Oppia muualta – millaisia mobiilisovelluksia löytyy Lahden kaupungilta?

DÄM-hankkeessa kehitetään mobiilisovellusta ja sen rinnalla on tarkoitus myös levittää tietoa ja osaamista liittyen yhteiskehittämiseen, mobiilisovellusten kehittämiseen ja älykaupunkien ratkaisuihin. Syyskuussa järjestimme webinaarin, jossa esiteltiin Lahden kaupungilla käytössä olevia mobiilisovelluksia. Webinaarin vierailijoina olivat Juha-Pekka Huotari ja Ilona Reiniharju Lahden kaupungin viestinnästä.

LahtiMOB on Lahden kaupungin tiedotuskanava lahtelaisille.

LahtiMOB tuo kaupungin palvelut taskuusi

Juha-Pekka Huotari esitteli LahtiMOB-sovellusta, joka on tehty ihmisille, jotka viettää aikaa Lahdessa ja käyttää Lahden kaupungin palveluita. Sovelluksen on kehittänyt Valu Digital Oy ja siitä löytyy napakka esittelyvideo. Sovelluksen kehittäminen on aloitettu 2015 yhtä aikaa uutta nettisivuprojektia käynnistettäessä. Kotisivujen analytiikkaa tutkittaessa oli selvinnyt, että mobiilikäyttäjiä oli jo paljon, joten ennen uusien nettisivujen valmistumista haluttiin tarjota mobiilikäyttäjillekin helpompi tapa etsiä tietoja kaupungin palveluista. Sovelluksen piti olla vain välivaihe ennen verkkosivujen valmistumista.

LahtiMOB-sovellukseen tuotettiin noin 300 kohdekorttia, jotka esittelevät kaupungin tarjoamia palveluita. Jokaisesta kohteesta oli muutama kuva ja lyhyt esittelyteksti. Ajatuksena oli tarjota sovelluksen kautta tietoa myös palveluista, joista ei edes ollut olemassa tietoa vielä. Sovellus hyödyntää sijaintitietoa näyttäen lähellä olevat palvelut ja auttaen navigoimaan kohteeseen.

Tavoitteena on ollut, että henkilö joka päivittää palveluiden tiedot nettiin, vie ne tiedot myös sovellukseen. Tähän ei kuitenkaan aivan kaikkien osalta ole päästy, joten päivitystyötä on tehty myös viestinnän toimesta. Jonkin verran kohdekorttien tietoja on hankittu myös ostopalveluna.

Sovelluksella on noin 5000 latausta ja noin 3500-4000 aktiivista käyttäjää. Palaute on ollut pelkästään positiivista.  Sovelluksen käyttöliittymästä ja visuaalisesta ilmeestä on pidetty. Ihmiset ovat tykänneet erityisesti siitä, että sovelluksen avulla on löytynyt kohteita, joita ei ole tiennyt ennestään, erityisesti luontokohteita. Analytiikan perusteella sovellusta käytetään eniten viikonloppuisin eli vapaa-ajan palveluiden löytämiseen.

Sovellus oli suunniteltu välivaiheen ratkaisuksi eikä sen käyttöä jatketa enää vuonna 2018. Sen hyvät puolet pyritään kuitenkin viemään kaupungin verkkosivuille – on syntynyt runsaasti kohdekortteja kaupungin palveluista, tietoa on onnistuneesti yksinkertaistettu käyttäjien näkökulmasta ja verkkopäivittäjät ovat orientoituneet verkkosisällön tuottamiseen.

Porukka tarjoaa kanavan yhteiskehittämiseen

Toinen Lahden kaupungin mobiilisovelluksista on Porukka, joka liittyy ihmisten osallistamiseen ja mahdollistaa kaupunkilaisten osallistumisen kaupungin kehittämiseen. Ilona Reiniharju esitteli Porukka-sovelluksen toimintaa ja sen perusperiaatteita. Sovelluksen kehittämisen taustalla on ollut ajatus, että tulevaisuuden kaupungit suunnitellaan yhdessä. Kokemus siitä että, saa äänensä kuuluviin ja mielipiteillä on merkitystä, tukee ihmisten hyvinvointia.

Aikaisemmin Lahdessa on pidetty Lahti-iltoja maankäytön suunnitteluun, järjestetty  kaupunkikävelyjä ja hyödynnetty muotoiluosaamista ihmisten osallistamisessa. Yhdessä lahtelaisten kanssa on suunniteltu mm. juoma-automaatteja ja bussipysäkkejä. Porukka-sovellus tarjoaa mobiilikanavan yhteiskehittämiseen.

Sovelluksen toimintaperiaate on hyvin yksinkertainen: se lähettää käyttäjilleen kysymyksiä, joihin on annettu vastausvaihtoja tai eri mieltä-samaa mieltä -akseleita tms. Sovellus tarjoaa myös infokortteja vastauksista riippuen. Esimerkiksi jos käyttäjä kertoo, ettei ole kuullut Waltti-matkakortista, sovellus tarjoaa tietoa palvelusta.

Sovelluksella voidaan lähettää Push-viestejä käyttäjille ja kyselyitä voidaan kohdentaa. Reiniharju kertoi esimerkin, jossa uusien penkkien prototyypit tuotiin näytille kaupungille ja sovelluksen kautta kaikille 300 metrin etäisyydellä kulkeville lähetettiin vinkki käydä testaamassa ne sekä mahdollisuus kertoa, mitä tykkäsi penkeistä.

Joissakin kevyissä aiheissa on käytetty myös arvontoja vastaajien palkitsemisessa, mutta lähtökohtaisesti on haluttu, ettei palkinto ole osallistumisen motivaatio. Jos aihe on lähellä omaa arkea, niin yleensä halua lähteä mukaan on.  Tärkeää ei ole tietenkään vain se, mitä kysytään vaan silläkin on oikeasti merkitystä, miten kysytään. Ihmisiltä pitää kysyä siitä, mistä ollaan kiinnostuneita. Lahdessa ihmisiä on osallistettu kaupunkistrategian tekemiseen, mutta heiltä ei kysytty, mitä mieltä ovat kaupunkistrategiasta vaan millaisessa kaupungissa haluaisit asua tulevaisuudessa. Lisää esimerkkejä kyselyiden aiheista näkyy ainakin sovelluksen esittelyvideolla Jo vuosi Porukassa!

Osallisuusasioissa on tärkeää, että ihan kaikilla on mahdollisuus osallistua, joten sovelluksesta on saatavilla niin Android, iOS kuin Windows-versiot. Sovellusta on ladattu hyvin ja sitä kautta on syntynyt yhteisö kaupungin kehittämisestä kiinnostuneista ihmisistä. Porukka-sovelluksen suurin käyttäjäryhmä on 30-40 -vuotiaat, vaikka erityisesti nuorten näkökulmaa haluttaisiin saada esiin enemmänkin.

Porukka-sovelluksella on latauksia yli 3400 ja sen kautta on kerätty noin 220000 yksittäistä vastausta. Kyselyt ovat avoimia noin viikon. Sovellus antaa käyttäjälle ilmoituksen, että kysely odottaa ja ihmiset vastaavat yleensä aika pian. Lahdessa on huomattu, että tulosten nostaminen someen kannattaa ja ihmisiä kiinnostaa paljon se, mitä mieltä muut ovat aiheesta. Graafien julkaiseminen somessa nostaa myös usein keskustelua aiheesta ja niiden yhteydessä voidaan kannustaa uusia käyttäjiä lataamaan sovellus ja osallistumaan. Sovellus antaa myös push-viestin, kun tulokset on luettavissa.

Käynnissä olevien kyselyiden määrä vaihtelee ja tasapainon löytäminen vaatii työtä, ettei tule ähky, mutta sovellus tarjoaa kuitenkin aktiivisesti sisältöä. Haasteellista on myös löytää kehittämiskohteita, joihin on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa. Jonkin verran tällaisia ehdotuksia tulee ihan luontevasti, mutta useimmiten niitä täytyy tiedustella eri yksiköistä.

Porukka-sovellus tarjoaa siis iloisesti sekaisin sekä kevyitä ja hassutteluita sekä vakaviakin kysymyksiä. Lahdessa on ymmärretty, että jo se, mitä kysytään ja miten kysytään, luo kaupunkimielikuvaa Lahdesta. Tulevaisuudessa Porukka-sovelluksen data haluttaisiin kerätä suoraan Excel-taulukkoon sekä julkaista se avoimen datan tyyliin, esimerkiksi verkkosivuille metatietojen kanssa.

This entry was posted in DÄM-hanke, Mobiilisovellukset, Rajalla, Yhteiskehittäminen and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *