Hanna Hannila, TtM, projektisuunnittelija, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde)
Milla Immonen, FT, yliopettaja, Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu
Tekoälyn rooli sosiaali- ja terveyspalveluissa on nopeasti kasvamassa osana laajempaa digitalisaatiokehitystä. DigiFinlandin (2024) tekemässä selvityksessä tekoälylle löydettiin sosiaali- ja terveydenhuollosta lukuisia hyödyllisiä käyttötapauksia, jotka ovat pääosin toteutettavissa nykyteknologialla, nykydatalla ja osin myös nykyisen regulaation puitteissa. Tekoäly terveydenhuollossa -kyselytutkimuksen (2018) mukaan tekoäly tulee muuttamaan tulevaisuudessa eniten lääkäreiden, toiseksi eniten sairaanhoitajien ja kolmanneksi eniten lähihoitajien työnkuvaa. Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä ja asenteita tekoälyä kohtaan sekä selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat näihin asenteisiin.
Digitalisaatio ja tekoäly terveydenhuollossa
Digitalisaatio muuttaa ihmisten käyttäytymistä ja organisaatioiden toimintaa. Teknologian kehitys mahdollistaa digitaalisen toiminnan, kuten pankkimaailmassa, missä paperilomakkeet on korvattu sähköisillä palveluilla. Tämä helpottaa käsittelyprosesseja, jotka voidaan digitalisoinnin ansiosta tehdä sähköisesti tai automaattisesti. Digitalisaatio muuttaa työnteon tapoja ja luo uusia osaamistarpeita. (Ilmarinen & Koskela 2015, 23, 25.)
Teknologian hyödyntäminen tehostaa toimintaa, vähentää kustannuksia ja parantaa palveluiden laatua sekä asiakaskokemusta. Tekoäly ja muut teknologiat ovat keskeisiä digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Julkinen hallinto tarvitsee myös digitalisaatiota ja uusinta teknologiaa toiminnan kehittämiseksi. (Valtiovarainministeriä n.d.). Tekoäly on koneen kyky käyttää ihmisen älyyn kuuluvia taitoja, kuten päättelyä, oppimista, suunnittelua ja luovuutta. Se mahdollistaa järjestelmille ympäristön havaitsemisen, havaintojen analysoinnin ja ongelmien ratkaisemisen tarkoituksenmukaisesti. (Euroopan parlamentti, 2023.)
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa digitalisaatio, data ja tekoäly ovat keskeisessä roolissa sote-palveluiden parantamisessa ja ennaltaehkäisyn vahvistamisessa. Tavoitteena on lisätä tekoälyn käyttöä. (Lehtonen 2023.) Sitran (2023) tekemässä selvityksessä ilmenee, että dataa hyödyntämällä on mahdollista saavuttaa merkittäviä vuosisäästöjä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä vapauttaa hoitajien ja lääkärien työaikaa hoitotehtäviin. Ala-Pietilä (2017) on sanonut tekoälyn olevan uusi sähkö. Tekoälyn vaikutuksia voidaan pitää vastaavanlaisina kuin aikanaan sähkö toi mukanaan. Tekoäly muuttaa työelämää, mutta harvat työt katoavat kokonaan.
DigiFinlandin 2024 selvityksessä tekoälyä terveydenhuollossa on määritelty koneoppimisen menetelmänä, jolla tekoäly oppii erinäisiä tehtäviä annettujen aineistojen perusteella. Näitä tehtäviä voivat olla esimerkiksi luokittelu tai ennustaminen. Generatiivinen tekoäly on koneoppimisen alalaji, joka kykenee tuottamaan opetetun aineiston pohjalta uutta samankaltaista aineistoa, kuten tekstiä, kuvia, koodia, ääntä, videoita tai musiikkia. Laajat kielimallit perustuvat syväoppimiseen ja mahdollistavat luonnollisella kielellä käydyn keskustelun koneen kanssa. Kielimallit eivät suoraan sovellu täsmällisen tiedon tuottamiseen. Tekoälyjärjestelmä määritellään sovellukseksi, jolla on tietty käyttötarkoitus ja sen taustalla on yksi tai useampi yleiskäyttöinen tai kapea tekoälymalli. Sovellukset perustuvat pääosin datasta oppimiseen (Neittaanmäki ym. 2019, 11). Tekoälymalli ohjaa tiedonkäsittelyä tehtävissä, kuten kuvantunnistuksessa tai kielenkäännöksessä. Yleismalli voidaan kehittää tarkempiin käyttötarkoituksiin. (DigiFinland 2024.)
Tekoälyllä on potentiaalia merkittävästi keventää terveydenhuollon ammattilaisten työtaakkaa sekä parantaa potilashoidon laatua. Se voi avustaa lääkäreitä kliinisissä päätöksissä ja suorittaa hallinnollisia tehtäviä, mikä mahdollistaa ajankäytön tehostamisen ja keskittymisen vaativampiin töihin. Lisäksi tekoäly voi edistää diagnostiikan ja hoitovaihtoehtojen tarkkuutta, vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja säästää aikaa. (Aungm, Wong & Ting 2021.) DigiFinlandin (2024) selvityksessä tekoälyn käyttötapaukset voidaan luokitella kuuteen eri kontekstiin hoitotyöstä tukitoimintojen ja johtamisen kautta.
Terveydenhuollon ammattilaisten asenteet tekoälyä kohtaan
Digitalisaatio vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään sekä alalla työskentelevien ammattilaisten työhön (Sihvo ym. 2014, 54, Pennanen ym. 2023, 40). Ammatillinen osaaminen kattaa tiedot, taidot, asenteet ja minäpystyvyyden, joita ammattilainen tarvitsee työnsä suorittamiseen (Kang ym. 2013). Osaamisella tarkoitetaan yksilön pätevyyttä saavuttaa tietty tavoite. Osaamiseen liittyvät asenteet käsittävät yksilön valmiuksia suhtautua myönteisesti tai kielteisesti tilanteessa esiintyvään asiaan, henkilöön tai ajattelutapaan. Asenteet perustuvat henkilön kokemuksiin ja ne ovat muokattavissa oppimisen kautta, eivätkä siten ole pysyviä persoonallisuuden piirteitä. Henkilökohtaisia osaamiseen vaikuttavia ominaisuuksia voivat olla muun muassa itsetunto ja itsearvostus. (Kangasniemi ym. 2018, 12.)
Osaaminen on tärkeää työssä menestymisen kannalta. Yksilöt ja organisaatiot pyrkivät saavuttamaan tavoitteensa osaamisen kautta. (Laulainen ym. 2020, 154.) Opetushallituksen (2019) ennakointifoorumissa terveyspalveluissa tulee korostumaan vuoteen 2035 yhä enemmän digitaaliset taidot mm. etä – ja virtuaalipalveluiden hallinta sekä digitaalisten alustojen ja ratkaisujen hyödyntämisosaaminen. Teknologian kehittyessä nopea oppimiskyky on tärkeää. Ammattiosaajat tarvitsevat digitaitojen vahvistamista, sillä niissä on puutteita. Matalan kynnyksen osaamista tukevat menetelmät ja tarpeisiin muokatut koulutukset, ovat tulevaisuuden digiosaamisen kannalta välttämättömiä. (Heinonen 2019).
Terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuvat positiivisesti ja optimistisesti tekoälyn käyttöön terveydenhuollossa (Coppola ym. 2021; Holzner ym. 2022; Serbaya, Khan, Surbaya & Alzahrani 2024; Vo yms. 2023). Tekoälyn nähtiin voivan helpottaa sairaanhoitajien työtaakkaa ja sen uskotiin lievittävän työpaineita heikentyneiden työvoimavarojen ja väestön ikääntymisen myötä (Sommer, Schmidbauer, Wahl 2024; Sonawane, Shah, Pote, He 2023). Optimismiin liittyy myös huoli oman asiantuntemuksen säilyttämisestä ja hoitotyön keskeisen inhimillisen yhteyden ylläpitämisestä. Tekoälyyn liittyviä huolenaiheita nousi esiin erityisesti tietosuoja-asioissa (Castagno & Khalifa, 2020; Sonawane ym. 2023; Wang ym. 2024). Lisäksi on pelkoa siitä, että tekoäly saattaa korvata terveydenhuollon ammattilaisten työt tulevaisuudessa (Abdullah, Fakieh 2020; Serbaya, ym.2024; Wang ym.2024). Terveydenhuollon ammattilaiset eivät täysin ymmärrä tekoälyn toimintaa, vaikka he tunnistavat sen potentiaalin työkuorman vähentämisessä. (Sommer, Schmidbauer & Wahl 2024). Rony ym. 2024 tutkimuksessa sairaanhoitajat korostivat tekoälyn eettisten kysymysten, kuten potilastietojen yksityisyyden ja tietoturvan merkitystä. He painottivat eettisten periaatteiden noudattamista tekoälyn käyttöönotossa säilyttääkseen potilaan luottamuksen. Sairaanhoitajat pitivät itseään keskeisinä toimijoina varmistamaan tekoälyn eettisen käytön ja ohjaamaan sen kehitystä.
Demografiset tekijät, kuten ikä, teknologian käyttö ja koulutustaso, näyttivät vaikuttavan asenteisiin tekoälyä kohtaan. Tekoälyä jo käyttävät tai teknologisesti suuntautuneet ammattilaiset raportoivat positiivisempia asenteita verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet tekoälyä (Pinto dos Santos ym., 2019). Abdullah ja Fakieh (2020) raportoivat, että ikä, sukupuoli ja koulutustaso eivät merkittävästi vaikuttaneet asenteisiin tekoälyä kohtaan. Elsayed ja Sleem (2021) havaitsivat, että hoitajien asenteisiin vaikuttivat merkittävästi heidän kliininen kokemuksensa, työkuvauksensa ja saatu koulutus. Osastonhoitajat ja muunlaisen koulutuksen saaneet hoitajat ilmaisivat positiivisimmat asenteet tekoälyä kohtaan.
Sukupuolella oli merkittävä yhteys asenteisiin tekoälyä kohtaan, sillä miehet suhtautuivat tekoälyyn positiivisemmin (Alkhatieb & Subke, 2024). Ikä, ammattiala, tekoälyn käyttö ja koulutustarve vaikuttivat merkittävästi käsityksiin tekoälystä (Shinners ym.2023). Tilastollinen analyysi paljasti merkittäviä suhteita demografisten tekijöiden ja asenteiden välillä, ja nuoremmat ja teknologiaan suuntautuneet henkilöt osoittivat suurempaa hyväksyntää ja optimismia tekoälyn hyödyistä (Woo ym., 2024). Erityisesti eri ammattiryhmien välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja tietämyksessä ja asenteissa tekoälyä kohtaan hoitotyössä (Wang ym., 2024). Tutkimuksessa havaittiin, että mieshoitajilla oli korkeammat pisteet kaikissa muuttujissa verrattuna naishoitajiin, ja että 30–40-vuotiaat hoitajat olivat erityisen myönteisiä tekoälyn käyttöön (Atalla ym., 2024).
Kohti tekoälyn tulevaisuutta terveydenhuollossa
Terveydenhuollon ammattilaisten näkemykset tekoälystä ovat keskeisessä roolissa sen käyttöönotossa. Myönteiset näkemykset voivat edistää tekoälyn laajempaa ja tehokkaampaa hyödyntämistä, kun taas kielteiset näkemykset voivat hidastaa tai estää sen käyttöönottoa. Tekoälyn käyttöönotto tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita, ja ammattilaisten asenteet vaikuttavat suoraan siihen, miten hyvin näihin haasteisiin voidaan vastata (Ronquillo ym. 2021).
Heredia-Negrón (2024) korostaa, että tekoälyyn liittyvällä kurssilla oli merkittävä ja monipuolinen vaikutus opiskelijoiden tekoälyosaamisen lisäämisessä ja asenteiden muuttamisessa. Tutkimustulokset osoittivat, että kurssiin osallistuneilla opiskelijoilla oli parannuksia sekä tiedoissa että asenteissa. Vastaavia tuloksia esittää Atalla (2024), jonka tutkimuksessa tekoälyyn liittyvät työpajat paransivat sairaanhoitajien ymmärrystä ja asenteita tekoälyä kohtaan.
Ammattilaisten koulutukseen panostaminen edistää tekoälyn hyväksyntää ja sen tehokasta integroimista hoitotyöhön (Castagno & Khalifa, 2020; Lambert ym., 2023). Sairaanhoitajat painottavat jatkuvan koulutuksen tärkeyttä tekoälysovellusten ymmärtämisessä ja hyödyntämisessä hoidon laadun ylläpitämiseksi. Tekoälyn hyödyntäminen vaatii myös investointeja koulutukseen, jotta se voidaan integroida tehokkaasti hoitotyön ammattilaisten työkaluihin (Rony ym., 2024). Fan ym. (2018) havaitsivat tutkimuksessaan, että tekoälyn käyttöä edistää, kun terveydenhuollon ammattilaiset luottavat teknologiaan ja ymmärtävät miten sitä käytetään potilaiden hoitotulosten ja hoidon laadun parantamiseen. Hoitohenkilökunnan on tärkeää ymmärtää tekoälyn toimintaperiaatteet. Tarpeeseen pitää vastata koulutuksella ja jatkuvalla osaamisen kehittämisen, jotka ovat avain onnistuneeseen tekoälyn käyttöönottoon. (Ronquillo 2021.)
Lopuksi
Tekoäly on nopeasti nousemassa keskeiseksi osaksi terveydenhuollon digitalisaatiota. DigiFinlandin selvitys (2024) osoittaa tekoälyn tarjoavan lukuisia hyödyllisiä käyttötapauksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tekoälyn mahdollisuudet kliinisissä päätöksissä, hallinnollisissa tehtävissä sekä diagnostiikan ja hoitovaihtoehtojen tarkkuudessa voivat merkittävästi parantaa hoidon laatua ja tehokkuutta.
Terveydenhuollon ammattilaisten asenteet tekoälyä kohtaan ovat pääosin myönteisiä, vaikka huolia tietosuojasta ja tekoälyn vaikutuksista inhimilliseen hoitokokemukseen esiintyy. Koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat ratkaisevassa roolissa tekoälyn onnistuneessa käyttöönotossa, sillä terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää ymmärtää tekoälyn toimintaperiaatteet ja sen tarjoamat mahdollisuudet.
Eettinen tietoisuus ja yhteistyö eri sidosryhmien välillä korostuvat tekoälyn integroinnissa. Hoitohenkilökunnan, IT-asiantuntijoiden ja potilaiden välinen yhteistyö on välttämätöntä tekoälyn tehokkaalle hyödyntämiselle. Ammattilaisten jatkuva koulutus edistää tekoälyn hyväksyntää ja sen tehokasta käyttöä, varmistaen samalla potilastietojen yksityisyyden ja tietoturvan.
Lopuksi voidaan todeta, että tekoälyllä on potentiaalia keventää terveydenhuollon ammattilaisten työtaakkaa ja parantaa potilashoidon laatua. Tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet vaativat terveydenhuollon ammattilaisten myönteisiä asenteita ja syvällistä ymmärrystä teknologian käytöstä. Tekoälyn onnistunut käyttöönotto edellyttää jatkuvaa koulutusta ja eettisten periaatteiden noudattamista, jotta se voi täysimääräisesti hyödyttää terveydenhuoltoa tulevaisuudessa.
Lähteet
AbbVie, Finanssiala ry, Hyvinvointialan liitto, Lääkäriliitto, Sitra, Soste, Tehy, YTHS. 2018. Tekoäly terveydenhuollossa -kyselytutkimus. Viitattu 15.11.2024 https://www.sitra.fi/app/uploads/2018/07/2018kestavaterveydenhuoltotekoalykyselyraportti.pdf.
Abdullah, R., Fakieh, B. 2020. Health Care Employees’ Perceptions of the Use of Artificial Intelligence Applications: Survey Study. J Med Internet Res. 14;22(5). Viitattu 22.11.2024 https://doi.org/10.2196/17620
Ala-Pietilä P. 2017. Tekoäly on uusi sähkö. Teoksessa Työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeino- ja innovaatio-osasto.. Yrityskatsaus, joulukuu: Suomi tekoälyajan kynnyksellä (TEM oppaat ja muut julkaisut 11/2017). Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 23.11.2024https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160388/TEM_oppaat_11_2017_Yrityskatsaus_2_2017_14122017_web.pdf
Aung YYM, Wong DCS & Ting DSW. 2021. The promise of artificial intelligence: a review of the opportunities and challenges of artificial intelligence in healthcare. 10;139(1):4-15. https://academic.oup.com/bmb/article/139/1/4/6353269?login=false
Atalla, A. D. G., El-Ashry, A. M., & Mohamed Sobhi Mohamed, S. 2024. The moderating role of ethical awareness in the relationship between nurses’ artificial intelligence perceptions, attitudes, and innovative work behavior: A cross-sectional study. BMC nursing, 23(1), 488-11. Viitattu 20.11.2024 https://bmcnurs.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12912-024-02143-0
Coppola, F., Faggioni, L., Regge, D., Giovagnoni, A., Golfieri, R., Bibbolino, C., Miele, V., Neri, E. & Grassi, R. 2021. Artificial intelligence: radiologists’ expectations and opinions gleaned from a nationwide online survey. Radiol Med. 126(1):63-71. https://doi.org/10.1007/s11547-020-01205-y
DigiFinland Oy 2024. Esiselvitystyön loppuraportti. Tekoäly hyvinvointialueilla: sosiaali- ja terveydenhuollon käyttötapaukset ja kansallinen edistäminen. Viitattu 15.11.2024 https://digifinland.fi/wpcontent/uploads/2024/03/DigiFinland_tekoaly_loppuraportti_210324.pdf
Euroopan Parlamentti 2023. Artikkeli- Mitä tekoäly on ja mihin sitä käytetään? Viitattu 18.11.2024https://www.europarl.europa.eu/pdfs/news/expert/2020/9/story/20200827STO85804/20200827STO85804_fi.pdf
Fan, W., Liu, J., Zhu, S., & Pardalos, P. M. 2018. Investigating the impacting factors for the healthcare professionals to adopt artificial intelligence-based medical diagnosis support system (AIMDSS). Annals of Operations Research, 294(1), 567–592. https://doi.org/10.1007/s10479-018-2818-y
Heinonen, O. 2019. Digiajan uudet osaamiset. Yrityskatsaus 1/2019. Työ- ja elinkeinoministeriö. https://yrityskatsaus.fi/digiajan-uudet-osaamiset/
Heredia-Negrón, F., Tosado-Rodríguez, E. L., Meléndez-Berrios, J., Nieves, B., Amaya-Ardila, C. P., & Roche-Lima, A. 2024. Assessing the Impact of AI Education on Hispanic Healthcare Professionals’ Perceptions and Knowledge. Education Sciences, 14(4), 339. https://doi.org/10.3390/educsci14040339
Holzner, D., Apfelbacher, T., Rödle, W., Schüttler, C., Prokosch, H. U., Mikolajczyk, R., Negash, S., Kartschmidt, N., Manuilova, I., Buch, C., Gundlack, J., & Christoph, J. (2022). Attitudes and acceptance towards artificial intelligence in medical care. (Vol. 294, pp. 68–72). Viitattu 23.11.2024 https://www.mdpi.com/2227-7102/14/4/339
Ilmarinen, V & Koskela K. (2015) Digitalisaatio. Talentum
Jauhiainen, A., Sihvo, P., Jääskeläinen, H., Ojasalo, J., & Hämäläinen, S. 2017. Skenaariotyöskentelyllä tietoa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluista ja osaamistarpeista. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 9(2–3), 136–147. Viitattu 23.11.2024. https://doi.org/10.23996/fjhw.61002
Kang J, Kim Y, Yoo YS, Choi JY, Koh SJ, Jho HJ, Choi YS, Park J, Moon DH, Kim DY, Jung Y, Kim WC, Lim SH, Hwang SJ, Choe SO & Jones D. 2013. Developing competencies for multidisciplinary hospice and palliative care professionals in Korea. Supportive Care in Cancer 21, 2707–2717. https://doi.org/10.1007/s00520-013-1850-3
Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A. & Waldén, A. 2018.Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. Viitattu 23.11.2024 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Laulainen, S., Zitting, J. & Niiranen, V. 2020. Henkilöstön ja johtajien osaamisvaatimukset integroituvissa palveluissa. Teoksessa: Hujala, A. & Taskinen, H. (toim.) 2020. Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere. Tampere University Pres
Lehtonen, K. 2023. Digitalisaation ja datatalouden koko potentiaali on otettava käyttöön – EU:tamyöten. Sitra 19.6.2023.
Viitattu 24.11.2024 https://www.sitra.fi/artikkelit/digitalisaation-ja-datatalouden-koko-potentiaali-on-otettava-kayttoon-euta-myoten/
Neittaanmäki Pekka, Tuominen Heli, Äyrämö Sami, Vähäkainu Petri & Siukonen Timo 2019. Tekoäly terveydenhuollossa. Teoksessa Neittaanmäki Pekka, Tuominen Heli, Äyrämö Sami, Vähäkainu Petri & Siukonen Timo (toim.) Tekoäly ja terveydenhuolto Suomessa. Jyväskylän yliopisto. Informaatioteknologian tiedekunta, loppuraportti vol. 1. Viitattu 20.11.2024 https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63324
Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A., & Leskelä, R.-L. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52.
Rony, M. K. K., Kayesh, I., Bala, S. D., Akter, F., & Parvin, M. R. 2024. Artificial intelligence in future nursing care: Exploring perspectives of nursing professionals – A descriptive qualitative study. Heliyon, 10(4) Viitattu 22.11.2024 https://doi.org/10.1016/j.heliyon.2024.e25718
Ronquillo CE, Peltonen LM, Pruinelli L, Chu CH, Bakken S, Beduschi A, Cato K, Hardiker N, Junger A, Michalowski M, Nyrup R, Rahimi S, Reed DN, Salakoski T, Salanterä S, Walton N, Weber P, Wiegand T, Topaz M. 2021. Artificial intelligence in nursing: Priorities and opportunities from an international invitational think-tank of the Nursing and Artificial Intelligence Leadership Collaborative. J Adv Nurs. Sep;77(9):3707-3717. https://doi.org/10.1111/jan.14855
Sihvo, P., Jauhiainen, A. & Ikonen, H. 2014. Terveydenhuollon ammattilaisten laajeneva osaaminen sähköisten terveyspalvelujen kehittämisessä ja käytössä. Teoksessa Jauhiainen, A & Sihvo, P. (toim.) Sähköiset terveyspalvelut asiakkaiden käyttöön terveydenhuollossa – Teoriasta käytäntöön. Joensuu: Karelia ammattikorkeakoulu 53-64. Viitattu 19.11.2024 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/86478/B33.pdf?sequence=1%3E
Serbaya, S. H., Khan, A. A., Surbaya, S. H., & Alzahrani, S. M. 2024. Knowledge, Attitude and Practice Toward Artificial Intelligence Among Healthcare Workers in Private Polyclinics in Jeddah, Saudi Arabia. Advances in medical education and practice, 15, 269-280. Viitattu 17.11.2024 https://doi.org/10.2147/AMEP.S448422
Sitra. 2023. Datasta voimaa sote-järjestelmään. Viitattu 22.11.2024 https://www.sitra.fi/julkaisut/datasta-voimaa-sote-jarjestelmaan/
Sommer, D., Schmidbauer, L., & Wahl, F. 2024. Nurses’ perceptions, experience and knowledge regarding artificial intelligence: Results from a cross-sectional online survey in Germany. BMC nursing, 23(1), 205.Viitattu 23.11.2024 https://doi.org/10.1186/s12912-024-01884-2
Valtiovarainministeriö n.d. Tekoäly ja kehittyvät teknologiat Viitattu 23.11.2024 https://vm.fi/tekoaly-ja-kehittyvat-teknologiat
Vo, V., Chen, G., Aquino, Y. S. J., Carter, S. M., Do, Q. N., & Woode, M. E. 2023. Multi-stakeholder preferences for the use of artificial intelligence in healthcare: A systematic review and thematic analysis. Social science & medicine (1982), 338. Viitattu 24.11.2024 https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2023.116357
Wang, X., Fei, F., Wei, J., Huang, M., Xiang, F., Tu, J., Wang, J & Gan, J. 2024. Knowledge and attitudes toward artificial intelligence in nursing among various categories of professionals in China: A cross-sectional study.Frontiers in public health, Volume 12. Viitattu 22.11.2024 https://doi.org/10.3389/fpubh.2024.1433252
Asiasanat: tekoäly, terveydenhuolto, digitalisaatio, asenteet