Yhteinen ymmärrys, kieli, sävel… – you name it!

Eri toimijoiden yhteistyö tarjoaa yrityksille ja organisaatioille monia kehittymismahdollisuuksia. Erilaisten ajatusten törmäyksessä voi syntyä uusia innovaatioita tai yhteisiä konsepteja ja pakettiratkaisuja. Pelkästään eri alojen asiantuntijoiden yhteistyössäkin on haasteensa, saati sitten kun puhutaan Living Lab –toiminnasta, mikä tuo kehittämistyöhön mukaan myös tuotteiden ja palveluiden loppukäyttäjät.

Palvelumuotoilulle tyypillistä on ratkaisujen protoilu ja visualisointi. Sitä kautta ideoita testataan ja kehitetään eteenpäin, mutta havainnollistamisella on myös toinen tavoite: yhteinen ymmärrys. Abstraktit ideat ja lennokkaat ajatukset pyritään havainnollistamaan niin, että kaikki kehittämiseen osallistuvat ymmärtävät, mistä puhutaan. Piirroksilla, metaforilla, pahvivirityksillä ja draaman käytöllä edistetään yhteiskehittämistä.

Käyttäjien roolin muututtua tutkimuskohteesta aktiiviseksi toimijaksi, on myös suunnittelijoiden rooli muuttunut varsinaisen tuotteen tai palvelun suunnittelusta kehittämisen fasilitoijaksi (Sanders & Stappers 2008). Fasilitointi liittyy ryhmissä toteutettavien kehitysprosessien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yhteiskehittämisessä on tärkeää löytää jokaisen osallistujan vahvuudet ja hyödyntää jokaisen osaamista.

Keväällä 2011 hanketoimijat osallistuivat fasilitointivalmennukseen, mistä Essi Kuure bloggasikin ansiokkaasti: ”Fasilitointi liittyy oleelllisesti osallistamiseen ja ryhmätyöskentelyyn. Fasilitaattori on neutraali henkilö, joka varmistaa ryhmän jäsenten osallistamisen tarvittavaan asiaan, esimerkiksi ideoiden luomiseen, päätösten hyväksymiseen ja jatkotoimenpiteisiin sitoutumiseen.”

Yksi tapa yhteisen ymmärryksen luomiseen ja vahvistamiseen on graafinen fasilitointi, mihin liittyen joulukuussa pidettiin Graphic Fasilitation Workshop Jyväskylän Tiimiakatemialla. Visualisoimalla vaikeitakin asioita niiden hahmottaminen on helpompaa, mikä vauhdittaa yhteistä tekemistä. Kun visualisoinnit pidetään näkyvillä, asioihin voidaan palata ja muistetaan paremmin, mistä keskustellaan. Jälkeenpäin visualisoinnit toimivat muistiinpanoina ja yhteenvetona.

Esimerkki graafisessa fasilitoinnissa käytettävästä pohjasta, kun suunnitellaan projektia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja tekee sen lisäksi työskentelystä paljon hauskempaa!

Marjo Pohjanen, Rajalla Living Labin kehittäjä ja palvelumuotoilun asiantuntija


This entry was posted in Living Lab, Palvelumuotoilu, Yhteiskehittäminen and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.