– esimerkkinä Monimuotoiset työmarkkinat ja verkostot työllistymisen mahdollistajana -hanke

Lataa PDF-tiedosto

Marttala Timo, YTM, Lehtori, Pohjoinen hyvinvointi ja palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu

Ravantti Mikko, YTM&KM&Sosionomi(AMK), Lehtori, Pohjoinen hyvinvointi ja palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu

Junna Ritva, YTM, Lehtori, Pohjoinen hyvinvointi ja palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu

Johdanto

Työllistymisen tukeminen on ollut aikaisemmin valtion vastuulla, mutta viime vuosina työllistymisen edistäminen on enenevissä määrin tullut myös kuntien vastuulle. Työllisyyteen liittyvät erityiskysymykset vaihtelevat voimakkaasti alueittain. Suomessa työvoimapolitiikan laatua ja toimintamahdollisuuksia on heikennetty henkilöstövähennyksillä. TE-palveluiden toiminnoissa tapahtuneet muutokset ja paikallisesti tapahtuvat työllisyyteen liittyvät tekijät asettavat alueille erilaisia haasteita. Kuntien työllisyyden hoidon kehittämistä on ollut tukemassa mm. alueellinen työvoima- ja yrityspalvelujen työllisyyskokeilu, jossa osa työttömien työnhakijoiden palveluista siirtyi kuntien hoidettavaksi.

Rovaniemen kaupunki oli mukana kokeilussa, joka tarjosi kunnille nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millä tavoin pitkään työttömänä olleiden palvelut järjestetään. Rovaniemen kaupungin työllisyyspalvelut on osaltaan jatkanut työllisyyden hoitoa, tavoitteena tukea asiakkaan polkua kohti työllistymistä sekä samalla toimia työllisyyden edistämisen asiantuntijayksikkönä.

Aktiivisella työvoimapolitiikalla on pitkät perinteet ja se on vuosikymmenten kuluessa muuttunut. Aktiivinen työvoimapolitiikka on ollut osaltaan vastaamassa rakennemuutoksen tuomiin haasteisiin. Ikääntyneiden ja muiden vaikeasti sopeutuvien ryhmien työllistyminen perinteisin työvoimapoliittisin aktiivitoimin ei ole riittävästi onnistunut. Rakennemuutokset ja pitkittyvä työttömyys on haaste, joka edellyttää entistä järeämpiä ja monipuolisempien toimien ja keinojen kehittämistä.

Monimuotoiset työmarkkinat ja verkostot työllistymisen mahdollistajana -hanke on osaltaan kehittämässä Rovaniemen kaupungin työllisyyden hoitoa. ESR-rahoitteisen hankkeen päätoteuttajana on toiminut Rovaniemen kaupunki ja siitä on vastannut Rovaniemen kaupungin työllisyyspalvelut. Osatoteuttajina hankkeessa ovat alueen oppilaitokset Lapin ammattikorkeakoulua, Lapin yliopisto ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Redu. Tässä artikkelissa avaamme hanketta ja sen tavoitetta, Lapin ammattikorkeakoulun toteutusta työllisyyttä edistävien palvelusisältöjen kehittämisessä, keskittyen tarkastelemaan kokemuksia ryhmämuotoisesta valmennuksesta sekä pohdimme hankekokemusten kautta työllisyyden hoitoon liittyviä kysymyksiä.

Monimuotoiset työmarkkinat ja verkostot työllistymisen mahdollistajana -hanke

Hankkeen tavoitteena on luoda alueelle yhdessä oppilaitosten ja alueen elinkeinoelämän kanssa monimuotoisten työmarkkinoiden toimintamalli, johon sisältyy työnhakijoille suunnattujen palvelusisältöjen kehittäminen sekä palveluverkoston kokoaminen ja koordinointi asiakkaiden työllistymisen edistämiseksi. Hankkeen tavoitteena on tukea ja edistää työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliselle kokeilulle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja välillisesti kehittää paikallista elinkeinoelämää edistämällä työnantajien ja työntekijöiden kohtaamista. Hankkeella edistetään asiakkaiden työllistymistä yrityksiin ja asiakkaiden omaa yrittäjyyttä.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa seuraaviin osatavoitteisiin:

1. Työllisyyttä edistävien palvelukokonaisuuksien ja – ketjujen kehittäminen. Hankkeen kohderyhmän tarpeisiin rakennetaan työllistymisen ja yrittäjyyden edistämiseksi palveluverkosto.
2. Alueen elinkeinoelämän työntekijä- ja osaamistarpeiden tunnistaminen.
3. Henkilöasiakkaiden osaamistarpeiden tunnistaminen sekä osaamisen vahvistaminen yritysten tarpeita vastaavaksi.
4. Hankkeen kohderyhmälle työllisyyttä edistävien palvelusisältöjen kehittäminen. Hankkeen kohderyhmälle rakennetaan valmennusohjelma, joka tukee henkilökohtaista työllistymissuunnitelmaa. Valmennusohjelma ei muuta asiakkaan statusta työnhakijasta eli hankkeen asiakkaat ovat työmarkkinoiden käytettävissä koko hankkeen ajan.

Hankkeen asiakkaat ovat työllistymisvaiheessa. Työttömyyden kestoon ei aseteta rajauksia, mutta suurimman kohderyhmän muodostavat asiakkaat, jotka ovat olleet yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä ja jotka kuuluvat alueellisen kokeilun kohderyhmään. Hankkeen asiakkaita ovat myös Ohjaamon asiakkaat ja vastavalmistuneet henkilöt. Kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät ja nuoret. Alueellisesta kokeilusta (mahdollisesti) ohjautuvia työllistymisvaiheessa olevia asiakkaita on noin 470. Näistä suurimpana ryhmänä ovat yli 54 vuotiaat, joiden osuus on noin 19 prosenttia (277) koko alueellisen kokeilun kohderyhmästä. Alle 30 vuotiaita alueellisen kokeilun kohderyhmään kuuluvia työllistymisvaiheessa olevia henkilöitä on noin 25.

Kohderyhmän työttömät eivät ole monialaisen tuen tarpeessa, mutta pitkittyvä työttömyys voi muodostaa heille syrjäytymisen uhan työmarkkinoilta ja voi aiheuttaa mahdollisesti myös muilla mittareilla tapahtuvaa syrjäytymiskehitystä. Hankkeen toiminnan perusta lähtee ennaltaehkäisystä, jolla pyritään toimijoiden välisen varhaisen avoimen yhteistyön avulla ehkäisemään työllistymisen pitkittyminen yhdessä asiakkaan itsensä kanssa. Kohderyhmän asiakasohjaus tapahtuu pääasiassa alueellisesta kokeilusta, nuorten osalta Ohjaamosta ja valmistuvien osalta yhteistyössä TE-toimiston ja oppilaitosten kanssa. Työtön tai työttömyysuhan alla oleva henkilö voi myös itse ottaa yhteyttä ja ilmoittautua hankkeeseen.

Rovaniemen kaupunki vastaa alueellisesta kokeilusta siirtyvien henkilöiden asiakasohjauksesta ja työllistymissuunnitelmien ajantasaistamisesta. Hankkeen työntekijät (koordinaattorit) ovat tarvittaessa asiakkaan tukena hänen laatiessaan työllistymissuunnitelmaansa. TE-toimistosta ohjautuvien muiden asiakkaiden työllistymissuunnitelmat päivitetään TE-toimiston ja asiakkaiden kesken. Hankkeeseen ohjautuvien asiakkaiden työnhaut ovat voimassa ja he ovat työmarkkinoiden käytettävissä koko hankkeessa olon ajan.

Hanke edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista entistä paremmin ja nostaa esille tulevaisuuden työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia, kuten itsensä työllistämisen ja uusien työllistymismahdollisuuksien hyödyntämisen. Hanke on myös edistämässä kaupungin, oppilaitosten, TE-palveluiden ja yritysten yhteistyötä ja uusien palvelutuotantomallien kehittämistä, ajatellen erityisesti vuoden 2019 jälkeistä aikaa, jolloin työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.

Hanke tukee työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun toteutusta Rovaniemen kaupungin osalta ja mahdollistaa työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun tuottamisvastuuseen liittyvän mallin rakentamisen ja palvelujen sisällöllisen kehittämisen.

Lapin AMK osatoteuttajana: työllisyyttä edistävien palvelusisältöjen kehittäminen

Lapin ammattikorkeakoulu on osaltaan mukana hankkeen eri toimenpiteissä. Pääpainona Lapin ammattikorkeakoulun toiminnassa on työllisyyttä edistävien palvelusisältöjen kehittäminen yhdessä muiden hanketoimijoiden kanssa. Lapin AMK:n eri osaamisalojen asiantuntijat ovat osaltaan kartoittamassa työllistymisvalmiuksia, jonka pohjalta mahdollistuu työllistymisvalmiuksien edistämisen suunnittelu ja toteutus. Samalla kartoitetaan uusia mahdollisuuksia itsensä työllistämiseen. Työllisyyttä edistävien palvelusisältöjen kehittämisen yhteydessä rakentuva valmennusohjelma muodostuu useista eri toiminnallisista toteutuksista, joita hankkeen aikana hanketoimijat yhdessä ovat kokeilleet ja edistäneet. Hankkeen kohderyhmälle on tarjottu erilaisia sisältöjä, jotka ovat edistämässä työllistymistä mm. teemalliset työnhakukahvilat, lyhytkoulutukset, rekry- tapahtumat ja erilaisia valmennuksellisia sisältöjä. Osatoteuttajat ovat olleet mukana rakentamassa K50 –kokemuksesta voimaa valmennusta, joka on muodostunut useista erisisältöisistä päivistä, mm. digitaidot kondikseen, puhutaan englantia, ammattiosaajasta yrittäjäksi ja tunnista ja hyödynnä oma osaamisesi.

Hankkeen aikana Lapin AMK on toteuttanut ryhmämuotoisia valmennuksia pilottiryhmille. Ryhmämuotoisessa valmennuksessa keskiössä on ollut omien voimavarojen tunnistaminen, uusien työllistymismahdollisuuksien tunnistaminen ja etsiminen. Samalla on edistetty asiakkaita saamaan uusia näkökulmia työllistymiseensä ja mahdollisuuksien tunnistamiseen.

Ammattikorkeakoulun toimijoiden eri koulutusala on ollut vahvuus tässä hankkeessa; erilainen tausta ja koulutus on tuonut toiminnalle hyvän lisän. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on saatu tuotua esille monialaisia ja näkemyksiä. Osittain myös tämän takia on valmennuksiin ja muihin toimintoihimme osallistuneita henkilöitä on pystytty tukemaan, ohjaamaan ja kannustamaan monipuolisesti ja useista erilaisista näkökulmista katsoen. Omalla osaamisella töihin valmennukset ovat olleet AMK toimijoiden keskiössä ja ne on toteutettu ryhmätapaamisina sekä yksilövalmennuksena. Osallistujat ovat tehneet kehittämistehtäviä ryhmätapaamisiin, joissa niitä on yhdessä tarkasteltu.  Myös yleinen keskustelu työttömyydestä elämäntilanteena on ollut läsnä valmennuksissa.

Tuloksia ryhmämuotoisesta valmennuksesta

Omalla osaamisella töihin -valmennuksen tavoitteena on ollut tunnistaa laaja-alaisesti oma osaaminen, terävöittää omasta osaamisesta kertomista työnantajille sekä löytää uusia työllistymismahdollisuuksia. Valmennusryhmässä osallistujat ja Lapin ammattikorkeakoulun ohjaajat yhdessä ovat nostaneet tarkasteluun yksilön osaamisen ja sen sanoittamisen, työnhaun keinoja ja uusien työllistymismahdollisuuksien etsimisen. Valmennuksessa osallistujalla on ollut mahdollisuus tarkastella halutessaan myös yrittäjyyttä, kevytyrittäjyyttä yhtenä työllistymisen mahdollisuutena. Valmennus on koostunut kolmesta ryhmätapaamisesta sekä ryhmätapaamisten välillä sovituista henkilökohtaisista palaute- ja ohjauskeskusteluista. Ennen ryhmän aloitusta sekä tapaamisten väleillä osallistujat ovat saaneet ohjaajilta tehtäväksiannot. Henkilökohtaiset tehtävät ovat käsitelleet mm. oman osaamisen tarkastelua sekä tavoitteita. Tehtäväksiannot ovat toimineet henkilökohtaisten palaute- ja ohjauskeskustelujen pohjana, joissa osallistuja on saanut yksilöllisesti palautetta käsittelemästään asiasta sekä päässyt pohtimaan omaa työnhaun tilannettaan. Vastaavasti ryhmätapaamisessa osallistujat ovat saaneet mahdollisuuden tuoda em. asioita keskusteluun, jolloin palautteen saaminen muilta osallistujilta on edelleen rikastuttanut ja avannut mahdollisuuksien näkemisen osallistujalle.

Omalla osaamisella töihin -valmennukseen osallistujien ikä sekä koulutus ja ammattitausta on ollut heterogeeninen. Osallistujien koulutustaustat ovat olleet toisen asteen tutkinnoista korkeakoulutuksen omaaviin. Työkokemus ja -historia on osalla osallistujista ollut hyvinkin pitkä ja toisaalta osallistujissa on ollut myös henkilöitä kenellä ei ole työkokemusta lainkaan. Ikähaarukka on ollut reilusta kaksikymppisestä aina työuran viimeisiä vuosia tekeviin. Osaltaan tämä on tuomassa ryhmän hyödyntämiseen haastetta, mutta toisaalta antanut osallistujalle mahdollisuuden nähdä asioita moniulotteisesti ja kuulla eri kokemusmaailmasta ajatuksia.

Osallistujille on lähetetty Webropol-kysely, jolla on kerätty palautetta kahdesta/kolmesta ryhmästä. Omalla osaamisella töihin valmennukseen osallistuneista erilliseen palautekyselyyn vastasi 11 henkilöä. Palautekyselyssä kartoitettiin kokemuksia valmennuksesta sekä oli mahdollisuus antaa avointa palautetta siitä, miten on kokenut ja mistä kokisi olevan tukea työnhaussa/urasuunnittelussa.

Yleistäen voidaan sanoa, että osallistujat ovat olleet tyytyväisi valmennukseen. Toiminnan sisältö, saadut käytännön eväät työnhakuun, kokemus osallistumisen vaikutuksista sekä osallistumisen hyödyistä työllistymisen kannalta on koettu palvelevan osallistujien tarpeita. Yksittäiset vastaajat ovat olleet melko eri mieltä tai täysin eri mieltä joistakin väittämistä liittyen sisältöön, mutta ko. vastaajat ovat kuitenkin kokeneet osallistumisen vaikuttaneen positiivisesti urasuunnitteluun/työnhakuun.  Alla taulukossa 1 kooste toimintaan osallistumisen vaikutuksista työnhakuun/urasuunnitteluun

Taulukko 1: Miten toimintaan osallistuminen on vaikuttanut urasuunnitteluun/työnhakuun?

	Täysin samaa mieltä	Melko samaa mieltä	Melko eri mieltä	Täysin eri mieltä	Yhteensä
Toiminnan sisällöt tukivat urasuunnitteluani/työnhakuani	5	4	2	0	11
Toiminnasta saamani käytännön työkalut ovat tukeneet urasuunnitteluani/työnhakuani	4	5	1	1	11
Toimintaan osallistuminen vaikutti positiivisesti urasuunnitteluuni/työnhakuuni	7	4	0	0	11
Toimintaan osallistumisesta on hyötyä tulevaisuudessa työllistymiseni kannalta	4	4	3	0	11
Yhteensä	20	17	3	1

 

Taulukon 1 tarkastelua voidaan osittain syventää avoimilla vastauksilla, joita osallistujat saivat jättää. Siitä miten toiminta tuki osallistujan työnhakua/urasuunnittelua, olivat kaikki vastaajat jättäneet palautetta. Palautteet mukailevat tyytyväisyyttä ja avaavat eri suunnista sisällön onnistumista. Useampi vastaaja piti hyvänä etenkin sitä, että pääsi keskustelemaan omista ajatuksista työnhakuun liittyen sekä on saanut mahdollisuuden keskustella myös samassa elämäntilanteessa olevan henkilön kanssa. Siten palautteen saamista sekä valmentajilta että valmennukseen osallistujilta on pidetty mielekkäänä. Samalla useammat osallistujat kokivat, että erilaisten ajatusten kuuleminen ja asioista keskusteleminen olivat mahdollistamassa erilaisten vaihtoehtojen löytämistä sekä edistäneet oman tilanteen selkeyttämistä. Osallistujat kokivat myös, että valmennus on antanut avaimia ja uutta näkökulmaa työnhakemiseen, hakemuksen kirjoittamiseen sekä ideoita että itseluottamusta.

”Omalla osaamisella töihin valmennus on hyvä, koska sen kautta pystyy miettimään omia työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksia ja jatkoa ajatellen saa ideoita. Keskustelut valmentajien kanssa valmennuksen aikana olivat antoisia. Ryhmätapaamiset koin hyvänä, koska niistä sai näkökulmia ja ryhmässä pystyi keskustelemaan omista ajatuksista työllistymiseen liittyen ja jatkotavoitteista.”

Osallistujat saivat tuoda esille myös mitä kaipaisivat työnhaun ja urasuunnittelun tueksi. Tältä osin vastauksia tuli vähemmän ja osa liittyi toteutuksen järjestelyihin liittyviin toiveisiin. Sisällöllisesti kaivattiin lisää tukea verkostoitumiseen sekä piilotyöpaikkojen löytämiseen. Toisaalta vastauksissa nostettiin esille myös ristiriitaisesti aikaisemmin hyväksi koetut asiat kuten erilaisten vaihtoehtojen ja näkökulmien esille tuominen. Samoin kaivattiin tukea työhakemusten tekemiseen sekä keskusteluita valmentajan ja ryhmän kanssa. Tältä osin epäselväksi jää, kaipasiko osallistuja asioihin tukea ko. toteutuksessa vai ylipäänsä. Omista tarpeistaan ja työllisyyspalveluiden kehittämiseen liittyen osallistujan palaute nostaa esille yksilöllisen huomioimisen merkityksen:

”Mielestäni työllistymispalveluita tulisi kehittää niin, että olisi enemmän yksilöllistä ohjausta ja kasvokkaisia tapaamisia. Olen itse kokenut, että pelkän netin ja puhelimen kautta tapahtuva palvelu ei ole riittävä palvelu. Olen kuitenkin kokenut hyvänä asiana, että Te-palveluista on otettu yhteyttä pian yhteydenottopyynnön jälkeen.”

Pohdinta

Digitalisaatiokehitys on ollut vauhdikasta ja vauhti näyttää kiihtyvän edelleen. Digitalisaation hyödyntämisessä nähdään paljon mahdollisuuksia myös sosiaalialan palvelujen tehostamisessa. Parhaimmillaan digitalisaatio nopeuttaa, helpottaa palvelujen tuottamista, saatavuutta, hyödyntämistä. Tietoteknistymisen vauhdikkaassa kehityksessä on myös kysyttävä toistuvasti mihin palveluihin ja missä laajuudessa sen hyödyntäminen on perusteltua. Polarisoituvassa yhteiskunnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin kuten ikääntyneisiin, vähävaraisiin, moniongelmaisiin.  Huono-osaisuus syrjäyttää helposti myös digitalisaatiokehityksestä. Liian pitkälle menevä verkkopalveluiden käyttäminen voi myös vahingoittaa hyvin toimivia henkilöltä henkilölle palveluja.

Myös työvoimapalveluja on haluttu digitalisoida ja niin on myös tehty ja tehdään edelleen. Monia asiakkaita nämä uudet digitalisoidut palvelut palvelevat heidän tarpeidensa mukaisesti. Mutta saako työvoimapalvelujen asiakas tänään riittävän helposti, sujuvasti myös tarvittavaa henkilökohtaista palvelua?

Valmennuksen vetäjien kokemuksen perusteella sekä osallistujilta saadun palautteen perusteella erityisesti yksilölliselle henkilökohtaiselle palvelulle työnhakuprosessissa olisi lisätarvetta. Myös oman osaamisen esiin nostamiseen olisi perusteltua tämän valmennuksen kokemuksien perusteella kiinnittää enemmän huomiota työnhakijoiden palvelutilanteissa. Erityisesti on tärkeää, että henkilökohtaiseen palveluun varataan riittävästi aikaa. Rauhallinen, ajallisesti riittävä keskustelu tuottaa selkeästi lisäarvoa työnhakuprosessiin. Hyvin toimiva henkilökohtainen palvelu työnhakuprosessissa edellyttää työvoimapalvelua tarjoavalta riittävää perehtyneisyyttä asiakkaan tilanteeseen, aikaa riittävästi henkilökohtaiseen palvelukohtaamiseen, jossa asiakkaalle annetaan analyyttinen, selkeä palaute hänen tilanteesta sekä annetaan myös konkreettisia uusiakin ehdotuksia siitä, miten päästä mahdollisimman nopeasti työmarkkinoille. Tietysti myös asiakkaan omalle tilanteensa tarkastelulle on jätettävä palvelukohtaamisessa riittävästi aikaa. Riittävästi aikaa hyödyntävät henkilökohtaiset palvelut mahdollistavat luottamuksellisuuden vahvistamisen, aidon välittämisen syventämisen, asiakkaan tarpeeseen tehokkaamman vastaamisen. Teknisten työnhakuvalmiuksien kehittämisen lisäksi on tärkeää kohdentaa resursseja tarpeen mukaisesti myös työttömän rohkaisemiseen, terveen itsetunnon ylläpitämiseen/kehittämiseen, työ- ja toimintakyvyn laaja-alaiseen ylläpitämiseen/kehittämiseen.

Juuri nyt vaikuttaa, että työllisyyspalvelujen käytännön toteuttamisessa on mahdollisesti liikaa luotettu asiakkaan itseohjautuvuuteen sekä mahdollisuuksiin, halukkuuteen hyödyntää tietoteknisiä sovelluksia. Jotta työvoimapalvelut vastaisivat mahdollisimman tehokkaasti asiakkaiden tarpeisiin, on tärkeää analysoida tarkkaan asiakkaiden tarpeet, ryhmitellä asiakkaat tarkasti ja hyödyntää vahvasti tätä analyysiä palvelujen kohdentamisessa. Työnhakijat edustavat hyvin monenlaisia ihmisiä, joten tarvitaan myös monenlaisia palveluja työnhakuprosessien tehostamiseksi. Liiallisia yleistyksiä, oletuksia asiakkaiden suhteen on syytä välttää esim. hyvin koulutettu, pitkänkin työuran tehnyt voi tarvita apua monissa työnhakuprosessin osissa. Mitä paremmin työllisyyspalvelut kyetään räätälöimään kunkin työnhakijan yksilöllisiin tarpeisiin, sitä paremmin työn kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan. Yleensäkin työllisyyspalveluiden kehittämisessä työttömien näkökulmien hyödyntämistä voitaisiin tehostaa.

Työttömien palveluja voitaisiin kehittää myös eri toimijoiden yhteistyötä edelleen esimerkiksi lisäämällä oppilaitos- ja yritysyhteistyötä. Eri toimijoiden vuoropuhelun edelleen lisääminen mahdollistaisi uusienkin työllistymistä edistävien keinojen löytämisen.

Tärkeää on myös helpottaa työvoimapalveluiden saatavuutta. Tätä voidaan tehdä mm. jalkauttamalla työvoimapalveluita paikkoihin, jossa ihmiset usein ovat kuten oppilaitoksiin, kauppakeskuksiin, ohjaamoihin. Työvoimapalveluihin voitaisiin myös nykyistä vahvemmin kytkeä yleistä palveluohjausta. Monille työttömillekin esimerkiksi tarvittavien työvoimapalveluiden, sosiaaliturvapalveluiden hahmottaminen on haasteellista ja paljon voimavaroja vievää.

Artikkeli kirjoitettu hankkeesta

Monimuotoiset työmarkkinat ja verkostot työllistymisen mahdollistajana.

Päätoteuttaja: Rovaniemen kaupunki

Osatoteuttajat: Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma.

Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR)

Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

 

Asiasanat: työllisyys, työllistyminen, työvoimapolitiikka, työvoimapalvelut