Maarit Tihinen, FT, yliopettaja (TKI), Master School, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Sirkka Saranki-Rantakokko, HTT, THM, sivutoiminen yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu
Johdanto
Ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntija YAMK-koulutuksen tarve voidaan tunnistaa monesta lähteestä. Kansallisella tasolla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) osaamisen tason ja määrän kasvattaminen on tunnustettu Suomen kestävän kasvun perustaksi. Tähän liittyen Suomen hallitus julkaisi joulukuussa 2021 päivitetyn tiekartan eli toimenpidekokonaisuuden Suomen TKI-toimintaympäristön kehittämiseksi (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021). TKI-tiekarttaan merkittyjen strategisten kehittämiskohteiden avulla on tarkoitus määrätietoisesti nostaa Suomen TKI-toiminnan määrä ja laatu korkealuokkaiselle tasolle. Ilmaistun tahtotilan mukaisesti koulutusta tulee suunnata monialaisesti elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan tarpeisiin ennakointitietoa hyödyntäen. Tämä edellyttää merkittävää panosta TKI- ja ennakointiosaamisen ja koulutuksen vahvistamiseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi toukokuussa 2022 ’Kestävän kasvun työryhmän’ loppuraportin. Julkaisussa esiteltiin toimenpiteitä Suomen kestävän kasvun turvaamiseksi ja nimettiin viisi keskeistä kasvun edellytystä, joita olivat: 1) tutkimus- ja kehitysinvestointien tason nostaminen neljään prosenttiin BKT:sta, 2) innovaatiojärjestelmän tehostaminen, 3) osaajien ja osaamisen riittävyyden varmistaminen, 4) riskinottoon kykenevän osaavan pääoman lisääminen ja 5) kannustavan investointiympäristön turvaaminen. Suomen TKI-järjestelmän keskeisimmiksi heikkouksiksi tunnistettiin ennustettavuuden puute, radikaalien innovaatioiden vähäisyys, soveltavan tutkimuksen vähäisyys sekä järjestelmän siilomaisuus. Kehittämisen keskiöön nostettiin tarve lisätä ja syventää TKI-toimijoiden osaamista ja investoida rohkeasti TKI-toimintaan sekä uudenlaisiin innovaatioympäristöihin ja toimintamalleihin. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022)
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Ry käynnisti keväällä 2021 arviointi- ja päivitystyön yli kymmenen vuotta vanhojen ammattikorkeakoulutukintojen yhteisten kompetenssien ajantasaistamiseksi. Työ valmistui keväällä 2022. Arenen suositukset osin täsmensivät ja suuntasivat aikaisempia kompetensseja nostaen esille mm. vastuullisuuden geneeristen työelämätaitojen rinnalle. Ne myös kohdistivat vaatimuksia ennakoivan kehittämisosaamisen huomioimiseksi. (Auvinen, Asikainen, Hakonen, Marjanen, Risku & Silvennoinen 2022.)
Lapin ammattikorkeakoulu on TKI-toiminnan vision 2024 mukaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan erikoistunut AMK, jossa toisiinsa integroituneet koulutus ja TKI-toiminta uudistavat työelämää ja aluetta. TKI on luonteeltaan kansainvälistä ja sen johtaminen on strategiaorientoitunutta. TKI-toiminta tuottaa uutta tietoa ja osaamista sekä kehittää alueen elinkeinoelämää ja elinvoimaa. Lapin ammattikorkeakoulu osaamisellaan vaikuttaa myös Euroopan laajuisiin yhteisiin haasteisiin ja tavoitteisiin. (LUC Strategia 2030)
Etäisyyden hallinta on kehittynyt Lapin ammattikorkeakoulussa tasapainoiseksi ja ulkopuolisia kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Yli kahden vuosikymmenen tavoitteellinen työ ajallisten ja maantieteellisten etäisyyksien haltuunottamiseksi on kehittänyt Lapin ammattikorkeakoulusta ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun, ohjauksen ja yhteydenpidon korkeatasoiseksi osaajaksi. Innovatiiviset, asiakkaita ja toimintaympäristöjä palvelevat sekä kansainvälisestikin kiinnostavat kokeilut ja ratkaisut ovat luoneet perustan verkko- ja virtuaaliopetukseen ja -opiskeluun pohjautuvalle koulutustuotannolle ja TKI-toiminnalle. (Alajärvi-Kauppi & Linna 2016.)
Lapin ammattikorkeakoulu nimesi Ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntija YAMK-koulutuksen kehittäjätyöryhmän tammikuussa 2022. Kehittäjätiimille myönnetyssä strategiarahan hakemuksessa (2021) todettiin, että TKI-toiminnan vision saavuttaminen, kasvava kansainvälistyminen, toimintaympäristöjen muutokset, rahoituksen kilpailun koveneminen ja TKI-toiminnan vetovoimaisuuden ylläpitäminen edellyttävät organisaation TKI-toiminnassa mukana olevien osaamisen vahvistamista, laajentamista ja syventämistä koulutuksen keinoin. Tässä artikkelissa käsitellään niin Lapin ammattikorkeakoulun henkilöstön tarpeista kuin sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön kuin Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisujen tarpeista lähteneen YAMK-koulutuksen kehittämisprosessia siitä laadittujen muistioiden, muistiinpanojen, esitysten ja muiden materiaalien pohjalta.
Pilottikoulutuksesta tutkintokoulutukseen
Ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntija YAMK-koulutuksen opetussuunnitelman (OPS) valmistelu käynnistyi vuoden 2022 alussa samaan aikaan, kun Arene Ry julkaisi päivitetyt suosituksensa YAMK-tutkintojen yhteisiksi kompetensseiksi. Opetussuunnitelmatyöhön osallistui ammattikorkeakoulun henkilöstöstä koottu monialainen tiimi, josta osa oli pitkäaikaisia TKI-toiminnan toimijoita, asiantuntijoita ja päälliköitä, osa puolestaan vasta-alkaneita hanketyöntekijöitä.
Ydinosaamisen suunnittelu
Alkukartoitus osoitti pian, että hanke- ja projektiosaamisen koulutussisältöjä oli jo tarjolla suhteellisen runsaasti Lapin AMK:ssa. Niitä oli tuotettu monissa kotimaisissa ja kansainvälisissä hankkeissa vuosien saatossa. Nopeasti tunnistettiin myös tarve tulevaisuussuuntautuneen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmien ja ennakointiosaamisen lisäämiseksi ja syventämiseksi kehitettävässä koulutuksessa.
Suunnittelussa päätettiin huomioida oppikirjamaisen kokoomateoksen ’Tulevaisuustutkimus tutuksi – perusteita ja menetelmiä’ sisällöllinen anti ja pohdittiin sen integroimista osaksi koulutuksen ydinosaamisen opintojaksoja. Teos 1) esittelee tulevaisuudentutkimusta niin filosofisesta, käsitteellisestä kuin tieteen roolien näkökulmista, 2) johdattelee lukijan tulevaisuudentutkimuksen laajaan menetelmäkenttään ja menetelmien erilaisiin sovelluksiin, 3) alustaa näkemyksiä suomalaisen kansallisen ennakointijärjestelmän nykytilasta ja kehittämisestä sekä 4) esittelee tulevaisuudentutkimuksen kentällä nousussa olevia teemoja ja alan tulevaisuudennäkymiä (Aalto, Heikkilä, Keski-Pukkila, Mäki & Pöllänen 2022.) Myös Sitran tuottamia materiaaleja ennakointiosaamisen kehittämiseksi ja harjoittamiseksi päätettiin hyödyntää ja integroida yleisen kehittämisosaamisen sekä projektijohtamisosaamisen sisältöihin. Sitran tuottamia julkaisuja, kuten ’Megatrendit’ (Dufva 2020; Dufva & Rekola 2023) ja ’Heikot signaalit’ (Dufva 2019; Dufva & Rowley 2022) haluttiin sisällyttää osaksi ydinosaamisen opintoja.
Opintojaksojen sisältöjen valintaan vaikutti erityisesti valtakunnallisesti tunnistetut tarpeet TKI-osaamisen kehittämiseksi sekä jo tuotettujen, tarjolla olleiden opintojaksojen, sisältöjen analyysi päivitettyjä YAMK-kompetensseja vasten. Lisäksi tunnistettiin koulutuskohtaiset, spesifiset, kompetenssit: Projektijohtaminen sekä Ennakointi- ja kehittämisosaaminen.
Ydinosaamisen opintojaksot ryhmiteltiin hanketoimintaprosessin mukaisesti ja niihin lisättiin työelämän tutkimusta ja kehittämistä tukevat menetelmäopinnot. Kuvioon 1 on koottu uudelle koulutukselle suunnitellut ydinosaamisen opintojaksot sekä YAMK-tutkintojen yhteiset kompetenssit ja koulutuskohtaiset kompetenssit sekä niiden toteutuminen kullakin ydinosaamisen opintojaksolla.
Kuvio 1. Kompetenssien painotus ydinosaamisen opintojaksoilla
Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-opetussuunnitelmat noudattavat organisaatiossa päätettyä yhdenmukaista rakennetta (Tihinen, Koikkalainen, Mattila & Mäkimurto-Koivumaa 2020). Siihen kuuluu kunkin koulutuksen ydinosaamisen opintojaksot (20-25 op), opinnäytetyöhön kuuluvat opinnot (30 op) sekä opiskelijan itse valitsemat niin sanotut profiloivat opinnot. Ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntija -koulutuksen ydinosaamisen opintojaksojen kuvaukset ja em. rakenteen mukainen opetussuunnitelma valmistuivat huhtikuussa 2022.
Opintokokonaisuuden valmistelu avoimen AMKin tarjontaan
Koulutuksen ydinosaamisen opintojaksoista muodostettiin opintokokonaisuus, jota tarjottiin avoimen AMKin verkkokaupassa. Opintokokonaisuus oli tarkoitettu Lapin ammattikorkeakoulun henkilöstölle ns. täydennyskoulutuksena ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoina muille hakijoille. Opintokokonaisuus kohdennettiin organisaatioiden eri aloilla kehittämis- ja esimiestehtävissä toimiville sekä työn kehittämistä, ennakointia tai projektijohtamista tekeville henkilöille. Osallistujalla tuli olla aiemmin suoritettuna AMK-tutkinto tai aiempi opistoasteen tutkinto. Aloituspäivään eli elokuun 18. päivään 2022 mennessä koulutukseen oli ilmoittautunut 23 henkilöä, joista 8 oli ammattikorkeakoulun omaa henkilöstöä. Ilmoittautuneista kymmenellä oli sosiaali- tai terveysalan koulutustausta ja kahdella oli tohtorin tutkinto. Ilmoittautuneet olivat eri puolelta Suomea.
Suunniteltu opintokokonaisuus toimi ns. pilottikoulutuksena syksyn 2022 yhteisvalinnassa olleelle Ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntija YAMK-tutkintokoulutukselle. Pilottikoulutuksen vastuuopettajat nimettiin koulutuksen kehittäjätyöryhmästä. Opintojaksojen toteutuksissa oli lisäksi mukana asiantuntijoita sekä ammattikorkeakoulun TKI-toiminnasta että organisaation ulkopuolelta sisällöllisten vaatimusten mukaisesti.
Opintojaksojen testaus ja kehittäminen
Syksyn 2022 aikana toteutettujen ydinosaamisen opintojaksojen opettajat kokoontuivat suunnitellusti säännöllisin väliajoin arvioimaan toteutusten onnistumista ja tarkoituksenmukaisuutta. Opiskelijoilta pyydettiin palautetta niin verkkotapaamisissa kuin erillisen Webropol-kyselyn avulla kunkin opintojakson päätteeksi. Koulutukseen osallistui yhteensä 23 opiskelijaa.
Webropol-kyselyyn vastanneiden (n=13) mukaan syksyllä toteutuneiden kolmen opintojakson sisältöjä ja oppimistehtäviä pidettiin hyvinä tai erittäin hyvinä. Oppimistehtäviä arvioitiin monipuolisina ja ne olivat auttaneet ymmärtämään nykyhetkeä ja tulevaisuuden suunnitelmallisuuden merkitystä. Pienryhmien keskustelut ja ryhmätyöt olivat olleet tärkeässä roolissa oppimisen kehittymisessä. Opintojaksojen vahvuuksiksi nimettiin muun muassa aiheiden kiinnostavuus, hyvät materiaalit, konkreettisuus ja tekemällä oppiminen. Suurimpia haasteita olivat järjestelmien toimimattomuuteen liittyvät seikat sekä selkeiden, konkreettisten, ohjeiden tai esimerkkien puute tehtävien suorittamiseksi. Koulutuksen jokaisella ydinopintojen opintojaksoilla opetetaan ja ohjeistetaan sekä englanniksi että suomeksi. Englanninkielisyyteen sopeutuminen oli osalle haaste ja toivottiin, että asioiden ymmärtäminen varmistettaisiin aina suomenkielellä. Kehittämisehdotuksiksi esitettiin ohjauksen lisäämistä, käytännön esimerkkien lisäämistä sekä ryhmien koon rajaamista. Vastauksista ilmeni, että kautta linjan opintojaksojen sisällöt olivat tuoneet opiskelijoille uusia näkökulmia ja hanketyön prosessi oli auennut. Kaikki vastaukset käsiteltiin ja huomioitiin tutkintokoulutuksen opintojaksojen kehitystyössä.
Tuloksena Suomen vetovoimaisin suomenkielinen YAMK-tutkintokoulutus
Syksyn 2022 yhteishaun tilastoista tehdyn tarkastelun mukaan Lapin AMK:n uusi Ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntija YAMK-tutkintokoulutus oli koko Suomen vetovoimaisin suomenkielinen YAMK-koulutus ja neljänneksi kilpailluin, kun tarkasteluun otettiin myös englanninkieliset YAMK-tutkinnot (Lapin AMK Uutinen 24.1.2023). Koulutukseen oli 9,7 ensisijaista hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohti (Lapin AMK Uutinen 15.9.2022). Aloituspaikkoja syksyn yhteishaussa oli kolmekymmentä. Koulutuksen kiinnostavuus ja hakijamäärän runsaus ilmeni jo hakuvaiheessa lukuisina etukäteistiedusteluina.
Taulukko 1. Syksyn 2022 yhteishaku: Hakijat, aloituspaikat ja niiden suhdeluvut. (mukaillen Lapin AMK Uutinen 15.9.2022)
| Hakukohde | Hakijat yht. | Hakijoista ensisijaisia | Aloituspaikat | Hakijat per aloituspaikka | Ensisijaiset hakijat per aloituspaikka |
| Lapin YAMK-tutkinnot yht. | 831 | 473 | 110 | 7,6 | 4,3 |
| Ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntija (YAMK) | 501 | 291 | 30 | 16,7 | 9.7 |
Lisäksi on huomionarvoista todeta, että koko vuoden 2022 hakijatilastoja tarkasteltaessa Lapin AMK oli Suomen vetovoimaisin korkeakoulu YAMK-tutkintokoulutusten osalta (Lapin AMK Uutinen 24.1.2023). Lapin AMK on viime vuosien aikana muotoillut ja kehittänyt voimakkaasti YAMK-tutkintokoulutustarjontaansa sekä koulutuksiensa sisältöjä. Tehty työ on selvästi vastannut opiskelijoiden tarpeeseen.
Yhteenveto
Ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntijakoulutuksen suunnittelussa onnistuttiin yhdistämään olemassa oleva vankka projektiosaaminen intuitiiviseen tulevaisuuden osaamisen tunnistamiseen. Työelämän koulutustarpeiden ennakointi ja arviointi ovat luonteva osa ammattikorkeakoulujen alueellista kehittämistehtävää. Sen lisäksi osaamisen ennakointi edellyttää yhteiskunnallisen keskustelun seurantaa ja siihen osallistumista.
Koulutuksen onnistuneeseen kehittämiseen vaikutti myös sitoutunut suunnitteluryhmä. Kokemukseen perustuvia näkemyksiä ja esimerkkejä yhdistettiin työelämän kehittämisen ja muutosten ennakoinnin tutkimus-, kehittämismenetelmien kokonaisuuteen.
Usein YAMK-koulutukseen hakija hakee opinnoillaan työelämäänsä jatkuvuutta tai muutosta. Ydinosaamisen opintojaksojen testaus osoitti, kuinka tärkeää opettajalle on osata esittää hyviä kysymyksiä, antaa kiinnostavia tehtäviä sekä tuottaa materiaaleja, jotka stimuloivat opiskelijoiden ajattelua ja oppimista. Huomio kiinnittyi myös siihen, miten ryhmät intensiivisesti käsittelevät aiheita ja tuottavat reflektiivistä osaamista. Lisäksi ilmeni, että opiskelijarooliin siirtyminen varsinkin opintojen alkuvaiheessa vaatii paitsi suunnitelmallista ohjausta myös toimivia järjestelmiä.
Ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntija YAMK-tutkintokoulutus suunniteltiin organisaatioiden kehittämis- ja esimiestehtävissä työskenteleville henkilöille vastaamaan alati muuttuvien toimintaympäristön vaatimuksiin ja syntyneisiin osaamistarpeisiin. Syksyn hakijatulos osoitti, että suunniteltu koulutus vastasi erinomaisella tavalla kysyntään. Toimintaympäristöjen ja elinkeinoelämän sekä kansalaisten hyvinvointia tukevien palvelujen muuttuessa myös ammattihenkilöiden osaaminen, työnjako ja toimintatavat uudistuvat. Koulutuksen järjestäjän on seurattava aktiivisesti yhteiskunnallista keskustelua sekä oltava valmis mahdollisimman proaktiivisesti uudistamaan ja kehittämään koulutustarjontaansa, jotta koulutus vastaa työelämän muuttuviin vaatimuksiin, myös ensi vuonna.
Lähteet
Aalto, H. K., Heikkilä, K., Keski-Pukkila, P., Mäki, M., & Pöllänen, M. 2022. Tulevaisuudentutkimus tutuksi–Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, 481 s. Viitattu 19.4.2023 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1
Alajärvi-Kauppi, R. & Linna, E. 2016. Maailman laidalta Euroopan keskiöön – kansainvälistyminenkin on etäisyyksien hallintaa. Teema-artikkeli. Lumen 3/2016. Viitattu 19.4.2023 https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=f2cd688c-c2ce-48e4-bb73-8011c7310dd2
Auvinen, P., Asikainen, E., Hakonen, A., Marjanen, P., Risku, P. & Silvennoinen, S. 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Viitattu 19.4.2023 https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572
Dufva, M. 2019. Heikot signaalit tulevaisuuden avartajina. Sitran selvityksiä 142. Viitattu 19.4.2023 https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/01/heikot-signaalit-tulevaisuuden-avartajina.pdf
Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Viitattu 19.4.2023 https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/12/megatrendit-2020.pdf
Dufva, M. & Rekola, S. 2023. Megatrendit 2023 – Ymmärrystä yllätysten aikaan. Sitran selvityksiä 224. Viitattu 19.4.2023 https://www.sitra.fi/app/uploads/2023/01/sitra_megatrendit-2023_ymmarrysta-yllatysten-aikaan.pdf
Dufva, M. & Rowley, C. 2022. Heikot signaalit 2022 Tarinoita tulevaisuuksista. Sitran selvityksiä 200. Viitattu 19.4.2023 https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/01/sitra_heikot_signaalit_2022_tarinoita-tulevaisuuksista.pdf
Lapin AMK Uutinen 15.9.2022. Syksyn yhteishaussa yli 3000 hakijaa. Viitattu 19.4.2023. https://www.lapinamk.fi/news/Syksyn-yhteishaussa-yli-3000-hakijaa/29272/2a9dd8d0-2fca-458f-a806-3a568a2d41dd
Lapin AMK Uutinen 24.1.2023. Ylemmät AMK-tutkintokoulutukset ovat erinomainen tapa vahvistaa omaa osaamista. Viitattu 19.4.2023 https://www.lapinamk.fi/news/Ylemmat-AMK-tutkintokoulutukset-ovat-erinomainen-tapa-vahvistaa-omaa-osaamista%E2%80%AF%E2%80%AF%E2%80%AF%E2%80%AF%E2%80%AF%E2%80%AF%E2%80%AF/dkai3htg/eb81ce8f-09e9-444f-b2e4-2413095c8560
LUC Strategia 2030. Viitattu 19.4.2023 https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Strategia
Opetus ja kulttuuriministeriö. 14.12.2021. Kansallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden päivitetty tiekartta. Viitattu 19.4.2023 https://okm.fi/tki-tiekartta
Tihinen, M., Koikkalainen, M., Mattila, O., & Mäkimurto-Koivumaa, S. 2020. Towards Individual Study Paths in Master Degree Studies. SYCHOLOGY AND EDUCATION, 57(9), 6964-6967.
Työ- ja elinkeinoministeriö 2022. Kestävä talouskasvu ja hyvinvointimme tulevaisuus. Loppuraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:37. Viitattu 19.4.2023 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-815-8
Asiasanat: Ennakointi, korkea-asteen koulutus, kehittäminen, projektijohtaminen