Pasi Satokangas, YTM, asiantuntija, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Matkailuelinkeinon kehittämisessä käytetään monia erilaisia tietoja: tilastoja, kyselyjä, selvityksiä, tutkimuksia ja raportteja. Todennäköisesti myös arkielämästä kumpuavaa viisautta ja esimerkiksi uutisten antamaa ajankohtaistietoa. Yksi yleisimpiä puutteita matkailutiedossa koetaan olevan jälkijättöisyys ja ennakointitiedon puute, eli jo toteutuneen kuvaaminen (Tervaniemi 2022, 27; Lapin ammattikorkeakoulu 2022, 3). Palaute johtuu lähinnä siitä, että tilastot kuvaavat viiveen vuoksi noin vuodenkin takaisia asioita. Tässä artikkelissa pohditaan ennakointitiedon olemusta ja suhdetta riskienhallintaan, sekä tekoälyn mahdollisuuksia ja uhkia niihin liittyvien haasteiden ratkaisijana.
Ennakointi – ”itse tekemällä onnistut”
Mitä sitten on ennakointi, tai ennakointitieto? Strategista ennakointia käytetään epävarman tulevaisuuden edessä, eli se on erityisen tärkeää nopean muutoksen ja kasvavan monimutkaisuuden aikana. Strateginen ennakointi ei yritä tarjota lopullisia vastauksia siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ennakoinnissa tulevaisuus ymmärretään kokonaisuutena, joka näkyy osittain nykyhetkessä, ei ennalta määrättynä kohtalona, joka voidaan tietää etukäteen. Tulevaisuudesta ei ole olemassa faktoja. Ennakoinnissa pyritään vaikuttamaan uskottaviin kehityskulkuihin muokkaamalla niitä uudelleen. (OECD n.d.) Ennakointi ymmärretään siis aihepiiriin liittyvässä kehittämisessä ja tutkimuksessa vahvasti moton ”tulevaisuus tehdään itse” kautta. Ennakoinnissa kuitenkin myös raotetaan tulevaisuutta peittävää verhoa erilaisin menetelmin, ja voidaan havaita merkkejä siitä, mitä tulevaisuus ehkä on. Mitä sitten on ennakointitieto? Tulevaisuudestahan ei ole olemassa faktoja.
Ennakointitieto on näkemyksellistä tietoa tulevaisuuden vaihtoehdoista, jotka ovat ehdollisia ja toiminnasta riippuvaisia, sekä toisaalta kaikenlainen data, informaatio tai tietämys, jonka perusteella muodostetaan tällaista näkemyksellistä tietoa (Pouru, Minkkinen, Auffermann, Rowley, Malho, Neuvonen 2020, 9). Ennakointitiedon ensimmäisellä määritelmällä viitataan osin tulevaisuuden itse tekemiseen. Toinen määritelmä kattaa periaatteessa kaiken mahdollisen aineiston tai tietämyksen, joilla muodostetaan käsitys tulevaisuuden vaihtoehdoista. Määritelmän mukaan tosin muodostettavan tiedon tulee olla näkemyksellistä, joten tämä asettaa vaatimuksia myös lähtötietojen laadulle. Näkemys tarkoittaa kielitoimiston sanakirjan mukaan suhtautumistapaa tai käsitystä ja omaan oivaltamiseen perustuvaa hahmotustapaa. Ennakointitieto on siis jotakin sellaista, mikä auttaa oivaltamaan ja hahmottamaan tulevaisuutta.
Tiedolla johtamisessa ja riskienhallinnassa tarvitaan ennakointia
OECD:n julkaisemalla ennakointisivustolla pohditaan strategisen ennakoinnin ja strategisen suunnittelun eroa. Strateginen ennakointi ei yksin tuota strategiaa tai suunnitelmaa. Vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien ja niiden vaikutusten pohtiminen tukee ja tehostaa strategioiden ja suunnitelmien tekemistä, mutta ei korvaa niitä. Strateginen ennakointi pikemminkin pyrkii esittämään tärkeitä kysymyksiä, jotka ovat ehkä jääneet kysymättä strategian suunnitteluvaiheessa, sekä haastaa ja paljastaa suunnitelmiin sisältyviä mahdollisesti kohtalokkaita oletuksia. (OECD n.d.) Strategisessa ennakoinnissa on näin samankaltaisia piirteitä riskienhallinnan kanssa. Myös riskienhallinnassa pyritään paljastamaan ajatusvirheitä, joiden pohjalle määrättyjä suunnitelmia on tehty. Ylipäätään voidaan sanoa, että ennakointi tukee strategiaprosessia ja tuottaa tietoa sen tueksi.
Kuvio 1. Ennakointi on tiedolla johtamisen ja riskienhallinnan yhteinen haaste
Toimintaympäristö – strategisen riskienhallinnan koekenttä
Juuri päättyneessä Lapin ammattikorkeakoulun toteuttamassa ja Lapin liiton rahoittamassa (AKKE) Matkailuyritysten riskienarvioinnin ja kriisinhallinnan konseptointi osana strategista johtamista (Matrix 1) -hankkeessa muodostettiin liikeriskien hallinnan malli ja konsepti matkailuyrityksille. Malli noudattaa suurten yritysten yleisesti soveltamaa, ISO 31 000 -standardista vaikutteita saanutta prosessia, jossa edetään riskien tunnistamisesta niiden merkityksen arviointiin ja edelleen toimenpiteisiin ja seurantaan. Haastavin osa strategisen johtamisen riskienhallinnassa vaikuttaa olevan riskien tunnistaminen, koska tässä tarvitaan valistunutta käsitystä toimintaympäristöstä ja sen tulevasta kehityksestä – eli ennakointitietoa. Tulevan ennakointi on usein vaikeaa jopa suuremmille yrityksille, saati pienille matkailuyrityksille, joilla ei ole välttämättä resursseja tällaiseen toimintaan. Ennakoinnin haastavuus riippuu toisaalta tavoitetasosta. Sitä voi tehdä oman yrityksen toiminnan tuntemuksen ja kuten edellä viitattiin, erilaisen aineiston ja tietämyksen perusteella. Tärkeänä pidetään, että yrittäjä ylipäätään ennakoi tai pyrkii hallitsemana riskejä edes pienestä aloittaen.
Mikäli toiminta sitä edellyttää ja resurssit antavat myöten, on pyrittävä kunnianhimoisempaan ennakointiotteeseen. Matkailualalla lähinnä kansalliset kehittäjätahot tekevät kattavampaa ennakointia. Tämä tarkoittaa lähinnä erilaisten trendien tunnistamista ja välillä myös määrällisten ennusteiden tekemistä.
Tekoäly mahdollistaa syy- ja seuraussuhteiden analysoinnin
Voiko tekoäly tuoda ratkaisun edellä kuvattuihin ennakoinnin haasteisiin? Suuryritykset, kuten pankit ja isot teollisuusyritykset, analysoivat riskejään monin tavoin. Ne muun muassa laativat erilasia skenaarioita tulevaisuudesta, ja laskevat tarkoin niiden mahdollisia vaikutuksia omaan toimintaansa. Malleissa voidaan yhdistää erilaisia lähtötietoja, joiden perusteella arvioidaan vaikutuksia haluttuihin tarkastelukohteisiin.
Matkailuelinkeinon parissa tyypillisin ennuste voisi koskea tulevia yöpymisiä halutulla kohdealueella. Ennusteiden avulla voitaisiin ennakoida myös esimerkiksi erilaisten palveluiden käyttöastetta ja niiden aiheuttamaa resurssien tarvetta.
Miten tekoäly voisi helpottaa tiedolla johtamista? ”Tiedolla johtaminen on ajantasaiseen ja laadukkaaseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Päätöksenteossa käytettävä tieto on kerätty menneisyydessä. Tiedolla johtamisen ydinajatus on, että kerätyn tiedon avulla pystytään ennakoimaan eri toimenpiteiden ja tapahtumien syy-seuraussuhteita ja vaikutusta tulevaisuudessa.” (Valtioneuvosto n.d.) Tiedolla johtamisen määritelmän mukaan tieto kuvaa toteutunutta. Ajatuksena on, että toteutuneen perusteella saadaan selville asioiden syy-seuraussuhteita ja vaikutuksia. Näitä samoja lainalaisuuksia voidaan sitten soveltaa suunniteltaessa toimenpiteitä, joilla toivotaan voitavan vaikuttaa tulevaisuuteen.
Riskienhallinta perustuu myös syy-seuraussuhteiden analysoimiseen. Riskienhallinnassa käytetään syy–riski–seuraamus -analyysiketjua. Tällöin syy on tilanteen tai tapahtuman aiheuttava tekijä, eli riskin lähde. Riski on epävarma tapahtuma, eli syyn seuraus. Riski voi olla uhka tai mahdollisuus. Seuraamus on puolestaan riskistä syntyvä tulos. (Martikainen 2023.)
Erilaisia lähtötietoja ja niiden välisiä suhteita analysoivan tekoälyn pohjalta voisi mahdollisesti saada parempaa tietoa syy- ja seuraussuhteista tiedolla johtamisen ja riskienhallinnan tueksi. Laadukkaiden ja riittävien lähtötietojen välistä käyttäytymistä analysoimalla tekoäly ”oppisi” tuottamaan ennusteita ja aiempaa valistuneempaa tietoa syy- ja seuraussuhteista. Tekoälyyn ei tietysti voi luottaa kritiikittä, esimerkiksi vajaat lähtötiedot tuottavat puutteellisia ennusteita. Lisäksi ennakoimattomat kriisit yllättävät yleensä ennusteiden tekijät, olivat nämä sitten ihmisiä tai koneita.
Apua yrityksen johtamiseen eri tasoilla
Tekoälyä voidaan käyttää ja käytetään edellä kuvattujen mahdollisuuksien lisäksi monenlaisiin tarkoituksiin yritysjohtamisessa. Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi palvella asiakkaita, analysoida asiakaspalautetta ja tehdä markkinatutkimusta (Toivonen 2023). Kuten tietotyötä tekevät tietävät, tekoälyllä pystyy jo nyt tekemään helposti eri tyylisiä tietokoosteita ja esityksiä. Ennakointiin ja riskienhallintaan liittyvät vaativammat sovellukset voivat olla yksi vastaus monimutkaisen ja nopeasti muuttuvan toimintaympäristön huomioimiseen yritystoiminnan kehittämisessä.
Lähdeluettelo
Lapin ammattikorkeakoulu (2022) Loppuraportti, Lapin matkailun tiedolla johtamisen valmiuksien syventäminen. Luettu 5.10.2023 osoitteesta: https://www.lapinliitto.fi/wp-content/uploads/2022/11/Lapin-matkailun-tiedolla-johtamisen-valmiuksien-syventaminen-hankkeen-loppuraportti.pdf
Martikainen M. (2023) Riskienhallinnan perusteet ja hyödyt – riskientunnistamisen ABC. Esitys verkkotapahtumassa: Kohti turvallisempaa matkailuliiketoimintaa 21.9.2023.
OECD (n.d.) What is Foresight? Luettu 5.10.2023 osoitteesta: https://www.oecd.org/strategic-foresight/
Pouru, Minkkinen, Auffermann, Rowley, Malho, Neuvonen (2020) Kansallinen ennakointi Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:17. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki.
Tervaniemi M. (2022) Käyttäjien kokemuksia Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone -sivustosta. Opinnäytetyö. Kauppa, hallinto ja oikeustieteet. Tiedolla johtamisen asiantuntijakoulutus. Tradenomi (ylempi AMK) Lapin ammattikorkeakoulu.
Toivonen T. (2023) Miten tekoäly ja data mullistavat liiketoimintaa: Arkipäiväisiä esimerkkejä ja näkymiä. Teemu Toivonen, Microsoft, seminaariesitys Lapin matkailuparlamentissa 6.10.2023.
Valtioneuvosto (n.d.) Tiedolla johtaminen on avain toimiviin ja laadukkaisiin sote-palveluihin. Luettu 4.10.2022 osoitteesta: https://soteuudistus.fi/tiedolla-johtaminen
Asiasanat: johtaminen, matkailu, riskienhallinta, tieto