Elävyysmittauksella kohti viihtyisämpää kaupunkikeskustaa

Tornion ja Haaparannan ydinkeskustojen elävyyttä kartoitettiin keväällä osana Elävät Kaupunkikeskustat ry:n valtakunnallista elävyysmittausprojektia. Elävyysmittaus ja siitä saadut tulokset painokertoimineen kuvaavat ydinkeskusta-alueen elävyyttä, vetovoimaa, vaurautta ja tulevaisuuden uskoa.

Mukaan tutkimukseen valittiin kymmenen pilottialuetta, joista yksi oli Tornio-Haaparanta. Tornion Elävä Kaupunkikeskusta ry:n toiminnanjohtaja Tuula Nyholmin mukaan projektia lähdettiin toteuttamaan suurella innolla.

– Keskusjärjestö Elävät Kaupunkikeskustat ry:ltä tuli pyyntö, että me lähtisimme mukaan, sillä tämä Tornio-Haaparanta on Suomessa aivan erityinen alue yhteistyönsä vuoksi.

elävyysmittaus_opiskelijat_1

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat suorittivat elävyysmittauksen kenttätutkimuksen.

Kaikista kymmenestä pilottialueesta saadut tulokset suhteutetaan aina valtakunnallisiin väestötietoihin, ja näin syntyy vertailutietoa, jonka avulla saadaan keskeistä tietoa kaupunkikeskustojen kehitystrendeistä.

Elävän kaupunkikeskustan mittarit

Elävyysmittaustutkimuksessa selvitettiin kymmenen eri tutkimustekijää. Tilastollista tietoa kerättiin muun muassa majoituspaikoista, ydinkeskusta-alueen asukasmääristä, julkisista kehittämis-investoinneista, elokuvissa kävijöiden määristä, kulttuurin istuma- ja seisomapaikoista sekä lähijoukkoliikennetuesta.

Tämän lisäksi ydinkeskusta-alueella selvitettiin ravintoloiden ja kahviloiden asiakaspaikkamääriä, asiakasautopaikkojen määriä sekä yritysten kehittämisinvestointeja ja aukioloa lauantaisin. Tämän kenttätutkimuksen suorittivat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat jalkautumalla haastattelemaan paikallisia yrittäjiä ja yritysten työntekijöitä.

Tornion kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio ylistää opiskelijoiden projektille antamaa työpanosta.

– On kyllä tosi mahtava työ, jonka kautta saimme tärkeää faktatietoa, miten kaupunki kehittyy sekä mihin suuntaan sitä pitää kehittää, ja nyt meillä on sellaiset mittarit, joilla sitä asiaa voidaan tehdä.

Tutkimuksesta saatavat tulokset ovat tärkeitä tulevan julkisen rahoituksen ja Tornio-Haaparannan ydinkeskustan kehittämisen kannalta. Lokion mukaan tulevaisuuden tavoitteena on yhä elävämpi ja viihtyisämpi kaupunkikeskusta.

– Haluamme tietää tasan tarkkaan, että mitä pitää kehittää, jolloin pystymme reagoimaan siihen suhteellisen nopeasti tiiviissä yhteistyössä koko ydinkeskustan kaikkien toimijoiden ja asukkaiden kanssa.

Alueen yrittäjien mielipiteet tärkeässä asemassa

Opiskelijoiden pioneerityö elävyysmittauksen suorittamisessa oli haasteellinen. Kaksi vuotta liiketaloutta opiskellut Veera Riikkula mainitsee, että suurin haste oli vastausten saaminen yrityksiltä.

– Yrittäjät ja myyjät olivat hieman ihmeissään eivätkä olleet osanneet varautua tuloomme, joten jatkossa tutkimusryhmien työtä helpottaisi, jos etukäteen tiedottamiseen panostettaisiin enemmän.

elävyysmittaus_1_kuva Tuula Nyholm

Erilaisilla tapahtumilla saadaan lisättyä kaupunkikeskustan elävyyttä ja viihtyisyyttä. (Kuva: Tuula Nyholm.)

Riikkula kuitenkin korostaa, että tutkimukseen osallistuminen antoi myös opiskelijoille paljon hyödyllistä tietoa ja rohkeutta jalkautua haastattelemaan yrittäjiä paikan päälle.

– Oli mielenkiintoista kuulla yrittäjien mielipiteitä, ja yrittäjät voivat lisäksi osaltaan vaikuttaa elävyyteen, joten heidän mielipiteensä ja ideansa ovat tärkeitä.

Tutkimuksen yhteydessä Riikkula huomasi, että alueelle kaivataan lisää elävyyttä varsinkin viikonloppuisin. Pelkkä kauppojen aukiolo ei riitä, sillä erilaiset tapahtumat ja muu oheistekeminen saa ihmiset aktiivisemmin liikkeelle.

Riikkula itse peräänkuuluttaa tapahtumatiedottamisen lisäämistä varsinkin nuorille.

– Vanhat tavat mainostaa lehtien kautta ei välity kaikille, ainakaan minun ja ystävieni tietoisuuteen, joten muitakin tiedotuskeinoja voisi hyödyntää vielä paremmin.

Eri pilottialueiden elävyysmittaustuloksia esiteltiin Elävät Kaupunkikeskustat ry:n vuosikonferenssissa Mikkelissä elokuun lopussa. Nyholm toivoo, että yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa elävyysmittauksen osalta jatkuisi myös tulevaisuudessa.

– Tätä tullaan nyt mitä todennäköisimmin päivittämään vuosittain, eli nyt kun tämä oppilasryhmä on tehnyt sen valtavan työn, mikä uranuurtajilta aina vaaditaan, ja me olemme oppineet tästä yhtä lailla, niin seuraava vuosihan on aina helpompi.

Tämä artikkeli on ilmestynyt lyhennettynä myös Lounais-Lappi-lehdessä 8.8.2013, s. 14.

This entry was posted in Elävä Lappi, Living Lab, Opetuksen integrointi, Rajalla, Yhteiskehittäminen. Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *