Toriparlamenteista aitoon toimijuuteen

Lähestyvät kuntavaalit ovat saaneet monet tahot järjestämään erityisiä kuntalaisten ”kuulemistilaisuuksia”. Parhaimmillaan nämä monet paneelit ja keskustelufoorumit voisivat oikeasti olla kuntalaiset osallistavaa kuntapalveluiden ja asumisviihtyvyyden kehittämistä. Kaikki kuitenkin tietävät, että kyseessä on vain vaaleihin liittyvä markkinointikampanja, ihmisten innostaminen äänestämään neljän vuoden välein toistuvana tapahtumana.

Paneeleissa kerrottujen viestien ohjautuminen todellisiin päätöstilanteisiin on sattumanvaraista. Ne toteuttavat enemmän vaaleihin liittyvää rakennetta kuin päätöksentekojärjestelmään kuuluvaa toimintajärjestelmää. Mitäpä jos tämä olisikin jokapäiväistä toimintaa, jossa ihmiset aktiivisesti osallistuisivat kuntansa kehittämiseen keskustelemalla ja toimimalla. Kuntaorganisaatiolla olisi selkeät toimintamallit, joilla kuntalaisten palaute ja kehittämisideat kanavoituisivat kuntapäättäjien tietoon osaksi suunnittelu-, kehittämis- ja päätöksentekoprosesseja.

Informaatioteknologia tarjoaa useita mahdollisuuksia kerätä ajantasaista kokemustietoa kuntapalveluiden käyttäjiltä. Informaatioteknologian kehittymisen myötä ihmisten mielipiteiden jakamiselle on tarjoutunut uusia kanavia sanomalehtien tekstiviestipalstoista sosiaalisen median sovelluksiin. Tietoa voisi hyödyntää palveluiden jatkuvassa asiakaslähtöisessä kehittämisessä ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Haasteena on miten tuo kaikki olemassa oleva tieto hyödynnetään ja kanavoidaan kuntalaisten hyvinvointia edistävään käyttöön.

Toimivasta lähidemokratiasta malli löytyy Rovaniemen Yläkemijoen aluelautakuntakokeilusta, jota ollaan ottamassa laajemmin käyttöön kaupungin palvelukylissä. Päätöksenteon siirtäminen lähelle tarvitsee kuitenkin vielä tueksi muutoksia nykyiseen toimintakulttuuriin. Yrityksissä asiakaslähtöisyyden (käyttäjälähtöisyyden) arvo tulee siitä, kuinka monipuolisen asiakastiedon hyödyntäminen linkittyy ajattelutapoihin ja toimintamalleihin sekä rakenteisiin. Käyttäjätiedon keruun tehostaminen yksittäisenä toimenpiteenä ei siis paranna tilannetta merkittävästi ennen kuin ottamalla kehittämisen kohteeksi myös koko palvelujärjestelmän kehittämisprosessit sekä niissä kuntalaisten toimijuus ja osallisuus. Näin Living Lab -ajattelun sisäistäminen avaisi polun kohti Elävään kuntaa.

Raimo Jänkälä, Lapin yliopisto yhteiskuntatieteiden tiedekunta, tukija-kehittäjänä Elävä Lappi –hankkeessa.

This entry was posted in Elävä Lappi and tagged , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *