Uusia näkökulmia huoltovarmuuskeskuksen ja puolustushallinnon toimintaan luo Suomen valtion ilmastoystävällinen politiikka. Huoltovarmuus ja puolustuskyky ovat mahdollisia toteuttaa vihreällä kestävällä ajattelumallilla, ainakin osittain.
Tag: kestävä kehitys
Kolme kuvaa 2020-luvun yhteisöistä ja yhteisöllisyydestä
Kaiken fundamentalistisen melun ja meuhkaamisen läpi ei tahdo aina kuulla ja nähdä sitä, että ihmisten enemmistö on tietoista, älykästä ja viisasta yhteistoimintaan kykenevää väkeä, joille 2020-luku tarjoaa hyvät mahdollisuudet uusien toiminnallisten ja ajatuksellisten yhteisöjen muodostamiseen ja yhteisöllisyyden kokemiseen.
Vihreän talouden arktiset kestävät yhteisöt
Vihreän talouden toimintamallit luovat edellytyksiä yhteisöjen säilymiselle; hyvinvoinnin eri osa-alueet parantuvat samalla, kun ympäristökuormitus pienenee. GRUDE-hankkeessa yhteisöjä tuetaan tiedonvälityksen keinoin ottamaan käyttöön kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja liikkumiseen, energiantuotantoon, ruoantuotantoon, jätehuoltoon ja matkailuun.
Hankeyhteistyöllä monialaista kehittämistä
Meri-Lapin alueella teollisuusmatkailu ja kiertotalous ovat kietoutuvat toisiinsa. Niinpä Virtusumpit-työpajakin järjestettiin kahden hankkeen yhteistyönä. Työpajaan osallistuneiden näkemykset teollisuusmatkailusta ja kiertotaloudesta sekä niiden monipuolisista mahdollisuuksista laajenivat.
Kestävän tuotannon haasteesta uusi mahdollisuus parempaan huomiseen
Kestävä tuotanto tarkoittaa sitä, että tuotamme vähemmällä enemmän ja että tuotannon aiheuttamia haitallisia vaikutuksia minimoidaan. YK:n Kestävän kehityksen tavoiteohjelma (Agenda2030) tähtää kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Lumen-verkkolehtemme teemana on tällä kertaa Kestävä tuotanto. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Vastuullisuus kestävän biotalouden perustana
Kestävä tuotanto on konkreettisia tekoja, joilla vastataan maailmanlaajuisiin haasteisiin. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet ovat yhteisesti sovittuja työkaluja kohti parempaa maailmaa. Meidän tehtävämme on muuttaa ne käytännön toimiksi.
In English
Arctic Smartness – arktista viisastelua vai fiksumpaa yhteistyötä?
Älykäs erikoistuminen tarkoittaa alueellista erilaistumista, jossa esimerkiksi Lapin maakunta alueena tunnistaa omat vahvuutensa, kehittämispotentiaalinsa ja voimavaransa sekä yhdistää voimansa. Olet todennäköisesti jo mukana.
Kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen valmistavan yrityksen toiminnassa ja lopputuotteessa
Kestävän kehityksen periaatteet ja laadunhallinta kulkevat käsi kädessä, kun niitä leivotaan sisään yrityksen jokapäiväiseen toimintaan ja lopputuotteen suunnitteluun. Valmistavien yritysten asiakkaina ovat lähes aina toiset yritykset, ja asiakasvaatimuksena on hyvin usein akkreditoitu ympäristöjärjestelmä.
Pilotointien avulla resurssiviisautta Meri-Lappiin
SERI-hankkeessa kehitetään Meri-Lapin alueen kiertotaloudellista ja resurssiviisasta toimintaa. Hankkeessa toteutettavien pilotointien avulla lisätään konkreettisella tavalla Meri-Lapin alueen yritysten ja kunnan toimijoiden resurssiviisautta. SERI-hankkeessa toteutettavien pilotointien tuloksia ja hyviä käytänteitä tullaan jakamaan julkiseen käyttöön pilotointien päätyttyä.
Puhtaalla energialla on suuri merkitys vihreässä taloudessa
Siirtyminen kohti kestävämpää ja vähähiilisempää yhteiskuntaa koskee myös Lappia ja puhdas energia näkyykin Lappi-sopimuksessa eli Lapin maakuntaohjelmassa vuosille 2018–2021. Vaadittavat muutokset voivat tuntuvat suurilta, mutta apua on saatavilla.
Puuta liikkeelle Euroopassa digitaalisesti ja kestävästi
Kestävässä metsätaloudessa olennaista on metsävarojen riittävyys, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä metsien elinvoimaisuuden, tuottavuuden ja kannattavuuden säilyminen pitkällä aikavälillä. ROSEWOOD-verkosto hakee erityisesti digitaalisia ratkaisuja puun liikkeelle saamiseksi huomioiden kestävyys koko metsätalouden arvoketjussa.
Työkaluja pk-yritysten digitalisaation edistämiseksi
Digitalisaatio vaikuttaa prosesseihin, työtapoihin ja liiketoimintaympäristöihin ja siksi se vaatii uudenlaista ajattelutapaa ja rohkeutta uudistaa toimintoja. Teollisuudessa kestävyys on nouseva arvo, jota voidaan edistää digitalisaation avulla.
Resurssiviisaus ja kestävän työn kehittäminen työhyvinvoinnin edistäjinä
Ekologisen ja taloudellisen ulottuvuuden rinnalla on tärkeää tarkastella myös eri yhteisöjen yhteistoimintaa ja pyrkiä hyödyntämään inhimillisiä resursseja ja voimavaroja kestävällä tavalla. Miten työntekijöiden osaaminen, kokemus ja myös ajankäyttö saadaan resurssiviisaaseen käyttöön?
Sosiaalista kestävyyttä luonnosta: luontokuntoutus ja – valmennus voimaannuttaa
Luontoympäristöillä tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Sosiaalisesti kestävä maa- ja metsätalous luo edellytykset luontokuntoutumiselle ja siihen tarvittaville elinympäristöille ja luontokohteille.
Liikkumisen kestävyys osana vihreää kehitystä
Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä viidennes oli peräisin liikenteestä vuonna 2018. Lapin pitkillä välimatkoilla ja harvalla asutuksella yksityisautoilun välttämättömyydestä tuskin päästään eroon.
Ajatuksia kestävän teollisuusmatkailun kehittämisestä
Teollisuusmatkailu on jo itsessään hyvä esimerkki kestävästä matkailusta ja resurssien uudelleenhyödyntämisestä. Teollisuusmatkailun termi on kuitenkin vielä varsin tuntematon.
Luontomatkailun kestävyyden kysymykset yhä tärkeämpiä
Edellytykset kestävään matkailuun ovat olemassa. Vastuullisen matkailun kehittäminen on kuitenkin jatkuva prosessi, joka edellyttää ekologisten, sosiaalisten, kulttuuristen, taloudellisten ja poliittisten vaikutuksien huomioimista kokonaisvaltaisesti. Tähän tarvitaan myös toimialat ylittävää yhteistyötä.
Ilmastoneutraali EU 2050, Suomi ja Lappi jo 2035
Koko Euroopan unionin talous on tarkoitus muuttaa kestäväksi toteuttamalla laaja siirtymä vihreään talouteen. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali jo vuoteen 2035 mennessä. Sama tavoite sisältyy myös Lappi-sopimukseen. Teemaa puitiin osana Lapin vihreän viikon päätapahtumaa.
Ekologisen kestävyyden kehittäminen Lapin ammattikorkeakoulussa – Tavoitteena hiilineutraalius?
Ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen työsuunnitelmassa on linjattu sekä laajempia että suppeampia konkreettisia toimenpiteitä muun muassa vihreään sähköön siirtymisestä, jätteen lajittelun tehostamisesta sekä Lapin AMKin hiilijalanjäljen mittaamisesta. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on myös valmisteilla.
Sustainable Impact Entrepreneurship
New urgent objective of international business training at Lapland UAS is to increase know-how of entrepreneurs (current and future), and businesses, to become more resilient to climate change with the competence to create new business models aiming to meet Sustainable Development Goals or SDG.
Kestävää ja avointa TKI-integroitua oppimista (TKIO)
Kestävä ja avoin TKI-integroitu oppiminen on yksi tärkeä tapa kehittää opiskelijoiden, opettajien ja työelämän kollektiivista osaamista, koska se tarjoaa aikaa ja tilaa yhteisille keskusteluille ja kohtaamisille ja mahdollistaa yhteisen tekemisen.
Ravinteidenkin pitää kiertää
Kuluttajat eivät halua ostaa kierrätysravinteilla kasvatettua ruokaa. Asenneilmapiirin vuoksi vain alle puolet puhdistamolietteistä päätyy pelloille. Jotta ravinteet saadaan pystymään kierrossa mahdollisimman pitkään ja siten ruuantuotannosta tulee kestävämpää, täytyy kuluttajien tietoisuutta ravinneasioista parantaa.
Mustan kullan paikallistuotantoa
Ei, nyt ei ole kyse öljystä vaan hevosenlannasta. Hevosenlanta on erinomainen maanparannusaine, se parantaa maan biologista aktiivisuutta ja maan rakennetta sekä korvaa poistuvaa humusta. Hevosenlannalla on myös muita kaupallisia käyttökohteita.
Leipää suuhun ja ulostetta uuniin
Yksi hevonen tuottaa päivässä noin parikymmentä kiloa lantaa. Sitä kertyy vuodessa iso kasa, jota oikeastaan kukaan ei halua tai osaa hyödyntää. Suomen mittakaavassa noin 75 000 hevosen tuottama lantakasa on jo pienen vaaran kokoinen. Tämä pistää miettimään.