Kehittää vai eikö kehittää? Kas siinä pulma.

Tammi-helmikuun 2012 vaihteessa Elävä Lappi halusi herättää keskustelua tuotteen tai palvelun kehittämistyöhön sitoutumisen motivaattoreista. Ensisijaisesti pyrittiin saamaan käyttäjien osallistamisesta hyödyllistä ja käyttökelpoista tietoa seuraavien kysymysten avulla:

1. Mikä saisi sinut sitoutumaan kehittämään yrityksen tuotteita tai palveluita? Miksi sinä lähtisit mukaan kehittäjäkäyttäjäksi?
2. Mikä palkitsisi sinua tästä työstä?

Kysymyksiin pystyi vastaamaan sekä Elävän Lapin Facebook-ryhmän sivulla että Elävän Lapin kotisivun ideoi ja kehitä -osiossa. Keskustelu olikin todella vilkasta ja nosti esiin paljon mielenkiintoisia näkökulmia. Kaikki ajatukset ja mielipiteet ovat jatkossakin enemmän kuin tervetulleita!

Miten kehittäjiä tulisi palkita?

Vastauksissa nousi esiin kolme yleistä syytä, joiden vuoksi osallistuminen kehittämistyöhön olisi mielekästä. Ensinnäkin kehitettävän tuotteen tai palvelun on oltava sellainen, josta saa apua ja hyötyä arkielämään. Kehittämistyöllä on siis oltava jokin konkreettinen ja henkilökohtainen merkitys omassa elämässä. Tällöin palkinto omasta kehittämistyöhön sitoutumisesta olisi käytännössä se, että omasta arjesta tulisi entistä sujuvampaa. Esimerkkinä mainittiin asiakaspalvelutilanteen sujuvuuden parantuminen.

Toinen tärkeä motivaattori oli erilaiset palkkiot. Moni kyselyyn vastanneista huomautti, että esimerkiksi jonkin tuotteen kehittämistyö kiinnostaisi, jos kyseisen tuotteen saisi kustannuksitta omakseen testauksen jälkeen. Myös tuotelahjat, lahjakortit ja suoranaiset rahalliset korvaukset voisivat olla syynä lähteä mukaan kehittämistyöhön. Jo sekin, että osallistuminen oikeuttaisi johonkin palkintoarvontaan osallistumiseen, voisi innostaa lähtemään mukaan.

Kolmanneksi eniten mainintoja sai tuotteen tai palvelun kiinnostavuus. Jos kehitettävää tuotetta käyttää mielellään, alenee kynnys lähteä mukaan konkreettiseen kehittämistyöhön. Tuotteen tai palvelun on siis oltava lähellä sydäntä ja omaa arvomaailmaa, jotta sen kehittäminen innostaisi. Tällöin ei siis välttämättä pyritä suoranaisesti saamaan sujuvampaa arkea – pääosassa on itse kehittämistyön mielekkyys. Muutamaa vastaajaa myös motivoi se, että kehittämistyö tuotteesta tai palvelusta riippumatta on itsessään mielenkiintoista.

Monissa vastauksissa nousi lisäksi esille se, että asiakkaat pitävät tärkeänä, jos heidän mielipiteistään ollaan aidosti kiinnostuneita. Jos asiakas kokee, että omalla työpanoksella on oikeasti jotain merkitystä, on helpompaa lähteä mukaan kehittämistyöhön. Vastaajat peräänkuuluttivat lisäksi kehitystyötä tekevän yrityksen vastuuta käyttäjäkehittäjistään: testauksesta ja tehdyn kehittämistyön edistymisestä tulisi saada myös palautetta. Asiakkaiden ei voida olettaa lähtevän kehittämistyöhön innolla ja aktiivisuudella mukaan, jos yritys itse ottaa passiivisen linjan.

Testausta vai käyttäjälähtöistä innovointia?

Keskustelu ei rajoittunut pelkästään siihen, mitä hyötyjä tehdystä kehittämistyöstä pitäisi saada. Vastausten perusteella nimittäin lopputuloksen ohella tärkeä seikka on se, mitä itse kehittämistyö vaatii: minkälaista työ on käytännössä, minkälainen tuote/palvelu on kyseessä, paljonko kehittämistyö vie aikaa ja niin edelleen.

Ajankäyttö nousi useissa vastauksissa merkittävään rooliin. Kehittämistyöhön oltiin valmiita lähtemään mukaan, jos se ei vaadi niin sanotusti erillistä työtä eikä siten vie liikaa aikaa. Paras tilanne olisi, jos tuote tai palvelu nivoutuisi omaan elämään siten, että kehittämistyötä voisi tehdä esimerkiksi harrastuksen puitteissa tai arkisten askareiden ohessa. Käytännön kehitystyössä ideoiden ja palautteen antamisen on oltava mahdollisimman helppoa ja nopeaa.

Myös kehittämistyön organisoivalla yrityksellä ja sen tuotteilla on merkitystä. Kehittäminen tuntuu kannattavammalta, jos testaaja uskoo tuotteen tai palvelun tulevaisuuden markkinoihin. Omaa motivaatiota voi nostaa, jos testaukseen osallistuu suuri määrä ihmisiä ja kehittämistyö itsessään on mahdollisimman näkyvää julkisuudessa. Silläkin on merkitystä, miten yritys rekrytoi asiakkaitaan mukaan kehittämistyöhön.

Keskustelun osallistujat myös kertoivat, minkä tuotteen tai palvelun kehittäminen heitä oikeasti kiinnostaisi. Vastaukset sisälsivät varsin kattavan skaalan aina kuntoiluvälineistä ja koirien tarvikkeista julkisen liikenteen palveluihin ja interaktiiviseen kauppapalveluun. Lähes jokainen mainittu kehittämiskohde kumpusi omista arkielämän kokemuksista, joihin mahdollisesti oltiin nykyisellään tyytymättömiä. Vastaajia ei niinkään kiinnostanut olla mukana tuotteen ominaisuuksien parantamisessa. Mielenkiintoisempaa olisi innovoida, mitä perusominaisuuksista poikkeavaa tuotteella voisi tehdä ja miten sen käytettävyyttä voisi yhä parantaa ja helpottaa.

Keskustelussa nostettiinkin esille se hyvin oleellinen seikka, että on eri asia olla mukana ”käyttäjälähtöisessä innovoinnissa” kuin ”testiryhmässä”. Testiryhmässä yleensä keskitytään pienempien ja ennalta määriteltyjen ongelmakohtien kehittämiseen. Käyttäjälähtöinen innovointi puolestaan antaa kehittäjilleen mahdollisuuden yhteistyössä havainnoida tuotetta/palvelua omasta näkökulmastaan, ilman ennakko-oletuksia. Tällöin kehittämistyön lopputulos on parhaimmassa tapauksessa paljon enemmän kuin yksittäisten osiensa summa!

This entry was posted in Elävä Lappi, Living Lab and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *