Rakennushankkeiden suunnittelussa painavat yleensä tilankäytön tehokkuus ja taloudellisuus. Jos huomio kiinnitetään ainoastaan rakentamisvaiheen kustannuksiin, vie edullisin toteutusvaihtoehto voiton. Kalliimpi vaihtoehto voi silti muodostua kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi investoinniksi, joka maksaa itsensä takaisin muun muassa hyvinvointihyötyjen kautta.
Tulevaisuudessa ovat arvossa arvaamattomassa taidot tuottaa, tuotteistaa ja markkinoida luonnon ekosysteemi- ja hyvinvointipalveluita. Luonnonvara-alan ammattilaiset ovat paljon vartijoina.
Mistä kaikesta rakennusten energiankulutus muodostuu? Jarek Kurnitskin teos on ajankohtainen, vaikka se on tehty jo vuonna 2012.
Suomessa kestävä kehitys, kiertotalous ja resurssiviisaus kulkevat käsi kädessä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Biotalous ja cleantech-toimiala ovat tärkeä vientisektori. Viemme maailmalle asiantuntemusta ja puhtaampia ratkaisuja siinä samalla kun toteutamme niitä kotimaassamme. Meillä on hyviä työkaluja myös kuntatason toimijoille.
Rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen laskenta on ollut perinteisesti työlästä. Puutteellisten lähtötietojen ja monenkirjavien menetelmien takia tuloksienkin voidaan arvella olevan vähän sinne päin. Nyt on kehitetty yhteisiä käytäntöjä ja standardeja, joiden ansiosta rakennusten hiilijalanjäljen laskeminen on luotettavampaa.
Ruokajärjestelmä on ruokaketjun ympärille kytkeytyvä kokonaisuus, joka sisältää mm. ketjuun vaikuttavat muutos- ja ohjausvoimat. Arktinen ruokajärjestelmä on hyvin herkkä poliittisille ja ympäristökysymyksille. Porotalous on yksi osa arktista ruokajärjestelmää.
Tulevaisuudessa kiertotaloushankkeiden on oltava monialaisia ”Mix up” -yhteistyöhankkeita, jotta ne kattavat kaikki elämän alat ja tasot niin kuin kokonaisvaltainen kiertotalouskin tekee. Yksittäisen henkilön, kuluttajan, vaikutusmahdollisuudet kiertotalouteen on pidettävä yllä. Näin sitoutetaan kiertotalouteen sen toteuttajat ruohonjuuritasolta.
Lumen verkkolehden numeron 2/2018 teemana on tulevaisuuden työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän osaamistarpeet. Tervetuloa lukijaksi.
In English
Lapin Energiakonttori tulee tarjoamaan puolueetonta energianeuvontaa lappilaisille kuluttajille, kunnille ja pk-yrityksille ja tuo palveluntarjoajat lähemmäksi kuluttajia ja tilaajia.
Kestävä Rakentaminen –Klusterin tarkoituksena on kehittää rakennussektorin yhteistyötä, osaamista ja toimintaa kestävän rakentamisen periaatteiden mukaisesti.
Maailman talous perustuu kasvavaan kulutukseen. Kulutuksen kasvuun tarvitaan velkaa sekä taloudellisesti että luonnonvarojen osalta. Rifkinin mielestä tarvitaan vallankumouksellista ajattelua muuttamaan koko talousjärjestelmä kestävälle pohjalle. Hän tarjoaa ratkaisuksi kolmatta teollista vallankumousta.
Biotalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteena ovat mm. alkutuotannon hajaantumien ympäri Lappia, vuodenaikaisvaihtelut ja logistiikan haasteet. Sivuvirtojen aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen vaatii alan liiketoimintamallien uudistamista ja yhteistyötä yli toimialarajojen.
Teollisuudessa on jo otettu käyttöön erilaisia menetelmiä, joiden avulla on mahdollista hallita tuotantoprosessien pää- ja sivuvirtoja, siten että tuotanto on yhtä aikaa tehokasta, taloudellista mutta myös ympäristöä säästävää. Samalta ajatuspohjalta meidän tulee lähestyä myös hiilidioksidin talteenottoa ja sitomista.
It is important that the institutes of higher education take the role as a link to the Central Europe, US and Asian countries. In these networks, the universities could train people in businesses and business environment of the High North including the sustainable development.
Virtual Forest serves the Finnish forestry sector: helps to strengthen the competitiveness and speed up wood mobilization as well as modernize this traditional livelihood.
Lähellä tuotettu ruoka näkyy yhä selvemmin kansainvälisissä ja suomalaisissa trenditutkimuksissa. Lapissa on nyt tahtotila hyödyntää paikallisia raaka-aineita ja nostaa lähiruoan menekkiä.
Lämpöyrittäjyystoiminta tarjoaa kunnille ja kaupungeille paikallisen energiavaihtoehdon, missä hyödynnetään oman kunnan tai maakunnan energiavaroja ja yrittäjien palveluja.
Vaativat puurakennuskohteet yleistyvät kovaa vauhtia Suomessa, kun päiväkoteja ja kouluja on alettu rakentamaan massiivipuusta. Joissain kunnissa on tehty jopa päätös, että tulevaisuudessa kaikki uudet julkiset rakennukset tullaan rakentamaan puusta.
Lappi kuten myös muu Suomi on elin- ja toimintaympäristöltään puhdasta. Myös pohjoisimmille alueille kertyy ympäristömyrkkyjä ilmakehän virtausten mukana. Tämän takia mikään valtio ei voi yksin estää ympäristönsä turmeltumista. Raportteja ympäristön tilasta julkaistaan jatkuvasti, joissakin myös Lappi on mukana.
Kun tuote on vanhentunut, mennyt pois muodista tai rikkoutunut, on se perinteisesti päätynyt jätteenä hävitettäväksi. Kiertotaloudessa virta käännetään kierroksi, jossa yhden jäte on seuraavan raaka-aine. Lapissa kiertotalous on saanut hyvän startin.
Kaikissa kunnissa on rakennuksia samoihin käyttötarpeisiin kuten virastotalo, terveyskeskus, koulu- ja palvelurakennuksia sekä vuokra-asuntoja. Mitä energiatehokkuustoimiin tulee, ovat kunnat ovat hyvinkin erilaisissa tilanteissa.
Ultralujia teräksiä käyttämällä rakenteita voidaan keventää, mikä vaikuttaa laitteiden suorituskykyyn ja vähentää kustannuksia sekä pidentää laitteiden käyttöikää. Lapin AMK on mukana muovaustutkimusklusterissa, johon kuuluu lisäksi SSAB, Outokumpu ja Oulun yliopisto.