Patsastele älykkäästi – mobiilisovellusten tekoa behind the scenes

Edellisessä blogijulkaisuissa kerrotaan, että vuoden 2018 toiminta on käynnistynyt Tornio Atlas -mobiilisovelluksen jatkokehittämisellä. Mitä se tarkoittaa? Miten sovelluksia koodataan? Miten Tornio Atlasta tehdään? Kuka niitä tekee? Katsastetaan verhojen taakse.

Tarkistus verhojen taakse murtaa myyttejä. Tornio Atlas sovelluksen tuottajatiimi on varsin erilainen kuin tavallinen kuva nörttikoodareista. Keski-ikä on tuonut kaikille ryppyjä, silmälasit sekä tunteen, että elämässä ihaninta on nukkuminen työpäivän jälkeen. Tämän kevään tuottaja- eli koodaritiimin kaikki kolme jäsentä ovat myöskin Lapin ammattikorkeakolun tietojenkäsittelyn opettajia.

Oliko alussa muna vai kana? Mistä kaikki aloitetaan?

Kun saamme eteemme toimeksiannon, monesti toimeksiannosta tehdään vaatimusmäärittely. Toimeksiannolla tarkoitetaan vaikkapa tätä Tornio Atlas sovellusta. Jossakin on asiakas, joka haluaa, että jotakin tehdään. Joku jolla on tarve saada jokin digitaalinen tuote. Asiakas tavataan, haastatellaan, kartoitetaan tarpeet. Kun syntyy yhteisymmärrys siitä mitä aiotaan tehdä, tehdään sopimus. Sopimuksen tekemisen jälkeen aloitetaan suunnittelemaan projektia, ja tehdään tarkempi kuvaus tuotettavasta järjestelmästä tai sovelluksesta. Sitten kuvioihin tuleekin yllä mainittu vaatimusmäärittely. Kutsumme niitä tai sitä yleisesti nimellä speksit. Vaatimusmäärittely on dokumentti, jossa kerrotaan lyhyesti mitä aiotaan tehdä, miten se toimii perusperiaatteiltaan, kuka sitä käyttää, kuka on asiakas, kuka tuottaja, millä välineillä tuote tuotetaan, ja mitä reunaehtoja on. Eli vähän niin kuin tilaisi talopaketin. Kuka sen toimittaa, kasaa, mitä on tilattu, miten se tehdään, ja lopussa annetaan avaimet käteen. Vaatimusmäärittelyn jälkeen voidaan suunnitella sovellusta tarkemmin ja aloittaa itse softan tuottaminen. Nykyisin painotetaan, että itse prosessi suoritetaan ketterästi. Ketterästi?

Ketterästi kiiruhda

Moni on törmännyt termiin ketteryys. Mitä lisäarvoa ketterä sovelluskehittäminen tuo? Miten se eroaa tavallisesta sovelluskehittämisestä? (siinä koodausprojektissa). Kun puhutaan ketteryydestä sovellusten tuottamisessa, tarkoittaa se sitä, että se koodaus, se tuotantoprosessi, yritetään pitää mahdollisimman kevyenä. Yritetään välttää turhaa paperityötä, turhia palavereita, turhia työvaiheita. Yksinkertaistetaan, karsitaan, tehdään helpoksi. Ja ennen kaikkea keskitytään olennaiseen. Monessa perinteisessä sovelluskehitysprojektissa (edelleen se koodausprojekti) pelkästään suunnitteluvaihe on ollut hyvin raskas. Suunnitteluvaiheella tarkoitetaan vaikkapa siinä talonrakennusprojektissa sitä vaihetta, kun arkkitehti suunnittelee ja piirtää talon. Sovelluskin pitää suunnitella ja piirtää ennen toteuttamista. Ketterässä sovelluskehittämisessä tämä yritetään pitää mahdollisimman kevyenä; suunnitellaan vaikkapa Tornio Atlas sovelluksen toiminnot hyvin kevyesti, eikä käytetä siihen turhaa aikaa. Sitten keskitytään olennaiseen, eli itse sovelluksen koodaamiseen.

Scrum ja Kanban

Mitä tämä hyvin ”hyvin kevyesti” suunnittelu voi tarkoittaa? Se voi tarkoittaa sitä, että projektin alkuvaiheessa luodaan esimerkiksi Scrumin mukainen product backlog, eli tehtäväluettelo. Tässä tehtäväluettelossa luetellaan listamaisesti mitä sovelluksessa pitää pystyä tekemään. Kun itse koodaus alkaa, voidaan käyttää työmenetelmänä vaikkapa Kanban – menetelmästä tuttua yksinkertaista tehtävätaulua, jossa vaikkapa liimalapuilla kerrotaan mitä pitää tehdä (To Do), mitä ollaan juuri nyt tekemässä (Doing) ja mikä on jo tehty (Done). Näppärä koodari sitten valitsee taululta sen toiminnon, jonka seuraavaksi koodaa.

Lähde: https://www.flickr.com/photos/kanban_tool/15817131058

Mitä on koodailtu tänä keväänä?

Otetaan esimerkki, joka tulee tämän blogikirjoituksen otsikosta. Tornion Aineen taidemuseon internetsivuilla on Painu patsaille kartta, jonka tarkoitus on ohjata sivun käyttäjää tutustumaan Tornion keskustan veistosreittiin internetsivun avulla. Tästä rakennettiin Tornio Atlakseen mobiiliversio. Tornio Atlaksen käyttäjä voi valita sovelluksen pääsivulta Paino patsaille- älykkään mobiiliratkaisun, jolloin veistosreitti merkkeineen piirtyy vaikkapa älypuhelimen näytölle. Sen avullakäyttäjä pystyy kulkemaan veistos/patsas-reittiä ja saamaan informaatiota niistä. Eli käyttäjä voi ”patsastella älykkäästi”.

Lisäksi menossa on kalenteritoiminnon koodaus, ja Tornio Atlas landingpage sivun lisääminen. Painu patsaille toimintoa pystyy jo testaamaan, muiden viimeistely jatkuu.

Johanna Vuokila, tietojenkäsittelyn lehtori, asiantuntijana DÄM-hankkeessa

 

This entry was posted in DÄM-hanke, Mobiilisovellukset and tagged , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *