Teollisuusmatkailu on jo itsessään hyvä esimerkki kestävästä matkailusta ja resurssien uudelleenhyödyntämisestä. Teollisuusmatkailun termi on kuitenkin vielä varsin tuntematon.
Tag: kestävä kehitys
Luontomatkailun kestävyyden kysymykset yhä tärkeämpiä
Edellytykset kestävään matkailuun ovat olemassa. Vastuullisen matkailun kehittäminen on kuitenkin jatkuva prosessi, joka edellyttää ekologisten, sosiaalisten, kulttuuristen, taloudellisten ja poliittisten vaikutuksien huomioimista kokonaisvaltaisesti. Tähän tarvitaan myös toimialat ylittävää yhteistyötä.
Ilmastoneutraali EU 2050, Suomi ja Lappi jo 2035
Koko Euroopan unionin talous on tarkoitus muuttaa kestäväksi toteuttamalla laaja siirtymä vihreään talouteen. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali jo vuoteen 2035 mennessä. Sama tavoite sisältyy myös Lappi-sopimukseen. Teemaa puitiin osana Lapin vihreän viikon päätapahtumaa.
Ekologisen kestävyyden kehittäminen Lapin ammattikorkeakoulussa – Tavoitteena hiilineutraalius?
Ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen työsuunnitelmassa on linjattu sekä laajempia että suppeampia konkreettisia toimenpiteitä muun muassa vihreään sähköön siirtymisestä, jätteen lajittelun tehostamisesta sekä Lapin AMKin hiilijalanjäljen mittaamisesta. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on myös valmisteilla.
Sustainable Impact Entrepreneurship
New urgent objective of international business training at Lapland UAS is to increase know-how of entrepreneurs (current and future), and businesses, to become more resilient to climate change with the competence to create new business models aiming to meet Sustainable Development Goals or SDG.
Kestävää ja avointa TKI-integroitua oppimista (TKIO)
Kestävä ja avoin TKI-integroitu oppiminen on yksi tärkeä tapa kehittää opiskelijoiden, opettajien ja työelämän kollektiivista osaamista, koska se tarjoaa aikaa ja tilaa yhteisille keskusteluille ja kohtaamisille ja mahdollistaa yhteisen tekemisen.
Ravinteidenkin pitää kiertää
Kuluttajat eivät halua ostaa kierrätysravinteilla kasvatettua ruokaa. Asenneilmapiirin vuoksi vain alle puolet puhdistamolietteistä päätyy pelloille. Jotta ravinteet saadaan pystymään kierrossa mahdollisimman pitkään ja siten ruuantuotannosta tulee kestävämpää, täytyy kuluttajien tietoisuutta ravinneasioista parantaa.
Mustan kullan paikallistuotantoa
Ei, nyt ei ole kyse öljystä vaan hevosenlannasta. Hevosenlanta on erinomainen maanparannusaine, se parantaa maan biologista aktiivisuutta ja maan rakennetta sekä korvaa poistuvaa humusta. Hevosenlannalla on myös muita kaupallisia käyttökohteita.
Leipää suuhun ja ulostetta uuniin
Yksi hevonen tuottaa päivässä noin parikymmentä kiloa lantaa. Sitä kertyy vuodessa iso kasa, jota oikeastaan kukaan ei halua tai osaa hyödyntää. Suomen mittakaavassa noin 75 000 hevosen tuottama lantakasa on jo pienen vaaran kokoinen. Tämä pistää miettimään.
Näkökulmia lähituotannon kestävyyteen
Lähituotanto edellyttää lähihankintoja. Kohti kestäviä hankintoja -hankkeessa luodaan lähihankintojen vaikutuksia havainnollistavia työkaluja kansalaisen, yrittäjien ja päättäjien käyttöön. Vaikutuksissa on huomioitu sekä taloudellinen että ekologinen näkökulma.
Eettisesti kestävää lihantuotantoa, onko sitä?
Mitä tehostetumpaa eläintuotanto ihmisen rajoittamissa olosuhteissa on, sitä pienemmät mahdollisuudet eläimellä on toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan. On vaikea kuvitella hyötyeläintä, joka voisi toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan paremmin kuin poro.
”Pellolta pöytään” – lähiruoan tuotannon hyviä käytänteitä
Lähituotteiden on ylitettävä kunta- ja seutukuntarajat, koska yksikään alue ei ole omavarainen kaikkien lähiruokatuotteiden suhteen. Lapissa lähiruokaa on kaikki maakunnassa tuotettu elintarvike. Lokakuussa 2020 pidetyssä webinaarissa ja työpajoissa etsittiin hyviä lappilaisia käytänteitä.
Verkkotyöpajassa vara parempi
GRUDE-hankkeessa välitetään tietoa vihreän talouden hyvistä käytänteistä kuntapäättäjille, kuntien virkemiehille ja suurelle yleisölle. Työpajat ja muut hankkeen yleisötapahtumat järjestetään alkuperäisistä suunnitelmista poiketen verkossa. Oikein käytettynä digitalisaatio palvelee vihreän talouden toimintamallien kehittämistä.
Älykkäät ympäristöt ja tyhmät ihmiset
Älykäs ympäristö tarvitsee myös älykkäät ihmiset toimiakseen niin kuin se on suunniteltu. Olemmeko ihmisinä liian hölmöjä pysyäksemme kehityksen huimassa vauhdissa mukana?
Valta vaikuttaa vihreään talouteen
Talous on riippuvainen luonnonvarojen käytöstä. Biologiset ja mineraaliset luonnonvarat sekä energianlähteet luovat raamit, joiden sisällä taloudellinen toiminta tapahtuu. Julkisen sektorin toimijat tarvitsevat enemmän ja objektiivisempaa tietoa ja osaamista vihreän talouden mahdollisuuksista.
Kiertotalous ja sivuvirrat kaivannaisteollisuudessa
Kaivostoiminnassa syntyy erilaisia sivutuotteita, jotka on usein luokiteltu jätteiksi. Monet näistä materiaaleista sisältävät arvoaineita, joiden talteenotolla on mahdollista säästää neitseellisiä luonnonvaroja.
Vesiviljely – vastuullista ja tehokasta eläinproteiinin tuotantoa
Tällä hetkellä kalanviljelyn osuus Itä-mereen Suomesta tulevasta ravinnekuormituksesta on prosentin luokkaa. On selvää, että kalanviljelyn merkittävä lisääminen Lapin sisävesillä vaatii uusien tekniikoiden käyttöönottoa (mm. kiertovesilaitokset) ja edelleen kehittämistä.
Verkkokaupankäynnin liiketoimintamallit kaukana kestävästä – myös asiakkaalla peiliin katsomisen paikka
Merkittävä osa kansainvälisistä kuljetuksista on aika merkityksetöntä maapallon elinkelpoisuuden kontekstissa. Verkkokauppatoimijoiden pitäisi lopettaa kilpaileminen asiakkaiden palautuskokemuksilla, ja laittaa asiakas osallistumaan palautuksista aiheutuneisiin kustannuksiin.