Elävä Lappi -hankkeen verkkoviestintään on panostettu alusta alkaen suunnitelmallisesti. Kotisivuilta löytyy muun muassa tietoa hankkeesta ja sen kahdesta eri pilottikohteesta, Rajalla Living Labista ja Ounasvaara Living Labista, ideoi ja kehitä -osio, jossa kuka vaan voi esittää mielipiteitään koskien erilaisia kehittämiskysymyksiä, sekä tietysti myös tämä blogi, jossa hankkeen toimijat ovat aktiivisesti jakaneet tietämystään, esitelleet alan uusia tuulia ja kertoneet hankkeen toiminnasta.
Elävän Lapin verkkoviestintää on laajennettu myös Facebookiin, jossa hankkeella on oma ryhmä, josta kuka vaan Facebookin käyttäjä voi tykätä ja siten seurata, mitä Elävän Lapin hankerintamalla milloinkin tapahtuu. Lisäksi vuoden 2012 aikana hankkeen puitteissa tuotettiin jonkin verran videomateriaalia, joten syntyi myös tarve oman YouTube-kanavan avaamiseen.
Elävä Lappi teki syksyllä 2012 yhteistyötä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun viestinnän 1. vuosikurssin opiskelijoiden verkkoviestinnän kurssin kanssa. Opiskelijoilla ei ollut aiempaa tietämystä Elävä Lappi -hankkeesta, ja he saivat tehtäväkseen tutustua pienryhmissä hankkeen verkkoviestintään tästä lähtökohdasta. Lisäksi heidän tuli eritellä hankkeen verkkoviestinnän hyviä ja huonoja puolia sekä esittää mahdollisia parannusehdotuksia.
Hyviin puoliin kuului ehdottomasti se, että googlettamalla hakusanoilla ”Elävä Lappi” löysi helposti sekä hankkeen kotisivun että Facebook-ryhmän. YouTube-kanavan pariin oltiin eksytty harvemmin, mutta toisaalta, kaikki kanavalle ladatut videot on linkitetty myös kotisivuille ja/tai Facebookiin.
Hankekuvauksen osalta opiskelijaryhmien mielipiteet jakautuivat kahtia. Monelle jäi epäselväksi, mistä hankkeessa oikeasti oli kyse, mutta eräs hyvin perusteellista työtä tehnyt ryhmä kuitenkin mainitsi, että ensimmäinen lause kotisivuilla kiteytti koko hankkeen idean. Tästäkin huolimatta lienee siis syytä pohtia, voisiko hankkeen päätarkoitus olla vieläkin näkyvämmin esillä kotisivuilla navigoitaessa.
Myös sanaparit ”Elävä Lappi” ja ”Living Lab” tuntuivat opiskelijoista hiukan epäselviltä ja niitä käytettiin usein synonyymeinä (ks. myös blogikommentit). Eräs ryhmä esitti, että kotisivuilla voisi olla esimerkiksi esittelyvideo siitä, mitä Living Lab on/tarkoittaa. Itse asiassa tämänlaista videopätkää onkin jo suunniteltu toteutettavaksi, joten ehkäpä sellaisen kotisivuiltamme löytää vielä tämän vuoden puolella. 😉
Elävän Lapin Facebook-ryhmään toivottiin lisää materiaalia ja tietoa hankkeesta. Kotisivuille puolestaan esitettiin kehitysehdotuksena kuvamateriaalin lisäämistä sivuston elävöittämiseksi. Opiskelijoille oli myös herännyt kysymyksiä, muun muassa siitä, mihin hankkeeseen osallistumalla voi vaikuttaa ja tehdäänkö 
hankkeessa konkreettisesti yhtään mitään.
Kuunneltuani opiskelijoiden esitykset minulle jäi sellainen tunne, että he olivat pohtineet asioita siitä näkökulmasta, että he olisivat itse hankkeen viestinnän potentiaalista kohderyhmää. Oikeastihan Elävän Lapin kotisivun nykyinen sisältö palvelee pääasiassa alueen yrittäjien tarpeita ja Facebook-ryhmä puolestaan toimii enemmän käyttäjäkehittäjien mielipiteiden alustana.
Aiemmin mainitsemani kysymykset ”mihin hankkeeseen osallistumalla voi vaikuttaa” ja ”tehdäänkö hankkeessa konkreettisesti yhtään mitään” ovat siis opiskelijoiden kannalta relevantteja, ja heille niihin voisi periaatteessa vastata ”ei mihinkään” ja ”ei”. Tai ei ainakaan sillä tavalla konkreettisesti, miten he sen ymmärtävät. Me olemme tehneet aktiivisesti pohjatyötä, jotta muilla (esimerkiksi yrittäjillä) olisi paremmat mahdollisuudet tehdä jotain konkreettista asiakkaitaan osallistamalla.
Elävä Lappi -hankkeessa on luotu toimintamalleja, joissa lähestytään yritysten kehittämistä uudenlaisesta näkökulmasta, asiakkaiden ehdoilla – siis käyttäjälähtöisesti. Tällä hetkellä se taitaa olla niin sanotusti konkreettista vasta meidän hanketoimijoiden näkökulmasta, mutta tietysti toiveissa olisi, että yritykset löytäisivät avullamme nämä uudet keinot kehittää toimintaansa. Hankkeessa on luotu (yrityksille ilmaiseksi) puitteet, mutta alueen elinkeinoelämän ”vastuulla” on sen konkretian luominen asiakkaita/käyttäjiä kuunnellen.
Minttu Merivirta, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu