Rajalla Living Labin toimintaa käynnisteltäessä vuonna 2010 käytiin koordinaattoreiden kesken paljon keskustelua siitä, kenelle Living Lab -toiminta on suunnattu ja kenelle Living Lab -toiminnasta puhutaan. Yhteiskehittämiseen perustuvassa Living Lab -toiminnassa on mukana eri toimijoita, joilta kaikilta vaaditaan hieman erilaista panosta ja osaamista – ja siksi myös viesti on kaikille hieman erilainen.
Selvää oli, että Living Lab -toiminnan toteuttamisen kannalta tärkeintä on myydä käyttäjälähtöisen kehittämisen edut ja hyödyt toimeksiantajille. Kun mukana oleva yritys, yhdistys tai muu organisaatio ymmärtää käyttäjälähtöisyyden tavoitteet ja yhteyden oman toiminnan kehittämiseen, he osaavat arvostaa käyttäjien osallistamista ja ennen pitkää myös ehkä vaatia sitä.
Kehittämistehtävien toteuttamiseen tarvitaan aina opiskelijoita ja henkilökuntaa tekemään tutkimuksia ja vetämään työpajoja. Jotta tällaisia tilaisuuksia ja projekteja voi toteuttaa täytyy opiskelijoiden ja henkilökunnan luonnollisesti ymmärtää Living Lab -toimintamallin periaatteet – mitä tavoitellaan, mitä menetelmiä voidaan soveltaa ja miten käyttäjien tarpeet saadaan parhaiten esille.
Pohdintaa herätti kuitenkin seuraava kysymys: Onko loppukäyttäjän tarpeen tuntea tutkimuksen ja kehittämistoiminnan taustalla olevaa konseptia? Edellyttääkö osallistuminen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ymmärtämistä? Lähes yksimielisesti päädyttiin siihen, että tavallisille ihmisille, palveluiden käyttäjille ja toimeksiantajayritysten asiakkaille, ei viestitä Living Lab -kärki edellä. Konseptin ymmärtäminen ei ole tarpeen ja Living Lab -toiminnasta puhuminen voisi pelottaa ja nostaa osallistumisen kynnyksen turhan korkeaksi.
Kauppakeskuksen asiakkaita ideoimassa palveluita opiskelijoiden opastamana.
Käytännön kokemuksen kautta eri kehittämistehtäviä toteutettaessa on opittu, että loppukäyttäjille, niille tavallisille torniolaisille Mateille ja Maijoille, tärkeintä on kertoa mahdollisuudesta osallistua kulloinkin meneillään olevaan kehittämistehtävään. Olipa kehittämisen kohteena Rajalla Kauppakeskuksen palvelut, rajalle sijoittuva Victorian tori tai uusi kesätapahtuma, viesti on ollut “haluamme mukaan käyttäjien mielipiteen, tule mukaan tuomaan oma näkemyksesi aiheeseen”. Toki on avoimesti kerrottu, mitä kehitetään, kenelle ideoita kerätään ja kuka niitä mahdollisesti hyödyntää ja vie eteenpäin.
Omia kokemuksia miettiessäni voin todeta, ettei minua useinkaan kiinnosta, millä menetelmällä joku palautekysely on rakennettu tai miten sen vastauksia käytetään. Joskus toki ammattimielessä pohtii näitäkin, mutta tyypillisesti annan oman panokseni vastaamalla pyydettyihin asioihin ja toivomalla, että joku ehkä hyötyy siitä.
Mitä sinun mielestäsi loppukäyttäjän tarvitsee tietää Living Lab -toiminnasta?
Marjo Jussila, Rajalla Living Labin kehittäjämuotoilija
Olemme pohtineet ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa samaa asiaa eli sitä, mitä loppukäyttäjän tulisi tietää Living Lab-toiminnasta. Ainakin perusasiat ja se nelikettäkuvio olisi hyvä tähän. Ongelmallista on varmaan suomalainen päätäntäkulttuuri: olemme tottuneet siihen, että “joku muu” tekee päätökset, eikä tavallisten ihmisten mielipiteitä kuulla. Mutta ellei asioita tuo esille, ei niitä voi ottaa huomioonkaan. Olisiko siis aiheellista nostaa esille kehittämiskohteita, joissa loppukäyttäjien (voi mikä sana) mielipiteillä on ollut merkitystä? -Seija