Käyttäjäkeskeinen ajattelu- ja toimintamalli sisältää ajatuksen erilaisista toimijoista, jotka yhdessä, joukolla tekevät jotain yhteisen tavoitteen eteen. Puhutaan joukkoistamisesta eli crowsourcingista. Joukkoistaminen tarkoittaa sitä, että ihmiset osallistuvat verkon välityksellä organisaation toimintaan. Kun on joukko, niin joukossa on myös älykkyyttä. Joukkoäly perustuu ajatukseen, jonka mukaan laajan ja monipuolisen joukon tietämys on täsmällisempää kuin yksittäisten asiantuntijoiden.
Mitä tämä joukkoistaminen käytännössä tarkoittaa ja miten joukkoistaminen toimii? Joukkoistamisperiaatteen mukaan esim. iso urakka jaetaan palasiksi ja useat ihmiset osallistuvat tekemiseen. Voisiko vastaavanlainen toimintamalli onnistua myös käyttäjäkeskeisissä toimintamalleissa?
Uskon, että voi. Verkko, virtuaalisuus mahdollistaa ihmisten toiminnan kauempaakin, mutta kaiken ei tarvitse tapahtua virtuaalisesti. Voidaan olla myös fyysisesti ”livenä” paikanpäällä osallistumassa tekemiseen ja urakan osittamiseen omien kyvykkyyksien/ ja kiinnostuksen mukaan.
Kehittämistyössä ja käyttäjäkeskeisessä toimintamallissa meidän tulee kuitenkin muodostaa käsitys siitä, että mikä motivoi toimimaan urkan/tehtävän parissa vaikkapa somessa tai livenä? Yksi tekijä on kaikille yhteinen, kiinnostava aihepiiri. Tämän lisäksi vaaditaan kehittäjätahon aktiivista otetta aiheeseen ja joukkojen/käyttäjien mahdollisuus dialogiin, avoimuuteen jakaa ja kommentoida annettua tehtävää.
On totta että kuluttajien käyttäytyminen uudistuu ja sosiaalisessa mediassa aitoa dialogia käydään yllättävän vähän. Tässä tulisi ryhdistäytyä, sillä osallistaminen tulee dialogin kautta ja asioita jaetaan myös tuntemisen kautta. Tutun joukon parissa on helppo jakaa asioita. Joukoissa on voimaa, ja se voima tulee yhdessä tekemisestä, johon kuuluu aito vuorovaikutus, oli se sitten verkossa tai “livenä” paikanpäällä.
Katso lisää joukkoistamisesta: http://www.youtube.com/watch?v=5sBWYcRc-OU
Marika Saranne
