Asukas. Yritys. Ihminen. Palveluhenkilö. Käyttäjä. Organisaatio. Omainen. Hallinto.
Kaikki edellä mainituista joko käyttävät, suunnittelevat tai tuottavat omalta osaltaan tuotteita ja palveluita.
Tuotteisiin ja palveluihin liittyy olennaisesti ajatus siitä, kuinka ne suunnitellaan. Näiden osalta voidaan karkeasti erottaa kolme suunnittelutapaa. Ensimmäinen tapa on sellainen, jossa tuottaja suunnittelee palvelun ja käyttäjää ei kuunnella. Toinen suunnittelutapa sisältää ajatuksen käyttäjien mielipiteiden kuuntelusta, mutta jossa tuottaja suunnittelee palvelun kokonaisuudessaan itse. Kolmannessa suunnittelutavassa käyttäjiä, henkilöstöä ja kumppaneita kuunnellaan ja palvelua tai tuotteita suunnitellaan yhdessä. Voidaan puhua käyttäjälähtöisyydestä.
Käyttäjälähtöisyys sinällään ei ole uusi asia, sillä sitä on tehty aiemminkin, joskin pienemmässä mittakaavassa. Hyvänä esimerkkinä käyttäjälähtöisestä suunnittelusta voi mainita Rapala-yrityksen perustajan, yrittäjä Lauri Rapalan, omat kalastuskokemukset, joiden pohjalta syntyivät yrityksen ensimmäiset uistimet. Yrityksellä on takanaan jo yli 60 vuotta liiketoimintaa, ja käyttäjälähtöisyys on yrityksen yksi kantavista voimista.
Käyttäjälähtöinen toiminta on noussut merkittäväksi osaksi yritysten ja alueiden kilpailukykyä ja innovaatiotoimintaa. Käyttäjälähtöisessä kehittämisessä käyttäjät nostetaan toiminnan keskiöön. Uusi ajattelutapa liittyy näkemykseen, joka korostaa käyttäjien, kehittäjien ja hyödyntäjien roolia palvelujen ja tuotteiden kehittämisessä.
Käyttäjälähtöiseen toimintaan liittyy läheisesti palvelumuotoilu, jonka keskeisenä tavoitteena on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelu vastaa käyttäjän tarpeita ja palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita.
Monimuotoinen käyttäjälähtöinen kehittämistoiminta on synnyttänyt erilaisia Living Lab -yhteisöjä eri puolille Suomea. Living Lab -yhteisöllä tarkoitetaan käyttäjälähtöistä avointa innovaatioympäristöä, jonka avulla tuottajat voivat kehittää yhdessä käyttäjien kanssa tuotteita tai palveluita aidoissa käyttäjätilanteissa. Living lab -ympäristöissä voidaan yhdistää koulutus-, tutkimus- ja innovaatioprosesseja, ja menetelmä sopii niin yksittäisten tuotteiden kuin julkisen palvelusysteemin testaamiseen. (Kts. http://www.livinglabs.fi/mika-on-living-lab)
Suomessa Living Lab -toiminta tunnetaan parhaiten erilaisten kaupunginosien kehittämiseen keskittyneistä hankkeista, esimerkkinä vaikkapa Helsingin Arabianranta. Lapin alueella toimii Elävä Lappi -hanke, jossa esimerkiksi Rajalla Living Lab kehittää Tornion ja Kemin alueella palveluita ja tuotteita.
Haastavinta uudentyyppisessä kehittämisessä on saada käyttäjät ja tuottajat yhteen. Torniossa toimintaa on organisoitu järjestämällä avoimia kehittämistyöpajoja, joissa kaupunkilaiset ovat päässeet ideoimaan ja kehittämään käyttäjälähtöisiä palveluja ja tapahtumia alueen toimijoille. Toiminnasta kiinnostuneet ovat voineet lähettää ideoitaan myös sosiaalisessa mediassa. Tärkeää onkin, että mahdollistetaan sekä fyysisiä että virtuaalisia osallistumismahdollisuuksia.
Kokemukset ovat olleet kannustavia, vaikka tällainen kehittämiskulttuuri onkin vielä uudentyyppistä. Osallistujia kehittämistyöpajoissa on ollut paljon, mikä viittaa siihen, että yhteisön jäsenet ovat kiinnostuneita ja halukkaita osallistumaan alueensa kehittämiseen. Haasteellisempaa on ollut saada ideat käytäntöön, etenkin silloin, kun kehittäminen on vaatinut rahallista panosta.
Marika Saranne, projektipäällikkö Elävä Lappi -hanke
Seija Jäminki, lehtori ja Elävä Lappi -hankkeen työntekijä
