioiden palveluiden kanssa?