Elävä Lappi hankkeessa viitekehyksenä olevaa Living Lab -ajattelua voidaan pitää uutena ja tuoreena tulokulmana palveluiden ja tuotteiden asiakaskeskeiseen kehittämiseen. Toisaalta tämän lähestymistavan niin kuin monen muunkin juuret löytyvät useamman vuosikymmenen takaa. Menetelmät eivät kehity tyhjiössä ja putkahda sieltä yhtäkkiä meidän ihmeteltäväksi, vaan ovat osa yhteiskunnallisia prosesseja.
1980 -luvun alkupuolella saksalaiset Robert Jungk ja Norbet Mullert julkaisivat teoksen Tulevaisuus Verstaat, joka edusti silloisen valtavirran suunnittelukäytäntöihin verrattuna lähes vallankumouksellista toimintatapaa. Verstaan lähtökohtana oli ns. ruohonjuuritason kehittämistoiminnan aktivointi sitä varten kehitetyllä systemaattisella otteella. Verstas toimii osallistujien tietojen ja kokemusten varassa. Aluksi hylätään asiantuntijatieto ja tiedon rautahäkistä vapaina ideoidaan esimerkiksi oman asuinympäristön haluttua tulevaisuuden tilaa (skenaariota). Seuraavassa vaiheessa arvioidaan asiantuntijoiden kanssa ideoiden realistisuus ja toteuttamiskelpoisuus.
Tulevaisuusverstas on innostava ja mukaansa tempaava. Menetelmää käytetään erilaisissa kehittämistehtävissä. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa olemme soveltaneet menetelmää varsin onnistuneesti työhyvinvoinnin kehittämishankkeessa (Työhyvinvoinnin edistäminen kuntaorganisaatiossa, ESR).
Kemijärven sellutehtaan lakkautumisen yhteydessä työntekijöiden omatoimisesti käynnistämä ideointi (tulevaisuusverstas) uusien tuotteiden mahdollisuuksista tarjosi oivan esimerkin avoimesta innovaatiotoiminnasta. Siinä yhdistettiin työntekijöiden osaaminen ja alan paras kotimainen asiantuntemus, joka tuotti hyvän suunnitelman tehtaan uudelleen suuntaamisesta. Stora Enso piti kuitenkin kiinni lakkauttamispäätöksestään, eikä näin ollen noteerannut siinä yhteydessä suunnitelmia. Nyt jälkeenpäin voidaan nähdä, kuinka oikeita ratkaisuja avoin innovaatiotoiminta tuotti. Se on myönnetty myös yhtiön taholta.
Edellä kuvattujen esimerkkien toimintatavat voidaan helposti sijoittaa Living Lab- viitekehykseen kuuluviksi. Kaikkein olennaisinta on kuitenkin ymmärtää, mistä Living Lab -toimintatavassa on perimiltään kysymys. Itse näen tarpeen tulevan asiakaskeskeisestä tuotekehityksestä. Tuotteiden ja palveluiden on vastattava käyttäjien vaatimuksia, jolloin tuotesuunnittelussa tulisi pystyä tunnistamaan asiakkaiden todellisia tarpeita ja vieläpä niiden oikeissa käyttöympäristöissä.
Lapin korkeakoulukonsernissa alkoi Lapland Sales Academy -koulutushanke. Lähdin tähän myyntiosaamisen koulutushankkeeseen mukaan hieman ennakkoasenteella, että mitähän tämäkin mahtaa olla. Ennakkokäsitykseni osoittautui kuitenkin pian vääräksi. Myyntiosaamisen valmennus keskittyi olennaiseen eli myyntitapahtumassa asiakkaan tarpeiden todelliseen ymmärtämiseen ja ennakointiin, oivaltavaan myyntityöhön. Kyse on myyntitaidon taustalla olevan perusidean ymmärtämisestä. Living Lab -viitekehyksessä perusidean voisi vastaavalla tavalla määritellä oivaltavaksi tuotekehitykseksi.
Raimo Jänkälä
