Olen seurannut Living Lab-toimintaa ja etenkin lappilaisia “labeja” ja ihmetellyt osallistujien eli asukkaiden haluttomuutta kehittää aluettaan. Mistä tämä johtuu – laiskuudesta vai tietämättömyydestä? “Ei jaksa” on huono vastaus. Osallistuminen on ainakin mielestäni energiaa tuovaa. Mitä mieltä sinä olet? -Seija
-
Recent Posts
Tag Cloud
- Aluekehitys
- asiakaslähtöisyys
- asiakastarpeet
- asiakasymmärrys
- avoin innovaatio
- digitaalinen liiketoiminta
- ekosysteemi
- elämys
- elävä lappi
- fasilitointi
- hybridi
- hyvinvointimatkailu
- hyödyntäjä
- ideointi
- innovaatio
- innovations
- joukkoistaminen
- kehittäjä
- kehittäminen
- kehittämistyö
- ketterä kehittäminen
- ktamk
- kuluttaja
- käyttäjä
- käyttäjäkeskeisyys
- käyttäjälähtöisyys
- living lab
- living lab määritelmä
- mahdollistaja
- osallistaminen
- ounasvaara
- palvelu
- palvelumuotoilu
- palveluprototypointi
- participation
- rajalla
- Rajalla Living Lab
- rajatori
- some
- sosiaalinen media
- sähköinen kehittäminen
- tuote
- verkkotyökalut
- verkkoviestintä
- yhteiskehittäminen
Categories
Meta
Moi!
Keskustelimme kavereiden kanssa tästä blogikirjoutksesta. Meidän yhteinen mielipide asiaan on se, että ihmisille asiat on tehty nykyään liian helpoksi. Kynnys siihen, että jotain pitäisi oikeasti tehdä, alkaa olla jo niin suuri. Nykyään ihmisiltä puuttuu täysin oma-aloitteisuus.
Jos puhutaan pelkästään Elävä Lappi -hankkeesta, niin hanketta leimaa myös ihmisten tietämättömyys. Ihmisille pitäisi tehdä selväksi hankkeen tavoitteet.
Syitä Living Labin osallistujien haluttomuuteen löytyy varmasti monia. Useat ihmiset saattavat ajatella, että heidän elämänsä on jo valmiiksi tarpeeksi hektistä. Nykymaailma on muovautunut sellaiseksi, jossa tavallisella ihmisellä on jo valmiita rutiineja ja näihin on usein hankala sovittaa mitään ylimääräistä “harrastetoimintaa”.
Koemme että tässä tapauksessa pahempana näistä kahdesta on kuitenkin tietämättömyys. Living Lab- hanke on usealle aivan uusi asia ja koska se on pääosin kolmannen asteen koulututkintolaisten luotsaama, jää esim. vanhemmat sukupolvet tästä täysin tietämättömäksi.
Laiskuus ja tietämättömyys ovat onneksi vain hidasteita, eivät esteitä. Living Lab- on mielestämme positiivinen ilmiö ja toivomme, että se kykenee pääsemään näistä sudenkuopista yli.
Hei!
Mielestämme nykyihmiset ovat oppineet passiivisiksi ja tyytyvät siihen, mitä muut heidän puolestaan päättävät. Ihmisille on myös jäänyt ajatus siitä, että he eivät pysty vaikuttamaan asioihin. Tietoa kehitysmahdollisuuksista ei mielestämme ole tarpeeksi, eli ihmiset eivät välttämättä edes tiedä, kuinka päästä vaikuttamaan asioihin. Projektiin osallistuminen vie myös aikaa ja vaatii ideoita, mutta antaako se takaisin niin paljon kuin sille antaa? Myös ihmisten itsekkyys saattaa olla esteenä, haetaan ensisijaisesti omaa hyvää yhteisön hyvän sijasta.
”En minä jaksa, ei se kuitenkaan hyödytä” on varmaankin yleisin syy olla osallistumatta mihinkään. Näin pohdimme meidän kolmen hengen ryhmässämme. Ihmiset eivät usko heidän sanansa vaikuttavan tai pelkäävät kertoa julki omaa mielipidettään; mitä tutkijat (ja mahdollinen yleisö) vastauksesta ajattelisivat?
Ihmiset ovat tietämättömiä siitä, mistä on kyse. Mikä hanke? Miksi en ole kuullut aikaisemmin? Sitooko se minua johonkin (esim. jäsenmaksut, uudet kyselyt). ”Miten paikkaa voisi kehittää? Ainahan asiat ovat olleet näin” – lausahdus on varmasti tuttu ja kertoo niin tietämättömyydestä kuin laiskuudesta. Ei uskalleta ottaa asioista selvää. Ollaan turhan SUOMALAISIA.
-Maarit, Sonja ja Katriina
Elävästä Lapista löytyy informaatiota vain jos sitä etsii. Useimmat eivät tiedä Elävästä Lapista tai ylipäätänsä Living Lab toiminnasta, koska tiedotus asiasta on vähäistä. Esimerkiksi korkeakoulut, jotka tukevat toimintaa, eivät mainosta millään tavoin Elävää Lappia sivustoillaan. Osa ihmisistä jotka tietävät asiasta eivät toimi luultavasti sokeudestaan kehitysmahdollisuuksia kohtaan. Enimmäkseen ihmiset ovat kuitenkin laiskoja eivätkä he jaksa uhrata vapaa-aikaansa kehitystoiminnalle, josta heidän itse pitäisi etsiä tietoa ja eivät ole varmoja johtaako se mihinkään.
Mielenkiintoisia kommentteja ja varmasti järkeenkäypiä syitä passiivisuudelle. Tietokynnyksen ylittäminen on nykyisin vaikeaa ja jos ei tiedä asiasta mitään, tieto ei kohtaa tarvitsijaakaan. Tästä ongelmasta filosofi Jaana Venkula on puhunut jo tietoyhteiskunnan alussa.
Ehkäpä ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat mukana siksi, että olemme niitä soihdunkantajia eli väyliä opiskelijoihin – tulevaisuuden kehittäjiin. Ja kun porukkaa saadaan mukaan, on tärkeää, että kehittäjät havaitsevat, että ajankäyttö kannatti. Seija
Pingback: Meneekö viestimme perille? | Elävä Lappi – Living Lab